Sámi álbmotbeaivvi

Tiesitkö, että Suomessa on pieni mutta ansiokas saamelainen erikoiskirjasto? Näin saamelaisten kansallispäivän (pohjoissaameksi sámi álbmotbeaivvi) kunniaksi päätin esitellä tuon kirjaston.

Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla toimivan Suomen saamelaisen erikoiskirjaston tehtäviin kuuluu saamelaiskokoelmien kartuttamisen lisäksi Suomen saamelaiskulttuurin ja saamen kielen edistäminen sekä tiedon kokoaminen ja jakaminen saamelaisista.

Kirjasto täyttää tänä vuonna 30 vuotta, sillä se perustettiin opetusministeriön päätöksellä vuonna 1990. Kokoelmia on kuitenkin kartoitettu kansalliskirjastomaisella otteella jo 1960-luvulta alkaen. 

Kokoelmaan kuuluu noin 8 000 nimikettä. On kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja tutkimuksia. Kirjojen lisäksi kokoelma sisältää äänitteitä, elokuvia, musiikkia, pienpainatteita ja lehtileikkeitä.

Pohjoismaiden kattavimpiin saamelaiskokoelmiin lukeutuvassa kokoelmassa on myös kirjaharvinaisuuksia, kuten ensipainoksia 1500—1600-luvuilta lähtien.

Kirjastoon hankitaan varsinkin Suomen saamelaisten, koltan-, inarin- ja pohjoissaamelaisten tekemät ja heitä käsittelevät julkaisut. 

Suomen saamelainen erikoiskirjasto vastaa Pohjoismaiden saamelaisbibliografisesta yhteistyöstä. Se toimii Suomen saamelaisbibliografian ylläpitämiseksi yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa. 

Vuosi sitten Suomen saamelainen erikoiskirjasto tuotti monipuolisen oppimateriaalipaketin saamelaiskulttuurista peruskoulujen käyttöön. Bumbáksi (pohj.saam. arkku, lipas) nimetty paketti on täynnä monipuolista tietoa saamen kielistä, saamelaisten historiasta ja nykykulttuurista. Oppilaat pääsevät tutustumaan näihin askartelun, tehtävien ja toiminnallisten harjoitusten kautta. Materiaalipaketteja voivat lainata peruskoulut ympäri Suomen.

Suomen saamelainen erikoiskirjasto toimii erilaisissa hankkeissa. Yksi näistä on Jutaava kirjasto -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa lisää saamen kieltä saamelaisalueen kirjastoihin, kirjastoautoihin ja verkkoon. Vuosi sitten osana hanketta Helmet-lukuhaaste käännettiin pohjoissaamenkielelle. (Tämän vuoden Helmet-lukuhaasteessa muuten haastetaan osallistujat lukemaan saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja.)

Suomen saamelainen erikoiskirjasto on tuottanut sisältöjä vuosi sitten avautuneille Kirjasammon saamelaiskirjallisuuden sivuille: www.kirjasampo.fi/saame. Palvelusta löytyy tietosivuja saamelaiskirjailijoista sekä saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita.

Saamenkielillä on ilmestynyt myös lasten- ja nuortenkirjallisuutta. On kuvakirjoja, satuja ja satukokoelmia. Valitettavasti monia niistä ei ole suomennettu. Vuosi sitten esittelin yhden suomeksikin ilmestyneen korkeatasoisen lastenkirjan, Annukka ja Samuli Aikion Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi (1982).


LÄHTEET

Suomen saamelainen erikoiskirjasto Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla: https://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Lappi-ja-saamelaiset/Saamelainen-erikoiskirjasto.
Rovaniemen saamelaisyhdistys MII ry:n verkkosivut: https://miisearvi.wordpress.com/
Rovaniemen saamelaisyhdistys MII ry:n saamelaisten kansallispäivän teemasivu: https://saamelaistenkansallispaiva.wordpress.com/.
Kirjasammon saamelaiskirjallisuuden sivu: https://www.kirjasampo.fi/saame
Seija Lappalainen: Pieni ja mahtava saa­me­lai­nen eri­kois­kir­jas­to – Ko­koel­maan kuuluu en­si­pai­nok­sia 1500–1600 -lu­vuil­ta lähtien. Lapin Kansa 7.10.2019.
Helmet-lukuhaasteet nyt myös pohjoissaameksi. Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan lehdistötiedote 4.2.2019. 

Kuva: https://saamelaistenkansallispaiva.wordpress.com/suomeksi/toivota-hyvaa-kansallispaivaa/

Säämi aalmugpeivi

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää, ja koska tänä vuonna vietetään myös YK:n maailman alkuperäiskansojen kielten vuotta, tuntuu sopivalta huomioida asia. 

Otsikko on inarinsaamea (anarâškielâ) ja tarkoittaa saamelaisten kansallispäivää. Inarinsaamea puhuu vain noin 300 ihmistä Inarijärven (Aanaarjävri) ympäristössä. Se on ainoa kieli maailmassa, jota puhutaan vain Suomessa. Inarinsaamen lisäksi Suomessa puhutaan pohjoissaamea ja koltansaamea.

Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Euroopan unionin alueella. Suomalaisessa kalenterissa saamelaisten kansallispäivä on ollut vuodesta 2004 alkaen. Päivä on saamelaisten liputuspäivä, mutta viranomaiset suosittelevat yleistä liputusta Suomessa.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on esittänyt, että saamelaisten kansallispäivää tulisi viettää kaikissa Suomen kouluissa. Hän haluaisi päivän olevan vuosittainen teemapäivä, jonka aikana tutustutaan saamelaiseen kulttuuriin, kieleen ja historiaan. Vinkkejä päivän viettoon päiväkodeissa ja kouluissa löytyy esimerkiksi Rauhankasvatusinstituutin nettisivuilta. 

Kun pohdin, mikä kirja sopisi esiteltäväksi saamelaisten kansallispäivänä, päädyin kirjaan Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi. Se on Annukka ja Samuli Aikion vanhan saamelaisen kansansadun mukaan kertoma tarina. Kirjan on kuvittanut Mika Launis.

Kirja ilmestyi vuonna 1982. Se julkaistiin samanaikaisesti viidellä eri saamen kielellä sekä suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi.

Sadussa on hyvän ja pahan vastakkainasettelua. Naavisemolla oli tytär, jonka kauneus sai kodan valaistumaan. Naapurissa asuvalla Luhtakalla oli tytär, jonka rumuus ja häijyys teki kodasta sysipimeän.

Kuultuaan Naaviemon kauniista tyttärestä kuninkaanpoika halusi nähdä tämän omin silmin. Tytön nähtyään hän heti kosi tätä. Myöhemmin kuninkaanpoika palasi laivalla morsiantaan hakemaan. Luhtakka ja tämän tytär olivat kateellisia Naavisemon tyttärelle ja niinpä Luhtakan tytär muuntui näkymättömäksi ja livahti mukaan laivaan.

Laivassa Luhtakan tytär sai yllytettyä Naavisemon tyttären muuntautumaan kultaiseksi koskeloksi ja hyppäämään mereen. Päästyään eroon Naavisemon tyttärestä hän otti tämän paikan ja pääsi kuninkaanlinnaan prinssin huomaamatta erehdystä.

Kuningatar epäili kyseessä olevan väärä morsian, sillä tämä toi tullessaan vain pimeyttä. Kesti jonkin aikaa selvittää, kuinka petos saataisiin paljastettua. Kuultuaan asiasta kuninkaanpoika suuttui ja halusi tapattaa Luhtakan tyttären, mutta ensin oli saatava selville, mitä oikealle morsiamelle oli tapahtunut.

Naavisemon pojalta kuninkaanpoika kuuli morsiamensa muuttuneen kultaiseksi koskeloksi. Poika tiesi, miten sisaren saisi pelastettua. Mahdollisuuksia oli vain yksi. Sen jälkeen merenvoimat eivät päästäisi häntä enää vapaaksi.

Tytön pelastaminen meren voimilta ei ollut helppoa, mutta sentään onnistui. Kuningatar huomasi heti, että nyt kyseessä oli oikea neito. 

"Ja kun hän astui linnaan, huoneet muuttuivat kirkkaammiksi kuin kirkkain päivä.
- Tässä on nyt oikea ihminen, sanoi kuningatar.
Ja sitten vietettiin kuninkaanpojan ja Naavisemon tyttären häitä."

Petturi eli Luhtakan tytär ei kokenut yhtä onnellista loppua. Hänet työnnettiin rovioon ja hänen tuhkastaan sikisi käärmeitä, hämähäkkejä, matoja, sammakoita ja muita inhotuksia.

Satua kultaisesta koskelosta on kerrottu ympäri Lapinmaata ja siitä on olemassa useita variantteja. Hyvä ja paha, valo ja pimeys ja oikeuden voitto ovat universaaleja teemoja saduissa.


Annukka ja Samuli Aikio: Tyttö joka muuttui kultaiseksi koskeloksi
Kuvitus: Mika Launis
Kustantaja: WSOY 1982


VINKKI

Saamelaisten kansallispäivänä luettavaksi sopii hyvin myös Sanna Pelliccionin uusin Onni-poika -kirja Onni-pojan talviseikkailu. 

Kirjassa Onni perheineen lomailee Lapissa ja tutustuu inarinsaamelaiseen tyttöön. Kirja on omistettu saamelaisille. Kirjan lopusta löytyy faktatietoa saamelaisuudesta Suomessa sekä pieni saamenkielen sanasto.

Sanna Pelliccioni (teksti ja kuvat): Onni-pojan talviseikkailu
Kustantaja: Minerva Kustannus Oy 2018