sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Salaisuuksia ja joulunodotusta vanhan ruukinkartanon mailla

Ah, ensimmäinen adventti. Nyt on lupa aloittaa joulunodotus oikein tosissaan. Itse olen tietysti aloitellut hyvissä ajoin marraskuun puolella. Ensimmäinen adventtikirjakin on jo luettu.

Pohdiskelin viime vuonna vakiintuuko adventtikirja- tai joulukalenterikirjaperinne osaksi suomalaista joulunodotusta. Adventtikirjassahan on kyse 24 lukuun tai osaan jaetusta tarinasta tai joskus 24 erillisestä kertomuksesta, jotka on tarkoitettu luettavaksi joulukuussa yksi kerrallaan joka päivä jouluaattoon asti.

Uutta tarjontaa on taas tänäkin vuonna ilmestynyt, sekä kotimaista että käännöskirjallisuutta. Lainasin kirjastosta kolme joulukalenterikirjaa, joista yhden olen jo lukenut. Se on ruotsalainen, niin kuin parhaimmat joulukalenterikirjat tuppaavat yleensä olemaan.

Eva Franzenin (kuv. Elin Sandström) Ruukin salaisuus (S&S 2021) kiinnosti niin paljon, että laitoin sen kirjaston varausjonoon heti kun se oli mahdollista. Jo kannen kaunis sinisävyinen yömaisemaa esittävä kuva sai kihisemään odotuksesta. Esittelyteksti lupaili jännittävää, 24 lukuun jaettua tarinaa.


Kirjan päähenkilö on 12-vuotias Flora, joka matkustaa kirjailijaäitinsä kanssa joulukuussa 1975 pieneen Helmerinkylään. Perheen isä on kuollut äskettäin, ja paikanvaihdos tekee molemmille hyvää.

Florasta on vain mukava päästä pois kaupungista. Tytöt koulussa ovat ilkeitä, eikä Floralla ole ystäviä. Kaupungissa ei ole mitään, mitä kaivata, paitsi isoäidiltä perityt lasiset joulukuusen pallot, jotka unohtuvat kotiin. Ilman niitä ei tule joulua.

Äiti ja tytär asettuvat vanhan ränsistyneen kartanon maille portinvartijan taloon, jonka he ovat vuokranneet kuukaudeksi. Paikalliset hämmästyvät tulokkaista. He pitävät kartanoa kummituskartanona, jonka maille ei yleensä pääse, vaikka kuinka yrittäisi.

Flora kuitenkin solahtaa uuteen elämään vaivattomasti. Hän vaeltelee onnellisena ulkona, tutkii kartanon maita, alkaa puhdistaa kukkapenkkiä, josta näyttäisi nousevan jouluruusuja ja haaveilee, että pääsisi sisälle hylättyyn päärakennukseen.

Mutta jotain kummallista paikassa kieltämättä on. Flora näkee outoja unia, kuulee salaperäistä supinaa ja soittorasian ääntä. Hän alkaa löytää vanhoja jouluseimen hahmoja mitä omituisemmista paikoista. 

Hän myös tapaa pojan, joka väittää asuvansa kartanon mailla, vaikka se tuntuu mahdottomalta. Kartanon mailla ei ole muita kuin Flora ja hänen äitinsä portinvartijan talossa ja heidän vuokraisäntänsä Fridolf vanhasta pesutuvasta kunnostetussa asunnossa. 

Kartanon tiluksilla asustelee vitivalkoinen orava. Kun Flora näkee samanlaisen oravan kartanoa asuttaneen von Hiemsin suvun vaakunassa, kartanon historia alkaa kiinnostaa. Paikalla on ollut 1700-luvulla perustettu lasiruukki ja ruukinpatruunat perheineen ovat asuneet kartanossa 1920-luvulle saakka. Silloin tapahtui jotain ja kartano sai jäädä oman onnensa nojaan vuosikymmeniksi.

Voisiko olla niin, että on Floran tehtävä puuttua vanhan kartanon kohtaloon? Salaisuudet alkavat kuoriutua esiin kerros kerrokselta.

Ja tuleehan se joulukin lopulta.

"Äiti penkoi paketin sisältöä ja selvästikin löysi etsimänsä. Hän katsoi Floraa ja hymyili.
   — Niin... sanoin Bergströmin sedälle, että meiltä oli unohtunut kaupunkiin yksi tärkeä juttu, ja hän etsi sen pakkasi mukaan...
   Äiti nosti isosta laatikosta toisen, pienemmän laatikon. Flora tunnisti sen heti.
   — Mutta äiti... Flora aloitti, mutta hänen kurkkuaan alkoi kuristaa.
   Vanhassa nuhjaantuneessa rasiassa olivat isoäidin joulukuusenpallot. Ne, jotka isä ja Flora olivat joka jouluaatto niin kovin hellästi ripustaneet kuuseen.
   Nyt ne olivat täällä."

Kirja näyttää aika paksulta (sivuja on 268). Toivottavasti nuori (vähemmän lukemista harrastava) lukija ei säikähdä sen pituutta. Tarina ei loppujen lopuksi ole mahdottoman pitkä. Kirja on painettu tukevalle paperille, marginaalit ovat leveät ja taitto ilmava.

Kirjassa on myös runsaasti kuvasivuja. Elin Sandströmin värikuvat ovat oikein onnistuneita ja niillä on suuri merkitys tunnelman luomisessa. Kuvia näkyy kirjatrailerissa, jonka voi katsoa täältä.

Luin kirjan parissa päivässä, mutta se olisi varmasti tuntunut jännittävämmältä, jos olisin malttanut lukea sen luku kerrallaan ja odottanut uusia tapahtumia aina seuraavaan päivään. Oli miten oli, kirja on aivan loistava! Suosittelen lämpimästi.


Eva Frantz: Ruukin salaisuus
Kuvitus: Elin Sandström
Ruotsinkielinen alkuteos: Hemligheten i Helmersbruk
Suomennos: Anu Koivunen
Kustantaja: S&S 2021



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti