Kakku, kortti ja valkovuokkoja — Onnistunut äitienpäivä on yksinkertainen

Äitienpäivää vietetään tänä vuonna poikkeusoloissa. Monet perheet joutuvat joustamaan perinteistään. Väliin jäävät äitienpäivälounaat ravintoloissa ja suuret sukukokoontumiset. Luvassa ei välttämättä ole edes tarhassa tai koulussa askarreltuja kortteja ja lahjoja.

Päätin etsiä äitienpäivätunnelmaa lastenkirjoista. Omasta hyllystämme löysin kaksi kuvakirjaa, joihin sisältyi kuvaus äitienpäivästä: Aulikki Miettisen Kettusen perheen juhlakirja (Otava 1986) ja Maikki Harjanteen Mintun luontokirja (Otava 1998).

Kettusen perheen juhlakirjassa Viljami järjestää äitienpäiväyllätyksen mummille, sillä Viljamin äiti asuu ulkomailla. Mintun luontokirjassa Minttu juhlii omaa äitiään.

Näiden kirjojen perusteella onnistuneen äitienpäivänvieton ainekset ovat yksinkertaiset. Tarvitaan:

• valkovuokkoja
• itsetehty kakku
• kahviaamiainen äidille tai mummille vuoteeseen

Viljami löysi valkovuokkoja talon takaa, jossa niitä kasvaa paljon. Minttu jätti sinivuokot keräämättä, mutta valkovuokkokimppu sai kyyneleen herahtamaan äidin poskelle.

Niin Viljami kuin Minttukin saivat isältä apua kakun leivonnassa. Mintun keittiössä jouduttiin leipomaan toinen kakku, koska ensimmäinen paloi. Viljamin kakku onnistui niin hienosti, että mummi arveli sen olevan kaupasta.

Viljami oli askarrellut äitienpäiväkortteja. Toinen postitettiin äidille ja toisen sai mummi äitienpäiväaamuna.

On hauska sattuma, että niin Viljamin Kaisa-mummi kuin Mintun äitikin nauttivat kahviaamiaisensa vuoteessa sinisen peiton alla.

Oikein hyvää äitienpäivää!


Aulikki Miettinen (teksti ja kuvat): Kettusen perheen juhlakirja
Kustantaja: Otava 1986

Maikki Harjanne (teksti ja kuvat): Mintun luontokirja
Kustantaja: Otava 1998

Saako 11 sanalla aikaan kuvakirjan?

Millainen on kuvakirja, josta on karsittu kaikki turha teksti pois? Ehkä sellainen kuin Eva Lindströmin Mycket att göra hela tiden (Alfabeta 2019).

Kirjan teksti on pelkistetty äärimmilleen. Kullakin aukeamalla on vain yksi sana. Koko kirjassa on yksitoista sanaa, kaikki verbejä.

Tarinan kertovat pääasiassa kuvat. Ilmaisultaan teos lähenee sanatonta kirjaa. Viimeiseltä aukeamalta se yksikin sana puuttuu.

Lindströmin hienoissa maalauksissa nähdään tyttö ja tämän kolme valtavaa, kirkkaansinistä koiraa. Teoksen nimikkeen mukaisesti kuvissa tapahtuu paljon. Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta kirja pystyy välittämään suuria tunteita: ystävyyttä, iloa, riemua, levollisuutta. Se kertoo, miltä tuntuu, kun jää yksin, ja kuinka euforinen jälleennäkeminen voi olla.

Kenelle tällainen kirja sitten sopii? Mikään ei estä tutustumasta siihen jo vauvan kanssa. Kirja käy katselukirjastakin. Varsinkin suuret, siniset koirat kiinnostanevat vauvaa.

Parhaimman hyödyn kirjasta saa kuitenkin isompi lapsi, sellainen joka osaa jo tulkita kuvia ja kehitellä itse kertomusta kuvien pohjalta. Kirja sopii erinomaisesti herättelemään keskustelua lapsen kanssa kirjan äärellä.

Teoksen avulla voi sanoittaa tunteita. Kirjassa koirat karkaavat ja tyttö jää yksin. Lapsen kanssa voi keskustella esimerkiksi seuraavanlaisista asioista:

• miltä tuntuu, jos kaverit jättävät
• miltä yksinäisyys tuntuu
• miksi koirat jättivät tytön
• onko kyse vain leikistä
• miten suhtautua leikkiin, joka ei itsestä tunnu hyvältä
• voiko asiat sopia

Yllä mainitsemani kysymykset johdattavat yhdenlaiseen tulkintaan tilanteesta. Parasta on, että kuvia voi tulkita hyvin monella tapaa, kun liika teksti ei ole rajoittamassa.

Mycket att göra hela tiden on hieno kirja. Taiteelliset kuvat ovat juuri sellaisia, joita tyttäreni pitää arvossa. Niistä näkee, että ne on tehty käsin.

Eva Lindström on arvostettu ruotsalainen kirjailija ja kuvittaja, joka on tehnyt pitkän rivin kuvakirjoja. Hänen kuvallinen ilmaisunsa on toiminut innoittajana ja esikuvana monille kuvakirjoja kuvittaville.

Lindström on palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Augustpriset ehdokkaana hän on ollut peräti yksitoista kertaa, ja voittanut palkinnon vuonna 2013.


Eva Lindström (teksti ja kuvat): Mycket att göra hela tiden
Kustantaja: Alfabeta Bokförlag 2019 


Pieni Helmet-lukuhaaste 2020
Merkitsen kirjan listallemme kohtaan 25. "kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja".

Maija Maitoparran kruunu — Kirja + askartelu osa 10

Maija Maitoparrasta on tullut Lundin kaupungin kissakuningatar, ja hän kulkee kaikkialla kruunu päässään, kertoo Gösta Knutsson tarinassaan, joka on julkaistu myös Harald Sonessonin kuvittamana kuvakirjana Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu (Gummerus 2007).

Pekka Töpöhäntä ja Trisse ovat matkustaneet Lundiin Maijaa tapaamaan, ja Monni, Pilli ja Pulla ovat seuranneet kaksikkoa. Kun Monni näkee Maijan kruunun, hän päättää varastaa sen. Mutta ei kruunun kähveltäminen olekaan niin helppoa, varsinkin kun Pilli ja Pulla sotkevat asioita. Mahtaako Monni onnistua lainkaan?

Kirjan innoittamana askartelimme tietysti kruunun. Se taisi olla tähänastisista askarteluistamme tyttärelle mieluisin.

Kruunuun tarvitaan:

• keltaista tai kultaista paperia
• sakset
• teippiä
• liimaa
• kynä
• kaikkea koristeluun soveltuvaa, kuten kiiltäviä papereita, foliota, karkkipapereita, tarroja, washiteippiä jne.

Jos käytät A4-kokoisia papereita, teippaa kaksi arkkia yhteen lyhyeltä sivultaan. Mittaa lapsen päänympärys ja leikkaa paperi sopivan pituiseksi.

Hahmottele kynällä paperille kruunun muoto ja leikkaa se irti tai anna lapsen leikata itse.

Anna lapsen täyttää paperi haluamillaan koristeilla.

Taivuta kruunu muotoonsa ja teippaa kiinni.

Kyllä nyt kelpaa leikkiä prinsessaleikkejä!

Pekka Töpöhäntä ja Maijan kruunu
Teksti: Gösta Knutsson
Kuvitus: Harald Sonesson
Ruotsinkielinen alkuteos: Pelle Svanslös och Majas krona
Suomennos: Terttu Liukko
Kustantaja: Gummerus 2007