sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Helmiä kuluneen vuoden lastenkirjoista



"Kuin uusi sivu aukeaisi."

Näin päättyy Mila Teräksen ja Hannamari Ruohosen kuvakirja Ensilumi. Juuri siltä minusta tuntuu aina vuoden vaihtuessa. Uusi sivu, uusi vuosi odottaa puhtaana edessä. On aika miettiä, millä eväin lähteä kohti tulevaa, miten täyttää edessä odottavat tyhjät sivut.

Vuodenvaihde on välitila, jossa katse viivähtää vielä menneessä vanhaa vuotta arvioiden, mutta samalla tähyää jo tulevaan.

Ikään kuin saatteeksi uuteen vuoteen keräsin viime vuonna ilmestyneistä lastenkirjoista innoittavia, puhuttelevia ja pohdituttavia ajatuksia. Puhutteleeko jokin niistä sinua? Olisiko sinun hyvä pitää jokin ajatuksista erityisesti mielessäsi tänä vuonna?

Näiden lainauksien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää uutta vuotta!


"Me kaikki olemme erilaisia, ja kaikkien on tärkeintä saada olla oma itsensä."
(Mila Teräs: Ensilumi)


"Eihän kukaan ole täydellinen."
(Tuula Kallioniemi: Pipo puussa)

"Joskus tuon ystävälleni lahjaksi pyöreitä, punaisia kiviä. Aurinko on lämmittänyt ne aivan kuumiksi. Ne tuoksuvat hiekalle ja maistuvat vähän suolalle. Voi miten nopeasti kesä kuluu."
(Reetta Niemelä: Ystävä joella)

"Ei tarvinnut edes sanoa mitään. Parhaan ystävän kanssa asiat menivät usein niin."
(Johanna Hulkko: Seikkailijat Ruusu ja Säde)

"Ystävyys on nimittäin sellaista, että se kantaa läpi vuosikymmenten."
(Johanna Hulkko: Seikkailijat Ruusu ja Säde)

"Oikea rakkaus ei jaa lapsia omiin ja vieraisiin. Minä uskon oikeaan rakkauteen."
(Larysa Denysenko: Maja ja ystävät)

"Äiti vaipuu muistoihinsa. Simo nojautuu taas äitiä vasten. Hän sulkee silmänsä ja kuuntelee."
(Lin Hallberg: Sami ja Sinttu — Poniveljesten tarina)


"Muistaminen ja muistelu on tärkeää."
(Larysa Denysenko: Maja ja ystävät)

"Pitää vain osata yhdistellä asioita ja tehdä oikeat johtopäätökset."
(Arttu Unkari: Isämies ja hyytävä hypnoosi)

"Niin rohkeita voivat olla vain pienet tytöt."
(Johanna Hulkko: Seikkailijat Ruusu ja Säde)

"Man kan behöva en paus ibland när man bråkar."
(Martin Widmark: Det mystiska brevet)

"Jokainen sota loppuu kerran."
(Larysa Denysenko: Maja ja ystävät)



LÄHDEKIRJAT

Arttu Unkari — kuv. Kai Vaalio: Isämies ja hyytävä hypnoosi. Otava 2022.

Johanna Hulkko — kuv. Sanna Pelliccioni: Seikkailijat Ruusu ja Säde. Karisto 2022.

Larysa Denysenko — kuv. Marija Foja — suom. Eero Balk: Maja ja ystävät. Tammi 2022.

Lin Hallberg — kuv. Margareta Nordqvist — suom. Marvi Jalo: Sami ja Sinttu — Poniveljesten tarina. Tammi 2022. 

Martin Widmark — kuv. Helena Willis: Berättelser från Valleby — Det mystiska brevet. Bonnier Carlsen 2022.

Mila Teräs — kuv. Hannamari Ruohonen: Ensilumi. Karisto 2022.

Reetta Niemelä — kuv. Karoliina Pertamo: Ystävä joella. Karisto 2022.

Tuula Kallioniemi — kuv. Harri Tarkka: Pipo puussa. Otava 2022.


Kuva: Pixabay



torstai 15. joulukuuta 2022

Jouluinen kuvakirjakavalkadi

Tämänpäiväisen kuvapostauksen myötä pääsette kurkistamaan, millaisia jouluisia kuvakirjoja löytyy kirjahyllystämme. Kuvat toimivat myös vinkkilistana, jos etsii jouluista lukemista lapsille.

Sain idean tähän aiheeseen 365 kuppia kahvia -blogista, jossa ilmestyi muutama vuosi sitten samantyyppinen postaus. Ritalla tosin on enemmän joulukirjoja kuin meillä. 

Onneksi meillä löytyy lisää luettavaa mummolasta, jossa suurin osa lapsuuteni joulukirjoista vielä on. Olen tuonut meille vain rakkaimmat. Ja ettei joululukeminen vain pääse loppumaan kesken, marraskuusta alkaen on raahattu kassikaupalla joulukirjoja kirjastosta. Mutta nyt siis sukelletaan oman hyllyn antimiin.

Adventtikalenteri


Joulun odotus alkaa adventtina. Adventtikalenterin 24 pikkuista kirjaa voi vaikka ripustaa kuuseen, kun ne on luettu.





Lucia valontuoja


Lucianpäivänä joulu on jo lähellä. On aika viettää sahramintuoksuinen lukuhetki kynttilöiden valossa.



Arkista jouluun valmistautumista


Omia suosikkejani joulukirjojen joukossa ovat ne, joissa seurataan usein hyvin arkisestikin jonkin perheen valmistautumista jouluun.




Kotoista joulunviettoa


Millaista on joulunvietto tavallisessa kodissa?




Vanhanajan tunnelmaa


Joulu oli ennen vanhaan osin samanlaista ja osin erilaista kuin nykyisin.




Vanhanajan tunnelmaa on löydettävissä Pekka Töpöhäntä -tarinoistakin.


Lasten joulukirja kertoo joulun perinteistä.


Metsän eläinten joulu


Kuvakirjoissa metsän eläimetkin viettävät joulua.



Karhut nousevat talviunilta joulunviettoon.



Aika monissa joulukirjoissa seikkailee hiiriä.



Joululahjat


Joululahjat ovat tärkeitä. Mitä paketteihin kääritään ja mitä paperien alta paljastuukaan? 



Joulupukki


Joulupukki kuuluu oleellisesti jouluun.


Mauri Kunnaksen joulukirjat ovat epäilemättä muovanneet useimpien suomalaisten käsitystä joulupukista. Kriittisiäkin näkemyksiä lastenkirjallisuudesta löytyy. Joulu juksaa -kirjassa taidetaan kyseenalaista koko joulupukki.



Tonttuja


Tontut ovat joulupukkia vanhempia. Alkuun tontut eivät kuuluneet jouluun, vaan niillä oli muita tehtäviä talon ja pihapiirin haltijoina.






Nykyisin tontut ovat joulun kuvastoa.



Kotitonttu ei ole oikeastaan ollenkaan joulukirja, mutta kuuluu omaan joulunajan lukemistooni.


Joulun todellinen sanoma


Uhkaako joulun pohjimmainen merkitys hukkua tonttujen ja joulupukkien alle?




Seimikirja on näyttämökirja, joka avautuu kauniiksi jouluseimiasetelmaksi. Kirja ja joulukoriste samassa paketissa!



Maailman vähäosaisempia


On niitäkin lastenkirjoja, jotka muistuttavat, ettei kaikkien joulu ole automaattisesti ylenpalttinen ja onnellinen. Pienet ystävälliset teot voivat ilahduttaa suuresti.


 



Joululauluja


Joululaulut luovat joulun tunnelmaa. Soivien joululaulukirjojen avulla voi opetella tuntemattomampiakin joululauluja. Ihana joulu -kirjassa on tarina ja siihen liittyviä lauluja nuotteineen.



Äänikirjoja


Joulukiireiden ollessa hektisimmillään on paras ulkoistaa lukeminen ja laittaa äänikirja pyörimään.



Toiminnallisia elementtejä


Taapero malttaa pysyä kirjan äärellä toiminnallisten elementtien avulla. Näissä kirjoissa on läppiä, joista vetää.




Makeita hetkiä


Jouluun kuuluu herkuttelu. Kirjoissa pääsee käymään vaikkapa Piparkakkumaassa.


Lukemista useaksi illaksi


Isompi lapsi jaksaa kuunnella jo pidempiä kirjoja, joista riittää lukemista useammaksi illaksi. Oma lapsuuden suosikkini Pappilan Marjan joulu ei ole varsinaisesti kuvakirja, sillä siinä on vain muutamia mustavalkoisia kuvia. On mukava, että nykyisin monissa lastenromaaneissa on runsas värikuvitus tekstiä tukemassa. 



Disneyn joulu


Ankkalinnan väki suuntaa usein jouluksi maalle Mummo Ankan tykö.



Jouluinen minikirja.


 

Joulun taikaa


Jouluun kuuluu ripaus taikaa. Jouluna voivat lumiukot herätä eloon, tytöistä tulee prinsessoja ja nukkekodin nuket seikkailevat ulkona.





lauantai 3. joulukuuta 2022

CLUE-ryhmän joulunalusaika on täynnä toimintaa ja vaarallisia käänteitä


Jouluun on reilu viikkoa aikaa Jørn Lier Horstin uusimmassa CLUE-sarjan osassa Metsään kätketty arvoitus (Otava 2022, suom. Päivi Kivelä).

Luulisi, että idyllinen täysihoitola Helmi pienessä Venepoukaman kylässä olisi täydellinen paikka rauhoittua joulunviettoon. Vastaanottoaulaan on pystytetty joulukuusi ja tilaa on koristeltu tontuin ja jouluisin kukka-asetelmin. Lumi kieppuu ikkunoiden takana ja kinostuu maahan. Puut taipuvat valkoisina lumen painosta.

Näin lähellä joulua täysihoitolassa on vain neljä vierasta. Lisäksi hotellissa asuu hotellin omistaja Cecilia-tyttärensä kanssa ja hotellin johtaja Leo-poikansa kanssa. Yhdessä lähistöllä asuvan Unen ja tämän Egon-koiran kanssa Cecilia ja Leo muodostavat CLUE-ryhmän.

Ja siellä missä CLUE-ryhmä on, ei ole koskaan rauhallista. Viimeisen puolen vuoden aikana kolme lasta ja koira ovat kokeneet monenlaisia jännittäviä seikkailuja (Metsään kätketty arvoitus on sarjan seitsemäs osa). Cecilia tosin toteaa, että moneen viikkoon ei ole tapahtunut mitään ja uudelle seikkailulle olisi tarvetta.

Pian alkaakin tapahtua. Metsässä välkkyy outo sarja heijastimia, löytyy salaperäinen laatikko ja yössä kuuluu laukauksia. Lapset kuulevat vuosikausia sitten eläneestä hullusta tohtorista, jonka autioitunut talo seisoo yhä lähistöllä. He porhaltavat tutkimaan taloa, vaikka tohtori on kuollut siellä salamyhkäisellä tavalla.

Kohta poliisitkin saavat selvitettävää, sillä kaksi asemiestä ryöstää lähistöllä arvokuljetusauton. Lapset alkavat epäillä, että joku täysihoitolan vieraista on ryöstön "aivot". Ovatko he oikeassa? Ja jos ovat, niin kuka se on?

Hurjia juonenkäänteitä on luvassa, eikä joulurauhasta ole tietoakaan. Täysihoitola Helmen joulukuusikin kaatuu rytäkässä. Neulasia, kuusenhavuja, joulupalloja ja muita koristeita vaan lentelee sinne tänne.

Kirja oli viihdyttävää luettavaa. Se oli pakko ahmia yhdeltä istumalta. Kahdeksanvuotiaalleni kirja olisi luullakseni vähän liian jännittävä. Hänen täytynee odottavaa vielä jonkin aikaa, ennen kuin esittelen sarjan hänelle. 

Kirjasarjan jokaisessa osassa on hiukan filosofista pohdintaa. Se ehkä aukeaa paremmin hiukan vanhemmille lukijoille kuin ihan alakoulun ensimmäisillä luokilla oleville.

Tällä kertaa tekstin lomassa pohditaan René Descartesin innoittamana, onko mikään tässä maailmassa varmaa. Voimmeko varmasti edes tietää, että olemme olemassa, ettei elämä olekin pelkkää unta? Descartesin mielestä epäily todistaa, että on olemassa. Epäily on ajattelemista ja jotta voi ajatella, täytyy olla olemassa. Kirjan lopussa on vielä parin sivun mittainen infoteksti René Descartesin elämästä ja ajatuksista.

Ennen Metsään kätkettyä arvoitusta olin lukenut vain sarjan viidennen osan Purjeveneen arvoitus (Otava 2021). Nautin molemmista osista, mutta nyt käsitin, että sarjan osat kannattaisi lukea järjestyksessä. Vaikka joka osassa on oma itsenäinen seikkailu, sarjassa kulkee pidempiäkin juonenkaaria. Yksi niistä on kutterin arvoitus, jota on sivuttu varmaan kaikissa osissa.

Venepoukaman edustalla on nimittäin reilut 150 vuotta sitten haaksirikkoutunut rahtikutteri, jonka lasti on tarinan mukaan kätketty jonnekin Venepoukamaan.

Kirja loppuu hyvin ärsyttävästi toteamukseen:

"Metsään kätketty arvoitus on ratkaistu, mutta Kutterin aarretta ei ole löydetty. Etsintä jatkuu CLUE-sarjan seuraavassa osassa PÄÄKALLON ARVOITUS."

Pääkallon arvoitusta joutuu odottamaan ensi maaliskuuhun asti. Vai pitäisikö lukea se norjaksi? Varmaan lukisinkin, mutta sitä ei löydy kirjastostamme.