torstai 28. heinäkuuta 2022

Lasse-Maijan Vallila avautuu entistä nuoremmille lukijoille


Tyttäreni eskarissa lapsille luettiin Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjaa, ja tyttäreni piti sarjan kirjoista kovasti. Mutta sitten tuli päivä, jolloin Muumion kirous oli liikaa eräälle ryhmän tytöistä. Hän näki painajaisia, ja kirja jätettiin kesken. Ei enää Lasse-Maijoja, oli opettajien päätös.

Nyt on hyviä uutisia kaikille päiväkoti-ikäisille. Martin Widmark on aloittanut uuden sarjan nimeltään Berättelser från Valleby, joka on suunnattu nuoremmille lapsille kuin Lasse-Maijan etsivätoimistot. Sarja on helppolukuisempi ja soveltuu ääneen tai itse luettavaksi. Tarinat eivät ole aivan yhtä jännittäviä kuin Lasse-Maijan etsivätoimistoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kirjat olisivat tylsempiä. Huumoria on enemmän.

Ensimmäisessä tarinassa Det mystiska brevet (Bonnier Carlsen 2022) tavataan alle kouluikäiset veljekset Eskil ja Folke Bacon. He asuvat samassa Vallilan pikkukaupungissa kuin Lasse ja Maijakin ja haaveilevat tulevansa isoina salapoliiseiksi. Lasse ja Maija ovat heidän idoleitaan.

Pojille tarjoutuu loistava tilaisuus treenata salapoliisitaitojaan, kun selviää, että posteljooni Franco Bollolla on kiperä ongelma. Franco on kaatanut vahingossa kahvikuppinsa yhden kirjeen päälle, eikä saa enää selvää osoitteesta. Onko tosiaan niin, että ensimmäistä kertaa elämässään häneltä jää kirje jakamatta?

Ei, sillä Eskil ja Folke rientävät apuun. Pojat ovat varmoja, että saavat tapauksen ratkaistua, vaikka vaikeuksiakin on luvassa. Eskil ja Folke eivät esimerkiksi osaa vielä lainkaan lukea. Sinnikkäästi he kuitenkin seuraavat posteljoonin kanssa johtolankoja, joten luvassa on onnellinen ja yllätyksellinenkin loppu.

Lyhyt ja helppolukuinen tarina on kuvitettu kauttaaltaan Helena Willisin värikkäin kuvin. Kirja on niin mukavannäköinen, että tällaista luulisi äskettäin lukemaan oppineen lapsen jaksavan itsekin lukea.

Kirjaa ei ole vielä suomennettu, mutta toivottavasti se saadaan pian suomenkielisten lukijoidenkin ulottuville. Teksti on kyllä niin helppoa, ettei ollut mitään vaikeuksia tulkata sitä tyttärelleni. Hän sai kirjan tuliaisiksi mummun ja vaarin Tukholman matkalta.



maanantai 25. heinäkuuta 2022

Kesän pakollinen nostalgiapläjäys: Camilla Mickwitzin Jasonin kesä



Kesä ei ole kesä ilman Camilla Mickwitzin kirjaa Jasonin kesä (Weilin+Göös 1986, 6. p.) Kirja kuuluu jokakesäiselle lukulistalleni. Kirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1976 ja sen kuvamaailma on niin tunnistettavasti omasta lapsuudestani.

Aivan kuten minä lapsena, Jason asuu kerrostalossa muiden kerrostalojen ympäröimänä äitinsä Kaarinan kanssa. Minun perheeseen kuului tosin itseni ja Kaarina-äidin lisäksi muitakin jäseniä, mutta meillä oli samanlainen pieni, hämärä, asfaltin peittämä piha kuin Jasonilla. Jasonin on vaikea keksiä siellä mitään kivaa tekemistä, eikä hän nauti kesälomastaan ollenkaan. Itse asiassa lämmin sää on ainoa asia, mistä edes huomaa olevan kesä.

Onneksi eräänä päivänä kaikki muuttuu. Äiti ja Jason matkustavat pois kaupungista. Maalla he majoittuvat lomakotiin. Se on hurmaava keltainen puutalo maisemassa, joka on kuin taulu. Lomakodissa mistään ei tarvitse huolehtia. Joku muu laittaa ruoan ja siivoaa. Ei tarvitse muuta kuin olla ja maata rannalla. Huoneen pyöreästä ikkunasta näkyy meri.

Ensi alkuun lomakodin asukkaat viihtyvät omissa oloissaan, mutta Jason kaipaa seuraa. Hän järjestelee ruokasalin pöydät parempaan järjestykseen ja jopas ihmiset alkavat jutella toisilleen. Yhteistä touhua alkaa riittää rannalla, pihalla ja seurusteluhuoneessa. Kaikilla on hauskaa, kunnes loma on lopussa ja on aika palata kaupunkiin.

Voi suloista nostalgiaa! Kertokaapa minulle, onko jossain vielä tällaisia lomakoteja, joissa perheenäiti voisi vain olla ja levätä, eikä mistään tarvitsisi huolehtia. Omalla lomareissullamme päädyin kokkailemaan airbnb-huoneistossa, mikä ei ollut kauhean rentouttavaa. No, välillä onneksi sentään pääsin hotellien notkuvien aamiaispöytienkin ääreen.




lauantai 23. heinäkuuta 2022

Immi Hellén: Kesäilta


 

Kesäilta


Niityllä sirkka viulua soittaa,
tahdissa sääski tanssia koittaa,
titteri teijaa, perhoset leijaa,
kaunis on kesäilta.


Aurinko kultaa peltojen multaa,
nurmien nukkaa, puuta ja kukkaa,
titteri teijaa, perhoset leijaa,
kaunis on kesäilta.


- Immi Hellén -