Ensimmäinen asia, jonka teimme seitsenvuotiaani jäätyä kesälomalle, oli kesän tbr-listan koostaminen.
Riippuu tyystin säistä, miten paljon kirjoja listalta ennätämme lukea. Aina kun sää ei ole ihan karmea, tytär on ulkona, ja lukemiselle jää heikosti aikaa. Toisaalta meillä on tiedossa pari road tripiä, jolloin autossa istuessa ehtii lukea niin paljon kuin äidin ääni kestää.
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö
Jäätelö on kesän hauskimpia asioita. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjassa Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö ollaan traagisten asioiden äärellä. Herra Lindberg on syönyt Räppääjien viimeisen keksijäätelötötterön, eikä kyseisiä jäätelöitä valmisteta enää koko Euroopassa.
Alkaa paniikinomainen matka kohti Höljäkän kyläkioskia, jossa jäätelötuutteja tiettävästi vielä on muutama jäljellä. Matkassa on mutkia. Nähtäväksi jää, ehtiikö seurue sinne ajoissa. Tytär sen tosin jo tietää, sillä hän on kuullut kirjan parikin kertaa. Tämä on niitä harvoja kirjoja, joihin hän ei kyllästy.
Aino Havulaisen ja Sami Toivosen pääasiallisesti värillinen kuvitus on hupaisa.
Viisikko aarresaarella
On tullut aika vihkiä seitsenvuotiaani Enid Blytonin Viisikoiden maailmaan. Muistan saaneeni oman kirjastokorttini kesällä ennen ekan luokan alkua, ja ensimmäinen lainaamani kirja oli jokin Viisikko. Hurahdin Viisikkojen maailmaan täysin.
Tyttären kanssa olemme jo alkaneet lukea ensimmäistä Viisikkoa Viisikko aarresaarella. Se on ensimmäinen ikinä lukemamme kirja, jossa ei ole lainkaan kuvia, ei edes mustavalkoisia, kuten tytär pettyneenä totesi. Seitsenvuotiaalleni on ollut vaikeaa tulla toimeen ilman kuvia.
Hän ei muutenkaan ole vielä vakuuttunut kirjasta. Nykykirjoihin verrattuna se alkaa aika hidastempoisesti, ja kielikin on vähän vanhanaikaista. Vaikka kirjan on suomentanut Lea Karvonen -salanimen taakse kätkeytynyt maineikas kirjailija Eeva Joenpelto, suomennos on jo 65 vuoden takaa (vuodelta 1956). Olisiko aika saada Viisikoista uudet käännökset?
Kuten tytär illalla huomautti, olemme lukeneet jo 40 sivua, eivätkä lapset vieläkään ole päässeet sinne saarelle. "Alkaa jo mennä hermot."
Onnenkepparit — Kadonnut raippa
Lapsuuteni kesiin kuuluivat hevoskirjat, koska niitä löytyi mökin kirjahyllystä runsain määrin. Tyttären heppakirjoissa ratsastetaan muodikkaasti keppihevosilla, mutta uskomatonta kyllä kirjoittajat ovat samoja kuin lapsuuteni hevoskirjoissa. Merja ja Marvi Jalo ovat tehneet pitkän kirjailijanuran heppakirjojen parissa yhdessä ja erikseen.
Meillä on lukuvuorossa Onnenkepparit-sarjan toinen osa Kadonnut raippa (WSOY 2019). Sarjassa on ilmestynyt jo kolme osaa ja neljäs ilmestyy heinäkuussa. Sarjan päähenkilöinä on joukko tokaluokkalaisia tyttöjä, jotka perustavat keppihevostallin. Vaikka Olivia on hevosille allerginen, hänestä sukeutuu keppariharrastuksen myötä ihka oikea hevostyttö.
Kirjoissa on Reetta Niemensivun suloinen mustavalkokuvitus.
Saariston lapset
Kesä, meri ja saaristo kuuluvat erottamattomasti yhteen. Saaristolaiselämän klassikkoteos on tietysti Astrid Lindgrenin Saariston lapset (WSOY, ilmestynyt suomeksi alun perin 1965). Mustavalkoinen kuvitus on luonnollisesti Ilon Wiklandin kynästä.
Melkersonin tukholmalaisperhe asettuu kesäksi pieneltä Saltkråkanin saarelta vuokraamaansa Vanhaan Nikkarilaan. Heti laivasta laiturille astuttuaan perhe tapaa topakan Pampulan ja tämän suuren bernhardilaiskoiran Laivurin. Pampulan ja Laivurin seurassa kesästä ei ainakaan tule tylsä.
Dunnen elämää
Ruotsin saaristossa vietetään kesää myös Rose Lagercrantzin kirjassa Dunnen elämää (Mäkelä 2017). Kirja on neljäs osa iki-ihanassa Dunne-sarjassa, joka kuvaa pienen tytön elämää sellaisella lämmöllä, ettei kirjoista voi olla pitämättä, vaikkei Dunnen elämä aina helppoa olekaan. Eva Erikssonin mainiot kuvitukset saavat tekstin elämään.
Dunne viettää kesälomansa parhaan ystävänsä Ella Fridan perheen kesäpaikassa meren saarella Dunnen isän toipuessa sairaalassa polkupyöräonnettomuuden jäljiltä. Kesäloma on Dunnen ensimmäinen koulusta ja paras tähän asti.
Dunne ja Ella Frida uivat ja leikkivät kaiket päivät. Iltaisin Dunne puhuu isän kanssa puhelimessa. Paitsi yhtenä iltana. Dunne huolestuu kovasti, kunnes isä ilmestyy vierailulle saarelle. Hänellä on mukanaan yllätys, jollaista Dunne ei kylläkään olisi toivonut.
Karoliina ja oikukas uni
Ekaluokan viimeiset koulupäivät ovat kohta ohi ja Karoliina odottaa kesälomaa, mutta sitä ennen Karoliinan pitäisi selvittää yksi asia. Miten saisi takaisin kadonneet unet? On uuvuttavaa, kun iltaisin ei saakaan unta.
Koen Tuula Kallioniemen kirjan Karoliina ja oikukas uni (Otava 2014) varsin samaistuttavaksi. Valkeat kesäyöt ovat minulle vaikeita. Uni on kevyttä ja keskeytyy herkästi, jos unohdan laittaa nukkumaan mennessä silmälaput silmille.
Löytyyköhän kirjasta toimivia vinkkejä unettomuudesta kärsiville? Karoliinalle suositellaan muun muassa lampaiden laskemista, rauhoittavaa huonetuoksua, Kiinasta tuotua jadekiveä, liikuntaa ja tosi tylsän kirjan lukemista. Vai pitäisikö illalla syödä enemmän? Tai matkustaa Afrikkaan, koska erilainen ilmasto ja oudot äänet kuulemma uuvuttavat?
Kirja on Karoliina-sarjan kahdeksas ja viimeinen osa. Marika Maijalan mustavalkoinen kuvitus on hauska.
Lasse-Maijan etsivätoimisto — Muodin arvoitus
Ei kesää ilman dekkareita. Seitsenvuotiaalle sopivia dekkareita ovat esimerkiksi Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimistot. Meillä on lukujonossa keväällä ilmestynyt Muodin arvoitus (Tammi 2021). Tytär antaa pisteitä siitä, että Helena Willisin kuvitus on värillinen.
Vallilan pikkukaupungissa ollaan muotikuumeen kourissa. Maailmankuulun pariisilaisen muotisuunnittelijan Jean-Pierren on tarkoitus tuomaroida Vallilassa muotinäytöstä. Kaupungin kaksi parhaiten pukeutunutta asukasta voittaa matkan Pariisiin!
Sitten muotisuunnittelijan rakas Lulu-kissa kaapataan, eikä Jean-Pierre pysty ajattelemaan enää mitään muuta. Koko kilpailu uhkaa mennä mönkään. Jotain on tehtävä. Onneksi nuoret etsiväystävykset Lasse ja Maija eivät kaihda haasteita.
Tagli ja Telle — Tehtävä kauppakeskuksessa
Dekkariteemaa voi jatkaa esimerkiksi Paula Norosen Tagli ja Telle -sarjaa lueskelemalla. Sarjassa on Oili Kokkosen railakas värikuvitus. Meillä hyllyssä odottaa lukemista kirjasarjan toinen osa Tehtävä kauppakeskuksessa (Tammi 2017).
Tagli ja Telle ovat kauppakeskuksen yläkerrassa asuvat sisarukset. Sisarusten etsivätoimisto saa hommia, kun kauppakeskusta piinaa oudon valikoiva myymälävaras. Lasten älykäs Seppo-papukaija auttaa mielellään tutkimuksissa.
Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Toivottavasti kesällä on aikaa uppoutua vähän historiaankin. Maija Larmolan kirjoittama ja Leena Lumpeen kuvittama Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista (SKS 1992) vie 1920—1930-lukujen taitteen kesäiseen Helsinkiin kuvitteelliseen Kukkulan kortteliin.
Arjenmakuiset tarinat on puettu kuvakirjaksi, joka on kuitenkin sen verran paksu, ettei sitä taida kerralla saada luettua. Tekijät ovat tehneet kirjaa varten runsaasti taustatyötä, joten mennyt aika piirtyy tarinoissa ja kuvissa näkyviin tarkasti.
Hotelli Flamingo — Helleaalto
Olemme lukeneet Alex Milwayn Hotelli Flamingo -sarjan sen verran äskettäin, ettemme taida palata siihen tänä kesänä. Tytär halusi kuitenkin nostaa listalle sarjan toisen osan Helleaalto (WSOY 2020), koska se jos mikä on kesäkirja.
Kesä on kuumimmillaan ja kiire Eläinbulevardin aurinkoisimmassa hotellissa kiihkeimmillään, kun Eteläsaarten kuningaspari haluaa majoittua Annan luotsaamaan hotelli Flamingoon. Helle ja pingviinit eivät ole helppo yhtälö. Mistäpä Anna löytäisi esimerkiksi jäävuoren keskellä helteisintä kesää?
Milway on kuvittanut teoksen itse. Muuten harmaasävyistä kuvitusta on piristetty vaaleanpunaisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti