Tänä vuonna kaikki ovat tervetulleita Finlandia-palkintojen jakotilaisuuteen

Finlandia-kuume nousee. Keskiviikkona saamme tietää, ketkä palkitaan kirjallisuuden Finlandia-palkinnoilla.

Olen superinnoissani tavasta, jolla kaikki suomalaiset kutsutaan tänä vuonna osallistumaan Finlandia-palkintojen jakotilaisuuteen. Voittajat julkistetaan nimittäin suorassa televisiolähetyksessä nimeltään Finlandia 2020 – lukemisen juhlaa. Ohjelma näytetään ensi keskiviikkona TV1:ssä klo 19 alkaen.

Luvassa ei ole pönötystä vaan hyggeilyä. Vanhassa, idyllisessä puuhuvilassa kuvattavassa tilaisuudessa esiin pääsevät tietysti Finlandia-palkintojen voittajat, mutta myös voittajien valitsijat: Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (tietokirjallisuus), näyttelijä Christoffer Strandberg (lasten- ja nuortenkirjallisuus) ja kapellimestari Hannu Lintu (kaunokirjallisuus). Ohjelman vetäjinä nähdään toimittajat Jani Halme ja Anna Tulusto.

Lastenkirjabloggaajana jännitän tietysti erityisesti Finlandia Junior palkinnon saajaa. Tänä vuonna ehdolla ovat:

• Siiri Enoranta: Kesämyrsky (WSOY)
• Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu — Kovaa menoa kiskoilla (Otava)
• Katri Kirkkopelto: Molli ja maan ääri (Lasten Keskus)
• Meri Luttinen: Myrskynsilmä (WSOY)
• Anja Portin — kuv. Miila Westin: Radio Popov (S&S)
• Laura Ruohonen — kuv. Erika Kallasmaa — musiikki Petri Kumela: Otus opus —  Runoja ja totta pienistä eläimistä / Zoologipoesi — Smådjur i toner (Otava / Förlaget), översättning Annika Sandelin.

Oma suosikkini on selvä. Ääneni saa Otus opus, joka on hurmaava sekoitus runoa, faktoja, ihania kuvia ja hienoa musiikkia. Kirjoitin teoksesta lokakuussa.

Yleisöäänestykseen ehtii osallistua vielä tänään. Käy äänestämässä suosikkiasi yhdessä tai kaikissa kategorioissa Suomen Kirjasäätiön sivuilla.

Muokkaus 25.11.2020: Lasten ja nuorten Finlandia -palkinnon voitti Anja Portin kirjallaan Radio Popov. Paljon onnea voittajalle!

Kuva: Suomen Kirjasäätiö

 

Peukut pystyyn Kettujutuille

Huomenna julistetaan Finlandia-palkintojen voittajat. Itselleni on muotoutunut selkeä voittajaehdokas lasten ja nuorten Finlandia-palkinnon saajaksi. Kaija Pannulan kirjoittama ja Netta Lehtolan kuvittama Kettujuttuja — Kolme hännäkästä tarinaa on täydellinen paketti. Teksti ja kuvat olivat nautittavia. Tarina innosti, pisti ajattelemaan ja kosketti syvästi.

Äänestin Kettujuttuja yleisöäänestyksessä ja olin vähän pettynyt, kun se ei menestynyt. Yleisö äänesti lasten- ja nuortenkirjallisuuden ehdokkaista suosikikseen Tomi Kontion kirjoittaman ja Elina Warstan kuvittaman kuvakirjan Koira nimeltä Kissa tapaa kissan (Teos 2019). 

Itse en kyseiselle teokselle niinkään lämmennyt. Kun samojen tekijöiden Koira nimeltä Kissa ilmestyi vuonna 2015, hullaannuin siihen täysin. Koira nimeltä Kissa tapaa kissan ei kuitenkaan yltänyt mielestäni samalle tasolle.

Kettujuttuja vangitsi minut otteeseensa heti ensimmäisellä sivulla, jossa Kettu päättää ryhtyä taiteilijaksi. Taidehistoriaakin opiskelleena innostun aina taideaiheisista kirjoista. Pian ilmeni, ettei tämä ollut mikä tahansa taideaiheinen tarina, vaan hyvin syvä ja oivaltava kertomus elämästä.

Kolmeksi tarinaksi tai luvuksi jaetussa kertomuksessa seurataan Ketun elämää vuodenajasta toiseen. Teksti ei kaiken kaikkiaan ole kovin pitkä, joten ainakin meillä koko kirja luettiin yhdellä kertaa.

Ensimmäisessä kesäisessä tarinassa Kettu kohtaa vaikeuksia taiteilijan tiellään, löytää uuden ystävän ja oppii suhtautumaan maalaamiseen rentoutuneesti.

"Se ei enää ajanut jäniksiä ja mäyränpentuja pois. Siitä oli mukava maalata maisemaa, jossa oli elämää."

Toisen tarinan alkaessa taitaa olla syksy. Kettu haluaa olla yksin. Se käpertyy kotiinsa, eikä halua tavata ketään.

"Kettu ei tiennyt, mikä sitä vaivasi. - - Välillä se nosti katseensa kirjasta ja katsoi hiljaista huonetta: mattoa, tauluja, nojatuolia.
— Kaikki on hyvin, se mietti. — Mutta olen silti levoton."

Tämän toisen luvun koin itse hyvin samaistuttavana. Näin syksyn synkän pimeyden keskellä minulla on täsmälleen samanlainen olo kuin Ketulla. Kaikki on hyvin, ja silti kuitenkaan ei ihan... Kaamosmasennus. 

Talvella hiihtolenkki hohtavilla hangilla auringonpaisteessa ja ystävän yllättävä ilmestyminen nostavat Ketun ylös yksinäisyyden alhosta.

Kolmannessa tarinassa Ketulla on taas tarmoa. Se istuttaa ruusuja ilveksen kanssa. On kuitenkin vaikea saada vallattomat ruusut kasvamaan riveissä ja kaarissa kukkapenkin sisäpuolella. Mutta vihdoin työ palkitaan ja ruusut kukkivat ihanasti.

Synkkiä hetkiä on kuitenkin luvassa. Naapurin mäyränpoika sairastuu ja kuolee. Kettu tekee surutyötä. Kaikki on kuvattu vähäeleisen kauniisti. 

En voi mitään sille, että kuolemasta lukiessani alan aina itkeä pillittää, mikä ei ole kauhean kivaa ääneenlukiessa. Tytär tuntuu katselevan minua siten kuin sanoisi: "Äiti, etkö ymmärrä, että tämä on satua."

Kesän surtuaan Kettu päättää järjestää maalauksistaan taidenäyttelyn.

"Maalausten puut olivat nyt tuuheampia ja maisemat muuttuneet. Eläimet olivat kasvaneet, ja joku oli jo poissa."

Maalauksissa kaikki Ketulle rakas on kuitenkin vielä tallella eikä häviäisi koskaan. 

Kettujuttuja on arkistonhoitajana työskentelevän Kaija Pannulan esikoiskirja. Vahva avaus! Tekstiä on hiottu ajan kanssa. Pannula on työstänyt tekstiään kustannustoimittajan kanssa jo vuodesta 2016 alkaen. [1]

Kuvittaja Netta Lehtola ryhtyi kuvitustöihin viime syksynä. Lehtola on vast'ikään Lahden muotoiluinstituutista valmistunut graafinen suunnittelija. Hän teki kuvituksen opinnäytetyönään. [2] Kuvitus on täydellinen!

Suosittelen kirjaa lämpimästi. Teos puhuttelee niin lasta kuin aikuista. Tässä on oiva vinkki pukinkonttiin.



Kaija Pannula: Kettujuttuja — Kolme hännäkästä tarinaa
Kuvitus: Netta Lehtola
Kustantaja: WSOY 2019


VIITTEET

[1], [2] Kouvolalainen esikoiskirjailija Kaija Pannula ehdolla lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Kouvolan Sanomat 5.11.2019, muokattu 6.11.2019. Viitattu 25.11.2019.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettu

Lasten- ja nuorten Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tänään. Suomen Kirjasäätiön vuosittain jakamasta palkinnosta kisaa tänä vuonna kuusi teosta.

Kuva: Suomen Kirjasäätiö 2017

Suomen Kirjasäätiö on tänään julkistanut ehdokkaat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Valinnan kilpailuun toimitetuista kirjoista teki kolmihenkinen raati, johon kuului äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lamberg, kuvataiteilija Anssi Kasitonni ja erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian saajan valitsee raadin valitsemista ehdokkaista muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta. Voittaja selviää 27.11.2019 Finlandia-palkintojen jakotilaisuudessa.

Peräti 30 000 euron suuruisesta palkintosummasta kisaavat tänä vuonna seuraavat ehdokkaat:

• Kontio Tomi - kuv. Warsta Elina: Koira nimeltään Kissa tapaa kissan (Teos)
• Laakso Maria - kuv. Rojola Johanna: Taltuta klassikko (Tammi)
• Pannula Kaija - kuv. Lehtola Netta: Kettujuttuja - Kolme hännäkästä tarinaa (WSOY)
• Mikama Anniina: Huijarin oppipoika (WSOY)
• Frölander-Ulf, Lena: Nelson Tigertass / Nelson Tiikeritassu (Förlaget / Teos). Suom. Jaana Nikula
• Rasi-Koskinen Marisha: Auringon pimeä puoli (WSOY)

Raadin perustelut voi käydä lukemassa täältä.

Ilahduin, kun kuuden kärkeen pääsi kaksi kuvakirjaa. Valintalautakunnan puheenjohtaja Hilkka Lamberg sanoi julkistamistilaisuudessa pitämässään puheessa, että on haastavaa yrittää vertailla keskenään taaperoikäisten kuvakirjaa ja nuorten aikuisten romaania tai tietokirjaa ja lorukirjaa. Näin varmasti on. Raati on pyrkinyt löytämään hyviä kirjoja, jotka tuottavat iloa lukijoille iästä huolimatta.

– Hyvän taideteoksen tunteekin siitä, että se auttaa jollain tavalla elämässä eteenpäin. Paitsi, että se valaisee ja auttaa ymmärtämään ympäröivää elämää, se myös johdattaa lukijan syvemmälle omaan itseensä omien ajatusten pariin, Hilkka Lamberg sanoi puheessaan.

Kärkikuusikkoon päässeistä kirjoista olen lukenut vain yhden: Koira nimeltään Kissa tapaa kissan. Se todellakin oli kirja, joka puhutteli niin äitiä kuin tytärtä ja herätti monenlaisia ajatuksia. Me molemmat pidimme kirjasta. Tosin enemmän pidimme aiemmasta osasta Koira nimeltä Kissa (Teos 2015). Mielestäni oli hiukan erikoinen ratkaisu nostaa kuuden kärkeen jatko-osakirja.

Koska olen lukenut ehdokkaista vasta tuon yhden teoksen, en varsinaisesti osaa vielä arvioida, mikä kirjoista ansaitsisi voiton. Jos sinulla on asiasta mielipide ja haluat antaa oman äänesi jollekin näistä teoksista, voit käydä äänestämässä Suomen Kirjasäätiön sivuilla Lukijoiden suosikki -äänestyksessä. 

Samalla voit halutessasi antaa äänesi myös muissa kategorioissa eli kaunokirjallisuudessa ja tietokirjallisuudessa. Tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistetaan myöhemmin tällä viikolla. 

Viime vuonna lasten- ja nuorten Finlandia-palkinnon sai Siiri Enoranta nuorten fantasiaromaanillaan Tuhatkuolevan kirous (WSOY).