Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tasa-arvo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. maaliskuuta 2019

175 vuotta Minna Canthin syntymästä

Liput hulmuavat tänään Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Minna Canth on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän.




Minna Canthin syntymästä tulee tänään kuluneeksi 175 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi viime syksynä ilmestyi lastenkirja Minna Canthista. 

Innostuin heti kuultuani siitä, sillä ensinnäkin keräilen lastenkirjoja, jotka voi liittää johonkin juhlapäivää. Toiseksi pidän lapsille tarkoitetuista elämänkertakirjoista ja kolmanneksi kirjan on kuvittanut yksi suosikkikuvittajani, Sanna Pelliccioni. 

Kirjan nimi on Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot ja sen on kirjoittanut Leena Virtanen.



Kirjassa seurataan Minna Canthin elämää yhden päivän ajan. Vaikka rajaus on näin suppea, Minnasta piirtyy monipuolinen kuva. Hänen aiemmat vaiheensa käydään lyhyesti läpi, ja sivuille on ripoteltu lainauksia Minnan omista teksteistä ja kirjeistä.

Kirjassa eletään vuotta 1888, jolloin Minna on leskeksi jäänyt seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti. Perhe asuu Kuopiossa Kanttilan talossa, missä Minna pitää lankakauppaa henkensä pitimiksi. Hänen todellinen intohimonsa on kuitenkin kirjoittaminen. Hän kuului ensimmäisten suomeksi kirjoittaneiden kirjailijoidemme joukkoon.

"Minna on jo kuuluisa koko maassa. Hän on kirjoittanut näytelmiä, joita on esitetty Suomen tärkeimmässä teatterissa kaukana pääkaupungissa Helsingissä.Varsinkin näytelmä nimeltään Työmiehen vaimo on ollut suuri hitti. 'Moitin siinä ankarasti lakien vääryyttä naista kohtaan, luonnottomia uskonkäsitteitä, miesten juoppoutta, naisten tyhmyyttä, pintapuolisuutta ja ennakkoluuloisuutta, lyhyesti sanottuna kaikkea kieroa ja huonoa, mitä maailmassa tiesin olevan', Minna kertoo."

Auringon laskettua Kanttilan yltä, Minna kirjaa illan viimeiset mietteensä kynttilän valossa: "Paljon jäi tänäänkin maailmaan kieroa ja huonoa, mitä pitäisi parantaa'".

Erityisesti Minna kantoi huolta tyttöjen mahdollisuudesta opiskella. Hän puolusti tasa-arvoa ja oli perustamassa Suomen ensimmäisiä yhteiskouluja. Hän piti köyhien puolia ja toi esiin köyhien elämään liittyviä epäkohtia, joista monet eivät edes olleet tietoisia.

Sanna Pelliccionin kuvitus on väritykseltään melko harmaansävyistä. Kuvat näyttävät selvästi käsinpiirretyiltä. Tällainen käsintekemisen meininki tuntuu nyt olevan muotia lastenkirjakuvituksissa. Omaan silmääni tämäntyyppiset kuvitukset näyttävät yleensä vähän huolittelemattomilta.

Minna Canthista kertovaan kirjaan kuitenkin tällainen kuvitustyyli mielestäni sopii. Minna ei ollut mikään sovinnainen eikä siloinen ihminen. Suorapuheisuutensa ja radikaalina pidettyjen ajatustensa vuoksi hän joutui kokemaan arvostelua ja epäystävällisyyttä. Kirjassa kerrotaan jopa, että Kuopion piispa vaihtoi kadun toiselle puolelle, jos Minna oli tulossa vastaan.

Kirjan loppuun on koottu lista asioista, joilla Minna Canthin päivää voitaisiin juhlia kotona ja kouluissa. Leivottaisiinko vaikka Minnan kahvikakku? Resepti löytyy kirjasta.

Kirjan lopussa lukija haastetaan pohtimaan: "Minna aloitti työn, joka on vieläkin kesken. Mitä Minna tekisi, jos hän eläisi nyt?"

Olen onnellinen, että tällaisia lastenkirjoja tehdään. Mahtava kirja ja tärkeä aihe! Kirja on ensimmäinen osa Teoksen julkaisemassa kirjasarjassa Suomen supernaisia. En malta odottaa, keistä muista saamme pian lukea.

 
Leena Virtanen: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
Kuvitus: Sanna Pelliccioni
Kustantaja: Teos 2018


VINKKI

Minna Cathista voi lukea muistakin lasten- ja nuortenkirjoista. Tänä vuonna ilmestyi Elina Lappalaisen kirjoittama ja Ilona Partasen kuvittama kuvakirja Ihmeellinen Minna ja suomalaisia supernaisia (Tammi), josta kirjoitin naistenpäivän postauksessani.

Anneli Toijalan Myrskylintu (Tammi 1994) on nuortenkirja Minna Canthin lapsuudesta Tampereella 1850-luvulla.

Minna Canthista kerrotaan myös useassa viime aikoina ilmestyneessä suomalaisia suurnaisia esittelevässä elämäkertakokoelmassa:
  • Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, Into Kustannus Oy 2018
  • Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa, Kustantamo S&S 2018
  • Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa, Kustantamo S&S 2018
  •  
     

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Pieniä ihmisiä, suuria unelmia

Tänään vietetään vainojen uhrien muistopäivää. Monissa maissa päivää vietetään nimenomaan holokaustin uhrien muistoksi, mutta Suomessa määrittely on laajempi kattaen kaikki vainojen uhrit, kuten esimerkiksi armeenien kansanmurhan uhrit 1915 ja Stalinin vainojen uhrit 1930-luvulla. Päivämäärä on kuitenkin valittu sen mukaan, että Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27. tammikuuta 1945.

Holokaustista puhuttaessa mieleeni nousee aina ensimmäiseksi Anne Frankin kohtalo. Kävimme viime vuonna Amsterdamissa, ja silloin Anne Frank tuli puheeksi myös tyttäreni kanssa. 

Ilahduin, kun sittemmin löysin Anne Frankista leikki-ikäisille soveltuvan elämäkerran. Tosin se on englanninkielinen. Isabel Sanchez Vegaran kirjoittama ja Sveta Doroshevan kuvittama kirja Anne Frank kuuluu sarjaan Little people, big dreams. Kirjasarjassa julkaistaan tunnettujen henkilöiden elämäkertoja pienille lapsille sopivina kuvakirjoina.



Anne oli iloinen pieni saksalaistyttö. Pahaksi onnekseen hän sattui olemaan myös juutalainen. Kun Saksassa nousi valtaan juutalaisia vihaava Hitler, perhe muutti Hollantiin. Kaikki sujui hyvin, kunnes saksalaiset valloittivat puolet Euroopasta, myös Hollannin. Perhe vetäytyi piiloon salaiseen siipeen, jossa uskolliset ystävät huolehtivat heistä.

"Anne's diary kept her company and she wrote in it for hours. She wanted to publish a book and become a famous writer."

Ennen pitkää natsit löysivät Frankien salaisen piilopaikan ja perhe kuljetettiin leirille, joka oli pahin kuviteltavissa oleva paikka maan päällä. Vain isä Otto selvisi sodasta. Hän julkaisi tyttärensä päiväkirjan, ja niin Anne Frankista tuli kuin tulikin kuuluisa kirjailija. Miljoonat ihmiset ovat lukeneet hänen kirjoituksiaan ja itkeneet hänen kohtalonsa liikuttamana. Älkäämme koskaan unohtako Annea ja hänen kohtalotovereitaan!

Tarina Anne Frankista on ehkä koskettavin Little people, big dreams -sarjan kirjoista. Sarja on juuri sitä, mitä olen kaivannut suurena elämäkertojen ystävänä. 

Viime aikoina lastenkirjallisuudessa on eletty oikeaa elämäkertabuumia ja on ilmestynyt paljon lapsille suunnattuja elämäkertakirjoja, kuten Iltasatuja kapinallisille tytöille, Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa ja Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa. Ne eivät välttämättä sovi aivan yhtä nuorille kuin Little people, big dreams -sarjan kirjat, jotka ovat tarinaltaan hyvin selkeitä ja lyhyitä kuvakirjoja.
  
Little people, big dreams -sarjan kirjoissa on lopussa hieman yksityiskohtaisempi, aukeaman pituinen tiivistelmä henkilön elämästä. Se sopii loistavasti esim. aineistoksi kouluesitelmää tekevälle lapselle. Harmi, ettei kirjoja ole suomennettu. Ruotsiksi niitä on jo käännetty. 

Tutustuin Little people, big dreams –sarjaan alun perin, kun näin tallinnalaisessa kirjakaupassa Marie Curiesta kertovan lastenkirjan. Alan Bradleyn kirjoittamien Flavia de Luce –dekkareiden ihailijana mieleeni juolahti silloin, että mitä minä äitinä olen tehnyt kannustaakseni tytärtäni kiinnostumaan luonnontieteistä. En kovinkaan paljoa, totesin surullisena. Kiikutin siis Marie Curie –kirjan kassalle onnellisena ajatuksesta, että näin tyttäreni saisi hienon esikuvan elämäänsä.


Yhä täydentyvässä sarjassa julkaistiin alkuun vain merkittävien naisten elämäkertoja. Yksi kirjoista kertoo tunnetusta suffragettijohtajasta Emmeline Pankhurstista, mikä ilmentänee sarjan alkuperäistä pyrkimystä tuoda esiin juuri naisnäkökulmaa ja naisesikuvia. Monissa kirjoissa kuvataan esteitä, joita naisten etenemisessä yhteiskunnassa on ollut. Marie Curie -kirjassakin kerrotaan, ettei Marie päässyt yliopistoon kotimaassaan Puolassa, vaan joutui siksi muuttamaan Pariisiin. 

Ollenkaan väheksymättä naisia ja heidän tarinoitaan, olen ilahtuneena pannut merkille, että nyt sarjassa on ilmestynyt muutaman miehenkin elämänkerta. Näin on päästy lähemmäs todellista tasa-arvoa, jossa sukupuolen ei pitäisi olla määrittävä tekijä. 


Tyttäreni ihastui ensimmäiseksi hankkimaani Marie Curie –kirjaan niin kovasti, että nykyisin hyllystämme löytyy useita Little people, big dreams –sarjan kirjoja. Marie Curien ja Anne Frankin lisäksi tyttäreni on päässyt tutustumaan Jane Austeniin, Agatha Christieen, Audrey Hepburniin ja Ada Lovelaceen. Seuraavaksi hankintalistalle taitaa mennä kirja Stephen Hawkingista.


Isabel Sanchez Vegara: Little People, Big Dreams - Anne Frank
Kuvitus: Sveta Dorosheva
Espanjankielinen alkuteos: Pequeña & Grande Anne Frank
Kustantaja: Lincoln Children's Books, London 2018