175 vuotta Minna Canthin syntymästä

Liput hulmuavat tänään Minna Canthin ja tasa-arvon kunniaksi. Minna Canth on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on saanut oman liputuspäivän.

Minna Canthin syntymästä tulee tänään kuluneeksi 175 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi viime syksynä ilmestyi lastenkirja Minna Canthista. 

Innostuin heti kuultuani siitä, sillä ensinnäkin keräilen lastenkirjoja, jotka voi liittää johonkin juhlapäivää. Toiseksi pidän lapsille tarkoitetuista elämänkertakirjoista ja kolmanneksi kirjan on kuvittanut yksi suosikkikuvittajani, Sanna Pelliccioni. 

Kirjan nimi on Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot ja sen on kirjoittanut Leena Virtanen.

Kirjassa seurataan Minna Canthin elämää yhden päivän ajan. Vaikka rajaus on näin suppea, Minnasta piirtyy monipuolinen kuva. Hänen aiemmat vaiheensa käydään lyhyesti läpi, ja sivuille on ripoteltu lainauksia Minnan omista teksteistä ja kirjeistä.

Kirjassa eletään vuotta 1888, jolloin Minna on leskeksi jäänyt seitsemän lapsen yksinhuoltajaäiti. Perhe asuu Kuopiossa Kanttilan talossa, missä Minna pitää lankakauppaa henkensä pitimiksi. Hänen todellinen intohimonsa on kuitenkin kirjoittaminen. Hän kuului ensimmäisten suomeksi kirjoittaneiden kirjailijoidemme joukkoon.

"Minna on jo kuuluisa koko maassa. Hän on kirjoittanut näytelmiä, joita on esitetty Suomen tärkeimmässä teatterissa kaukana pääkaupungissa Helsingissä.Varsinkin näytelmä nimeltään Työmiehen vaimo on ollut suuri hitti. 'Moitin siinä ankarasti lakien vääryyttä naista kohtaan, luonnottomia uskonkäsitteitä, miesten juoppoutta, naisten tyhmyyttä, pintapuolisuutta ja ennakkoluuloisuutta, lyhyesti sanottuna kaikkea kieroa ja huonoa, mitä maailmassa tiesin olevan', Minna kertoo."

Auringon laskettua Kanttilan yltä, Minna kirjaa illan viimeiset mietteensä kynttilän valossa: "Paljon jäi tänäänkin maailmaan kieroa ja huonoa, mitä pitäisi parantaa'".

Erityisesti Minna kantoi huolta tyttöjen mahdollisuudesta opiskella. Hän puolusti tasa-arvoa ja oli perustamassa Suomen ensimmäisiä yhteiskouluja. Hän piti köyhien puolia ja toi esiin köyhien elämään liittyviä epäkohtia, joista monet eivät edes olleet tietoisia.

Sanna Pelliccionin kuvitus on väritykseltään melko harmaansävyistä. Kuvat näyttävät selvästi käsinpiirretyiltä. Tällainen käsintekemisen meininki tuntuu nyt olevan muotia lastenkirjakuvituksissa. Omaan silmääni tämäntyyppiset kuvitukset näyttävät yleensä vähän huolittelemattomilta.

Minna Canthista kertovaan kirjaan kuitenkin tällainen kuvitustyyli mielestäni sopii. Minna ei ollut mikään sovinnainen eikä siloinen ihminen. Suorapuheisuutensa ja radikaalina pidettyjen ajatustensa vuoksi hän joutui kokemaan arvostelua ja epäystävällisyyttä. Kirjassa kerrotaan jopa, että Kuopion piispa vaihtoi kadun toiselle puolelle, jos Minna oli tulossa vastaan.

Kirjan loppuun on koottu lista asioista, joilla Minna Canthin päivää voitaisiin juhlia kotona ja kouluissa. Leivottaisiinko vaikka Minnan kahvikakku? Resepti löytyy kirjasta.

Kirjan lopussa lukija haastetaan pohtimaan: "Minna aloitti työn, joka on vieläkin kesken. Mitä Minna tekisi, jos hän eläisi nyt?"

Olen onnellinen, että tällaisia lastenkirjoja tehdään. Mahtava kirja ja tärkeä aihe! Kirja on ensimmäinen osa Teoksen julkaisemassa kirjasarjassa Suomen supernaisia. En malta odottaa, keistä muista saamme pian lukea.

 
Leena Virtanen: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
Kuvitus: Sanna Pelliccioni
Kustantaja: Teos 2018


VINKKI

Minna Cathista voi lukea muistakin lasten- ja nuortenkirjoista. Tänä vuonna ilmestyi Elina Lappalaisen kirjoittama ja Ilona Partasen kuvittama kuvakirja Ihmeellinen Minna ja suomalaisia supernaisia (Tammi), josta kirjoitin naistenpäivän postauksessani.

Anneli Toijalan Myrskylintu (Tammi 1994) on nuortenkirja Minna Canthin lapsuudesta Tampereella 1850-luvulla.

Minna Canthista kerrotaan myös useassa viime aikoina ilmestyneessä suomalaisia suurnaisia esittelevässä elämäkertakokoelmassa:

• Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, Into Kustannus Oy 2018
• Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa, Kustantamo S&S 2018
• Elina Tuomi: Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa, Kustantamo S&S 2018
 

 

Naistarinoiden rynnistys lastenkirjoihin

Hyvää naistenpäivää!

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, mutta itseäni päivä ei ole koskaan oikein puhutellut.

Firmassa, jossa työskentelin nuorena naisena, miespuoliset pomot jakoivat naistenpäivänä työntekijöilleen (jotka olivat kaikki naisia) ruusut ja tarjosivat shampanjaa. Mielestäni se tuntui vain patriarkaaliselta eleeltä, jolla yritettiin kerran vuodessa hyvitellä sitä, että naiset työskentelivät rupupalkalla ja nollasopimuksilla miesten kääriessä voitot.

Nykyisessä työpaikassani tuskin voin odottaa minkäänlaista muistamista. Eihän veronmaksajien rahoja voi haaskata kukkiin ja shampanjaan. Silti tänä vuonna naistenpäivä tuntuu minusta paremmalta ajatukselta kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ja siitä on kiittäminen lastenkirjoja.

Muutaman viime vuoden aikana oikeiden naisten tarinat ovat rynnistäneet lastenkirjoihin. Kaikki alkoi Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjasta Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka julkaistiin vuonna 2016 (suomeksi 2017).

Kirjasta tuli nopeasti maailmanlaajuinen ilmiö. Sitä oli jo vuoden 2017 loppuun mennessä myyty yli miljoona kappaletta ja käännetty noin 50 kielelle.

Joukkorahoituksella toteutetussa teoksessa on sata inspiroivaa sivun mittaista tarinaa oikeista naisista eri aikakausilta, eri maista ja eri elämänaloilta. Kuvituksesta vastaa 60 naistaiteilijaa eri puolilta maailmaa.

Kirja on saanut jo jatkoakin: Iltasatuja kapinallisille tytöille 2, joka julkaistiin suomeksi vuonna 2018. 

Olen varma, että osin menestys perustuu kirjan hiukan provosoivaan nimeen. Se on myyvä nimi, vaikka en itse siitä pidä. Kapinallisuus ei välttämättä ole mielestäni mikään hyve, ja olen joutunut pohtimaan, voinko lukea kyseisiä kirjoja, jos en koe olevani kapinallinen.

Favillin ja Cavallon saavuttaman menestyksen innoittamana polkaistiin nopeasti käyntiin myös vastaavia suomalaisia kirjahankkeita.

Viime vuonna ilmestynyt Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan toteutettiin esikuvansa tavoin joukkovoimalla. Kirjoittajia on 24 ja kuvittajia peräti 41. 

Kirjassa esitellään 60 suomalaista naista mitä erilaisimmilta aloilta. Kirjan henkilöt on valittu lukijoiden ehdotusten pohjalta.

Kirja pääsi viime vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja se äänestettiin yleisön suosikiksi.

Viime vuonna ilmestyi myös toinen suomalaisia naisia esittelevä teos, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Itse kuitenkin pidän siitä enemmän, koska se on laadultaan tasaisempi. Kyseessä on S&S:n kustantama Ida ja Riikka Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. 

Tarinat 40 tytöstä/naisesta johdattavat lukijan 1800-luvulta nykypäivään. Osittain teoksessa on samoja henkilöitä kuin Sankaritarinoita tytöille -kirjassa. Pidän siitä, että Salmisten kirjassa jokainen tarina alkaa lapsuudesta. Pienten lukijoiden on tärkeä ymmärtää, että jokainen suurnainen on ensin ollut tavallinen lapsi. Käänteisesti siis tavallisesta tytöstä voi kerran tulla nainen, joka saa suuria aikaan.

Tarina Helene Schjerfbeckistä alkaa seuraavasti:

"Kerran kauan sitten eli tyttö, joka katseli päivät pitkät ikkunasta, kun toiset lapset leikkivät ulkona. Itse hän joutui istumaan sisällä, koska hän oli nelivuotiaana kaatunut pahasti portaissa. Jalka oli murtunut, eikä tahtonut millään parantua.
   'Istu paikoillasi, Helene, niin jalkaan ei satu', lääkäri sanoi tytölle. Ja niin hän sitten teki, vaikka olisi paljon mieluummin juossut ulkona.
   Eräänä päivänä Helene sai isältään kynät ja paperia. Sen jälkeen hän ei lakannut piirtämästä. Hän istui ja piirsi aamusta iltaan. Hän piirsi niin paljon, että paperi ja kynät loppuivat moneen kertaan! Kun hän sai kynän käteensä, jalkakivutkin unohtuivat. 'Minusta tulee isona taiteilija', Helene päätti."

S&S julkaisi viime vuonna toisenkin suomalaisnaisia esittelevän kirjan. Elina Tuomen Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa ei ole varsinaisesti lastenkirja, mutta nuorille se sopinee. Kullekin naiselle on varattu kirjassa yksi aukeama. Aukeman toisella sivulla on henkilön muotokuva ja toisella sivulla varsin tiivis ja asiapitoinen kirjoitus henkilön elämästä. Elina Tuomi on itse kuvittanut teoksen.

Nelivuotias tyttäreni ei varsinaisesti vielä taida olla minkään edellä esittelemäni kirjan kohderyhmää, mutta olen silti lukenut hänelle Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa. Aloitin juuri Schjerfbeckistä, koska hänkin oli tarinan alkaessa nelivuotias ja hahmona tuttu tyttärelleni, sillä olemme nähneet hänen maalauksiaan museoissa. Tyttäreni rakastui kirjaan ja monet tarinat on sieltä tullut luettua iltasatuina.

Viime vuonna Kustannusosakeyhtiö Teos käynnisti pienemmillekin lapsille sopivan kirjasarjan Suomen supernaisia. Ensimmäinen osa oli Leena Virtasen kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama lasten kuvakirja MINNA! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot. Sen esittelen tarkemmin myöhemmin tässä kuussa Minna Canthin päivänä.

Jos asut Kuopion suunnalla, nyt kannattaa suunnata kipin kapin Kuopion korttelimuseoon. Siellä on vielä ylihuomiseen asti kuvitusnäyttely MINNA!-kirjasta. Kirjan kuvituksen ja tekstien lisäksi nähtävillä on mm. Minna Canthille kuulunutta esineistöä ja ihana nukkekoti 1900-luvun alusta. Minna Canthin kauppapuodissa lapset pääsevät leikkimään kauppaa.

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta ja sen innoittamana on äskettäin ilmestynyt toinenkin Minna Canthia nuorille lukijoille tunnetuksi tekevä kuvakirja. Elina Lappalaisen kirjoittamassa ja Ilona Partasen kuvittamassa teoksessa Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset tavataan Minnan lisäksi myös viisi muuta merkittävää suomalaista naista.

Tarinallisessa kehyskertomuksessa alakouluikäiset sisarukset Hanna ja Elli tutustuvat mummonsa, kehitysbiologi ja professori Irma Thesleffin innoituksesta vaikuttaviin suomalaisiin naisiin ja etsivät kunkin supervoimaa. Jokaisesta löytyneestä supervoimasta mummo antaa tytöille korukiven ranneketjuun.

Minna Canthin supervoimaksi paljastuu sinnikkyys, Irma Thesleffin oma supervoima on uteliaisuus ja Tarja Halosen vahvuus on iloinen mieli.

Luin kirjan yhdessä nelivuotiaani kanssa. Alkuun hän oli kiinnostunut. Sitten mielenkiinto alkoi herpaantua, mutta onneksi juuri silloin alettiin puhua Tove Janssonista. Tyttäreni on mieletön muumifani, joten hän kuunteli innostuneena Muumien luojasta.

Myös Armi Ratia kiinnosti tytärtä, sillä Marimekon vaatteet ovat tuttuja. Kun Elli sanoi kirjassa Marimekon raitapaidoista: "Punavalkoinen on minun lemppari", tyttäreni hyppi sängyllä ja huusi: "Mullakin on punavalkoinen, mullakin on punavalkoinen!"

Lukiessani kirjaa mietin, mikä kirjassa on totta ja mikä tarua. Ellin ja Hannan Anna-äidin sanotaan olevan Papun perustanut lastenvaatesuunnittelija. Ovatko Elli ja Hanna siis todellisia tyttöjä? Ja ovatko Irma Thesleff ja Anna Kurkela siis oikeasti sukua?

Kummallista, ettei kirjassa esitelty Anna-äidin supervoimaa. Kansainvälisesti menestyneen lastenvaatebrändin perustajalta luulisi supervoimia löytyvän. Ehkä lukijan pitäisi itse oivaltaa asia rivien välistä ja katsoa omaa äitiäänkin uusin silmin. Voisiko jopa omalla tutulla äidillä olla supervoimia?

Mikä on sinun supervoimasi? Sitä on hyvä pohtia näin naistenpäivänä.


Francesca Cavallo & Elena Flavilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista
Englanninkielinen alkuteos: Good Night Stories for Rebel Girls
Suomennos: Maija Kauhanen
Kustantaja: Kustantamo S&S 2017

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Kirjoittajat: Anna Paju ja 23 muuta
Kuvittajat: Aiju Salminen ja 40 muuta
Kustantaja: Into Kustannus Oy 2018

Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018 

Elina Tuomi (teksti ja kuvat): Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018

Leena Virtanen: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
Kuvitus: Sanna Pelliccioni
Kustantaja: Teos 2018

Elina Lappalainen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
Kuvitus: Ilona Partanen
Kustantaja: Tammi 2019