Tyttö, sinä voit muuttaa maailmaa!

Tänään kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi on luvassa tyttöenergiaa ja tyttövaikuttajia. 

YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää on vietetty vuodesta 2012 alkaen Plan Internationalin aloitteesta. Päivän tarkoituksena on tuoda näkyväksi syrjintää, jota tyttöihin kohdistuu ympäri maailmaa sukupuolen ja iän vuoksi. Epäkohtien esiintuomisen lisäksi päivän tarkoituksena on voimauttaa tyttöjä.

Valitsin kirjoja, jotka mielestäni sopivat hyvin tyttöjen päivän lukemiseksi.

Positiivista voimaa 

Jenni Pääskysaaren Tyttö, sinä olet... (Otava 2015) on mahtava voimakirja noin 10–17-vuotiaille tytöille. Se kertoo tiiviisti ja kannustaen ne asiat, jotka jokaisen tytön tulisi kuulla. Tyttö, sinä olet... ainutlaatuinen! ...rohkea! ...rakastettu! Kirjan parasta antia ovat ehkä vahvojen tyttöjen ja naisten haastattelut ja tarinat.

Suosittujen lapsitubettajien Elinan ja Sofian Kaikki on mahdollista! (Tammi 2020) on sekin loistava voimakirja tytöille siitä, kuinka olla rohkeasti oma itsensä. Siskokset antavat vinkkejä muun muassa rohkeuden, positiivisuuden, tavoitteiden saavuttamisen, itsensä kehittämisen ja tunnetaitojen saralla. Yhtenä sanomana on, että unelmat voivat toteutua, kun niitä lähtee tavoittelemaan. Tällainen tytöiltä tytöille -kirja tarjoaa parasta mahdollista vertaistukea.

Muutoksen luojia

Ida ja Riikka Salmisen kirja Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018) osoittaa, että jokainen menestyvä nainen on kerran ollut tyttö. Käänteisesti ajatellen siis jokaisessa tytössä on potentiaalia menestyväksi naiseksi. 

Kirjassa esiteltyjen tyttöjen ansiosta tytöt nyky-Suomessa elävät paljon paremmissa olosuhteissa kuin esivanhempansa.

Nobel-palkittu rauhanaktivisti

Kaikkialla maailmassa tyttöjen asema ei ole yhtä hyvä kuin Suomessa. Onneksi on tyttöjä, jotka pyrkivät aktiivisesti muuttamaan asioita. 

Siitä on nyt melkein tarkalleen kahdeksan vuotta, kun pakistanilaista koulutyttöä Malala Yousafzaita ammuttiin päähän, koska hän halusi puolustaa tyttöjen oikeutta koulutukseen.

Malala selvisi raa'asta hyökkäyksestä, ja sen ansiosta koko maailma on kuullut hänen sanomansa. Malalan tarina kerrotaan Malala Yousafzain ja Christina Lambin kirjassa Minä olen Malala — Koulutyttö jonka taleban yritti vaientaa (Tammi 2014).

Sittemmin Malala on tarttunut pakolaisuuden teemaan. ”Pakolaisista ja maahanmuutosta puhutaan jatkuvasti, mutta liian harvoin ääneen pääsevät pakolaiset itse, varsinkaan tytöt ja nuoret naiset”, Malala on sanonut. Siksi hän päätti kirjoittaa kirjan Meidän oli paettava (Tammi 2019).

Kirja kertoo kymmenen tytön tarinan siitä, kuinka he joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään pakoon. Yksi tarinoista on Malalan oma. Muissa tarinoissa tulee esiin maailman kriisejä: arabikevään aloittamat sisällissodat Lähi-idässä, Kongon sisällissota, Idi Aminin hirmuhallinto Ugandassa, Rohingya-muslimien vaino Bangladeshissa ja Latinalaisen Amerikan yhteiskuntien turvattomuus. Nuorempikin lukija pysyy hyvin kartalla lukujen alussa olevan lyhyen taustoituksen ansiosta.

Ilmastoaktivisti

Maailman kuuluisin ilmastoaktivisti on 17-vuotias ruotsalainen tyttö Greta Thunberg. Valentina Camerinin ja Veronica Carratellon kirja Gretan tarina — Et ole koskaan liian pieni tekemään suuria asioita (Into 2019) on kuvitettu tositarina Gretasta. Elämäkerta sopii kouluikäisille.

 

Greta on ollut innoittajana kahdessa tänä vuonna ilmestyneessä kuvakirjassa. Zoë Tuckerin ja Zoe Persicon kuvakirja Rohkea tyttö ja jättiläiset — Greta Thunbergin innoittama satu maapallon pelastamisesta (Lasten Keskus 2020) on todellisuudesta etäännytetty satu, jossa kerrotaan ahneista ja tuhoavasti käyttäytyvistä jättiläisistä ja pienestä Greta-tytöstä, joka nousee vastustamaan niitä.

 

Jeanette Winterin kuvakirjassa Kotimme on tulessa — Greta Thunbergin ilmastokapina (Karisto 2020) ote on elämäkerrallisempi. Se kertoo ruotsalaistytön tien kaikkien tuntemaksi ilmastoaktivistiksi. Nuori, ujo tyttö on puhunut merkittävissä paikoissa, kuten YK:n ilmastokokouksessa. Kirja haastaa pohtimaan, mitä sinä aiot tehdä Gretan sanoman kuultuasi. Jatkaa entiseen malliin vai yrittää pelastaa maailman, yhteisen kotimme?

 

Näin tyttöjen päivänä on hieno huomata, että on tyttöjä, joiden ääni kuuluu, kun he puhuvat tärkeiden asioiden puolesta.

Onko sinulla tyttöidoleita, joiden tarina olisi kirjoitettu kirjaksi?

Helene Schjerfbeck omistautui taiteelle jo lapsena

Instagramin selfie-kuningatar — se Helene Schjerfbeck olisi, jos eläisi nykyaikana. Näin arvelee Elina Tuomi nuorille suunnatussa tietokirjassaan Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018).

Tänään on Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivä. Sen kunniaksi vedin hyllystä esiin pari kirjaa, joissa kerrotaan Helene Schjerfbeckistä lapsentasoisesti.

Elina Tuomi kiteyttää taiteilijamestarin elämän yhteen sivuun. Ajatuksena on ehkä, etteivät nykynuoret jaksa paneutua kovin pitkiin teksteihin. Tuomi onnistuu kuitenkin tiivistämään oleellisen tiedon Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvasta Schjerfbeckistä. Teksti on luonteeltaan melko tietosanakirjamaista.

Aukeama Elina Tuomen kirjasta Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018)

Ida ja Riikka Salmisen kirjassa Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018) ote on kerronnallisempi. Tarina alkaa tuokiokuvalla pienestä lapsesta, joka on nelivuotiaana murtanut jalkansa kaaduttuaan portaissa. Topilasaikanaan lapsi piirtää, piirtää ja piirtää ja päättää, että isona hänestä tulee taiteilija.

Aukeama Ida ja Riikka Salmisen kirjasta Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018)

Lapsi on poikkeuksellisen lahjakas. Hän pääsee jo 11-vuotiaana piirustuskouluun, joka on itse asiassa tarkoitettu aikuisille taiteilijoille.

Öljyvärejä taiturillisesti käyttävä Helene omistautuu maalaamiselle. Hän maalaa tinkimättömästi omalla tyylillään, vaikka kaikki eivät siitä heti pidäkään.

Maalaaminen on hänen koko elämänsä. Sen tieltä väistyvät ajatukset perheestä ja äitiydestä. Koska Helene jää naimattomaksi, hän asuu äitinsä kanssa tämän kuolemaan saakka. Helenen äiti ei oikein koskaan ymmärrä tyttärensä uravalintaa ja pitää huolen, etteivät taloustyöt kärsi maalaamisesta.

Suuren osan elämästään Helene on puristuksissa omien ja äitinsä intressien välissä. Ainoastaan ulkomaanmatkat tuovat vapautuksen paineesta.

Tunnetuin Helene on omakuvistaan. Elina Tuomen mukaan ne merkitsivät Helenelle sitä, että tuli nähdyksi.

Minua viehättävät varsinkin Helenen lukevia tyttöjä esittävät maalaukset, joita on useita. Maalauksissa tytöt ovat täydellisen keskittyneitä lukemiseen. Vaikka lukevat tytöt ovat katseenkohteina, he eivät asetu objekteiksi, vaan kääntävät katseensa pois ja kääntyvät sisään.

Helene alkoi kuvata henkilöhahmoja yrittäen päästä syvemmälle mallin sisimpään. Hänen kuvaamansa henkilöt olivat tunteidensa summa. Mitä lähemmäs Helene pääsi malliensa sisintä, sitä abstraktimmaksi hänen maalauksensa kävivät.

Helenen aikana naisasialiikkeet nostivat päätään ja keräsivät joukkojaan. Toisin kuin taiteilijasisarensa Helene ei koskaan liittynyt naisliikkeeseen. Hän kyllä tiedosti naisen ja miehen erilaisen aseman yhteiskunnassa, ja inhosi tulla arvioiduksi pelkästään naistaiteilijana. Sukupuolta tärkeämpiä olivat ihmisen henkilökohtaiset sisäiset ratkaisut.

Jätettyään historiamaalauksen ja naturalismin Helene maalasi lähinnä naisia. Hyvinkäällä asuessaan hänellä ei juuri ollut saatavilla muita malleja kuin itsensä, äitinsä ja paikallisia naisia ja tyttöjä. Naissielun tulkkina Helene olikin mestari.

VINKKI

Helene Schjerfbeckin elämään voi tutustua myös lukemalla Reetta Niemensivun sarjakuvakirjan Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa 2019). En ole itse vielä päässyt tutustumaan siihen, sillä odotan sitä kirjastosta. Olen odottanut jo ikuisuuden, mutta jono on pitkä, ja kirjastojen sulkeminen seisautti välillä jonon etenemisen.

Elina Tuomi (teksti ja kuvat): Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018

Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018 

Miina Sillanpää - kansalaisvaikuttamisen esikuva

Miina Sillanpään kunniaksi liputettiin vuonna 2016, jolloin hänen syntymästään tuli kuluneeksi 150 vuotta. Tarkoituksena oli, että juhlaliputus olisi kertaluonteinen eikä päivästä tulisi pysyvää liputuspäivää. Sisäministeriö on kuitenkin sen jälkeen antanut vuosittain suosituksen liputtaa 1. lokakuuta Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi.

Me juhlistamme tyttären kanssa päivää lukemalla kirjasta Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa Miina Sillanpään elämästä. Ida ja Riikka Salmisen kirjassa on lyhyitä lapsille kirjoitettuja elämäkertoja suomalaisista naisista 1800-luvulta tähän päivään.

Kun ostin kirjan viime vuonna, siitä tuli nopeasti tyttäreni suosikki iltasatukirjaksi. Hän oli silloin vielä nelivuotias ja arvelin, ettei hän olisi ihan vielä kirjan kohderyhmää. Ajattelin ensin lukea vain muutaman tarinan hänelle tutuista hahmoista, kuten Tove Janssonista ja Helene Sjerfbeckistä. Hän kuitenkin kiinnostui tyttöjen tarinoista suuresti ja luimme muistakin naisista. 

Jotkut luvut olivat kuitenkin vähän liikaa hänen ikäiselleen. Niin kävi juuri Miina Sillanpään kohdalla. Hän pelästyi kovasti sitä, että Miina joutui jo nuorena tyttönä menemään töihin tehtaaseen.

”Äiti, eikö silloin ollut päiväkoteja?” hän kysyi alahuuli väpättäen. Kun vastasin, että eipä tainnut juurikaan olla, hän puhkesi nyyhkytyksiin. ”Ajattele, jos nytkään ei olisi päiväkoteja. Kukaan aikuinen ei hoitaisi mua ja mä joutuisin menemään töihin.”

Tyttöparka oli aivan hädissään. Keskustelimme sitten siitä, kuinka onnekkaita me olemme, kun saamme elää juuri tänä aikana, ja että osittain juuri Miinan ansiosta meillä on asiat nyt niin hyvin.

Miina Sillanpää valittiin jo vuonna 1907 silloiseen eduskuntaan. Hän toimi kansanedustajana lähes 40 vuotta ja oli ensimmäinen naisministeri Suomessa. Varsinkin naisten ja lasten asiat olivat lähellä hänen sydäntään, sillä hän edisti mm. lakeja vaimojen oikeuksista, äitiyslomasta, neuvoloista ja lastensuojelusta.

"Miina ei koskaan unohtanut, miltä tuntui olla lapsena töissä tehtaassa, nälkäisenä ja viluisena. 'Lapset eivät voi valita, minkälaiseen perheeseen he syntyvät', hän sanoi. 'Meillä on yhteinen vastuu pitää kaikista huolta.'"


Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: S&S 2018


LUE MYÖS TÄMÄ:

Naistarinoiden rynnistys lastenkirjoihin




 

Naistarinoiden rynnistys lastenkirjoihin

Hyvää naistenpäivää!

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, mutta itseäni päivä ei ole koskaan oikein puhutellut.

Firmassa, jossa työskentelin nuorena naisena, miespuoliset pomot jakoivat naistenpäivänä työntekijöilleen (jotka olivat kaikki naisia) ruusut ja tarjosivat shampanjaa. Mielestäni se tuntui vain patriarkaaliselta eleeltä, jolla yritettiin kerran vuodessa hyvitellä sitä, että naiset työskentelivät rupupalkalla ja nollasopimuksilla miesten kääriessä voitot.

Nykyisessä työpaikassani tuskin voin odottaa minkäänlaista muistamista. Eihän veronmaksajien rahoja voi haaskata kukkiin ja shampanjaan. Silti tänä vuonna naistenpäivä tuntuu minusta paremmalta ajatukselta kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ja siitä on kiittäminen lastenkirjoja.

Muutaman viime vuoden aikana oikeiden naisten tarinat ovat rynnistäneet lastenkirjoihin. Kaikki alkoi Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjasta Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka julkaistiin vuonna 2016 (suomeksi 2017).

Kirjasta tuli nopeasti maailmanlaajuinen ilmiö. Sitä oli jo vuoden 2017 loppuun mennessä myyty yli miljoona kappaletta ja käännetty noin 50 kielelle.

Joukkorahoituksella toteutetussa teoksessa on sata inspiroivaa sivun mittaista tarinaa oikeista naisista eri aikakausilta, eri maista ja eri elämänaloilta. Kuvituksesta vastaa 60 naistaiteilijaa eri puolilta maailmaa.

Kirja on saanut jo jatkoakin: Iltasatuja kapinallisille tytöille 2, joka julkaistiin suomeksi vuonna 2018. 

Olen varma, että osin menestys perustuu kirjan hiukan provosoivaan nimeen. Se on myyvä nimi, vaikka en itse siitä pidä. Kapinallisuus ei välttämättä ole mielestäni mikään hyve, ja olen joutunut pohtimaan, voinko lukea kyseisiä kirjoja, jos en koe olevani kapinallinen.

Favillin ja Cavallon saavuttaman menestyksen innoittamana polkaistiin nopeasti käyntiin myös vastaavia suomalaisia kirjahankkeita.

Viime vuonna ilmestynyt Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan toteutettiin esikuvansa tavoin joukkovoimalla. Kirjoittajia on 24 ja kuvittajia peräti 41. 

Kirjassa esitellään 60 suomalaista naista mitä erilaisimmilta aloilta. Kirjan henkilöt on valittu lukijoiden ehdotusten pohjalta.

Kirja pääsi viime vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja se äänestettiin yleisön suosikiksi.

Viime vuonna ilmestyi myös toinen suomalaisia naisia esittelevä teos, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Itse kuitenkin pidän siitä enemmän, koska se on laadultaan tasaisempi. Kyseessä on S&S:n kustantama Ida ja Riikka Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. 

Tarinat 40 tytöstä/naisesta johdattavat lukijan 1800-luvulta nykypäivään. Osittain teoksessa on samoja henkilöitä kuin Sankaritarinoita tytöille -kirjassa. Pidän siitä, että Salmisten kirjassa jokainen tarina alkaa lapsuudesta. Pienten lukijoiden on tärkeä ymmärtää, että jokainen suurnainen on ensin ollut tavallinen lapsi. Käänteisesti siis tavallisesta tytöstä voi kerran tulla nainen, joka saa suuria aikaan.

Tarina Helene Schjerfbeckistä alkaa seuraavasti:

"Kerran kauan sitten eli tyttö, joka katseli päivät pitkät ikkunasta, kun toiset lapset leikkivät ulkona. Itse hän joutui istumaan sisällä, koska hän oli nelivuotiaana kaatunut pahasti portaissa. Jalka oli murtunut, eikä tahtonut millään parantua.
   'Istu paikoillasi, Helene, niin jalkaan ei satu', lääkäri sanoi tytölle. Ja niin hän sitten teki, vaikka olisi paljon mieluummin juossut ulkona.
   Eräänä päivänä Helene sai isältään kynät ja paperia. Sen jälkeen hän ei lakannut piirtämästä. Hän istui ja piirsi aamusta iltaan. Hän piirsi niin paljon, että paperi ja kynät loppuivat moneen kertaan! Kun hän sai kynän käteensä, jalkakivutkin unohtuivat. 'Minusta tulee isona taiteilija', Helene päätti."

S&S julkaisi viime vuonna toisenkin suomalaisnaisia esittelevän kirjan. Elina Tuomen Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa ei ole varsinaisesti lastenkirja, mutta nuorille se sopinee. Kullekin naiselle on varattu kirjassa yksi aukeama. Aukeman toisella sivulla on henkilön muotokuva ja toisella sivulla varsin tiivis ja asiapitoinen kirjoitus henkilön elämästä. Elina Tuomi on itse kuvittanut teoksen.

Nelivuotias tyttäreni ei varsinaisesti vielä taida olla minkään edellä esittelemäni kirjan kohderyhmää, mutta olen silti lukenut hänelle Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa. Aloitin juuri Schjerfbeckistä, koska hänkin oli tarinan alkaessa nelivuotias ja hahmona tuttu tyttärelleni, sillä olemme nähneet hänen maalauksiaan museoissa. Tyttäreni rakastui kirjaan ja monet tarinat on sieltä tullut luettua iltasatuina.

Viime vuonna Kustannusosakeyhtiö Teos käynnisti pienemmillekin lapsille sopivan kirjasarjan Suomen supernaisia. Ensimmäinen osa oli Leena Virtasen kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama lasten kuvakirja MINNA! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot. Sen esittelen tarkemmin myöhemmin tässä kuussa Minna Canthin päivänä.

Jos asut Kuopion suunnalla, nyt kannattaa suunnata kipin kapin Kuopion korttelimuseoon. Siellä on vielä ylihuomiseen asti kuvitusnäyttely MINNA!-kirjasta. Kirjan kuvituksen ja tekstien lisäksi nähtävillä on mm. Minna Canthille kuulunutta esineistöä ja ihana nukkekoti 1900-luvun alusta. Minna Canthin kauppapuodissa lapset pääsevät leikkimään kauppaa.

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta ja sen innoittamana on äskettäin ilmestynyt toinenkin Minna Canthia nuorille lukijoille tunnetuksi tekevä kuvakirja. Elina Lappalaisen kirjoittamassa ja Ilona Partasen kuvittamassa teoksessa Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset tavataan Minnan lisäksi myös viisi muuta merkittävää suomalaista naista.

Tarinallisessa kehyskertomuksessa alakouluikäiset sisarukset Hanna ja Elli tutustuvat mummonsa, kehitysbiologi ja professori Irma Thesleffin innoituksesta vaikuttaviin suomalaisiin naisiin ja etsivät kunkin supervoimaa. Jokaisesta löytyneestä supervoimasta mummo antaa tytöille korukiven ranneketjuun.

Minna Canthin supervoimaksi paljastuu sinnikkyys, Irma Thesleffin oma supervoima on uteliaisuus ja Tarja Halosen vahvuus on iloinen mieli.

Luin kirjan yhdessä nelivuotiaani kanssa. Alkuun hän oli kiinnostunut. Sitten mielenkiinto alkoi herpaantua, mutta onneksi juuri silloin alettiin puhua Tove Janssonista. Tyttäreni on mieletön muumifani, joten hän kuunteli innostuneena Muumien luojasta.

Myös Armi Ratia kiinnosti tytärtä, sillä Marimekon vaatteet ovat tuttuja. Kun Elli sanoi kirjassa Marimekon raitapaidoista: "Punavalkoinen on minun lemppari", tyttäreni hyppi sängyllä ja huusi: "Mullakin on punavalkoinen, mullakin on punavalkoinen!"

Lukiessani kirjaa mietin, mikä kirjassa on totta ja mikä tarua. Ellin ja Hannan Anna-äidin sanotaan olevan Papun perustanut lastenvaatesuunnittelija. Ovatko Elli ja Hanna siis todellisia tyttöjä? Ja ovatko Irma Thesleff ja Anna Kurkela siis oikeasti sukua?

Kummallista, ettei kirjassa esitelty Anna-äidin supervoimaa. Kansainvälisesti menestyneen lastenvaatebrändin perustajalta luulisi supervoimia löytyvän. Ehkä lukijan pitäisi itse oivaltaa asia rivien välistä ja katsoa omaa äitiäänkin uusin silmin. Voisiko jopa omalla tutulla äidillä olla supervoimia?

Mikä on sinun supervoimasi? Sitä on hyvä pohtia näin naistenpäivänä.


Francesca Cavallo & Elena Flavilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista
Englanninkielinen alkuteos: Good Night Stories for Rebel Girls
Suomennos: Maija Kauhanen
Kustantaja: Kustantamo S&S 2017

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Kirjoittajat: Anna Paju ja 23 muuta
Kuvittajat: Aiju Salminen ja 40 muuta
Kustantaja: Into Kustannus Oy 2018

Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018 

Elina Tuomi (teksti ja kuvat): Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018

Leena Virtanen: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
Kuvitus: Sanna Pelliccioni
Kustantaja: Teos 2018

Elina Lappalainen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
Kuvitus: Ilona Partanen
Kustantaja: Tammi 2019