Sankaritarinoita nuorilta nuorille

Nuoret tarvitsevat hyviä esikuvia, mutta kuka päättää, ketkä ovat hyviä esikuvia? Ehkä nuoret itse. "Esikuvat muuttuvat, nyt on meidän vuoro esitellä sankarimme!" julistivat Kallion ilmaisutaidon lukion KirjaKallion nuoret kirjoittajalupaukset viime vuonna saamassani lentolehtisessä.

Kirjoitin marraskuussa Kallion ilmaisutaidon lukion nuorten hankkeesta. Lukiolaiset keräsivät joukkorahoituksella varoja kirjansa julkaisemiseksi. Kirjan työnimenä oli Sankaritarinoita nuorille, ja siinä oli tarkoitus kertoa 30 nuoren vaikuttajan tarina.

Eilen totesin ilahtuneena, että nuoret ovat nähtävästi saavuttaneet tavoitteensa. Kirjakaupan ikkunassa nimittäin komeili uunituore teos Sankaritarinoita nuorilta nuorille —  Tarinoita urheista edelläkävijöistä Gutenbergistä Greta Thunbergiin (Into Kustannus 2020).

Teoksen nimi on jalostunut prosessin kuluessa. Sankaritarinoita nuorille on muuttunut muotoon Sankaritarinoita nuorilta nuorille. Onkin hyvä ajatus korostaa jo nimikkeessä sitä, että kirjassa nuoret puhuvat nuorille.

Viime aikoina on ilmestynyt jos jonkinmoisia kotimaisia ja ulkolaisia sankaritarinakirjoja. Tässä kirjassa erilaista ja kiinnostavaa on juuri se, että kirjoittajat ovat itsekin nuoria.

Kohderyhmäkseen nuoret kirjoittajat ovat nimenneet itsensä ikäiset lukijat. Kertomalla omista roolimalleistaan kirjoittajat haluavat antaa muille nuorille upeiden tarinoiden välityksellä inspiraatiota ja rohkaisua. Nuoret muistuttavat, ettei kukaan ole liian pieni tekemään suuria asioita.

Kirjassa on 30 tarinaa ja 30 kirjoittajaa. Loppusanat on kirjoittanut nuorten kirjoittajien opettaja, Kallion lukion kirjallisen ilmaisun lehtori, FL Eva Havo. Kirjan kuvituksesta vastaa joukko eturivin kuvittajia.

Laitoin heti kirjasta varauksen kirjastoon, mutta teos on sen verran tuore, ettei se ollut vielä lainattavissa. Odotan innolla, että pääsen näkemään, mitä nuoret ovat saaneet aikaiseksi.

Kokkaamaan mausteisia kikherneitä brontosauruksen tapaan

Villeä jännittää mausteinen ruoka, Vis-vis-visenttiä hermostuttaa kikherneet eikä Beppe oikein tykkää valkosipulista. Silti kolmikko on matkalla Beppen isoäidin luo kokkaamaan mausteisia kikherneitä.

Vis-vis-visentti ja Beppe ovat innostuneet intialaisesta ruuasta Ville Hytösen kirjoittamassa ja Mira Malliuksen kuvittamassa kirjassa Beppe ja mausteyllätys (Into 2019). Beppen isoäiti Mamma Brontosaurus rohkenee epäillä, onko intialaisessa ruuassa tarpeeksi rautaa ja vitamiineja, mutta päästää ystävät touhuamaan keittiöönsä.

Vis-vis-visentti on melkoinen tohelo, joten kommelluksilta ei vältytä, ja Beppekin saa tahran uuteen puseroonsa. 

Oman haasteensa asiaan tuo se, että Mamma Brontosaurus on valtavan SUURI. Mikä neuvoksi, kun hänen valkosipulipuristimensakin on niin iso, että sillä saa kerrallaan murskaksi sata kiloa valkosipulia? Se on ihan liikaa! Onneksi apu löytyy naapurista luolamies Uruk-Rögiltä.

Ahkera uurastus keittiössä palkitaan, kun kolmikko, Mamma ja luolamies käyvät syömään isoäidin suuren ruokapöydän ääreen.

"'Jännittääkö sinua vielä mausteinen ruoka?' kysyi Mamma minulta. 'Ei enää. Pelkäsin sitä aivan turhaan', vastasin. 'Eikä minua kikherneet, vis-vis!' intoili Vis-vis-visentti ja potkaisi vahingossa pienen kastelukannun hajalle. Beppekin myönsi pelänneensä aivan turhaan valkosipulia."

Kirjan opetus on, ettei kannata olla ennakkoluuloinen, vaan aina rohkeasti maistaa uusia ruokia. Eikä ruuanlaiton tarvitse olla ryppyotsaista. 

Jos haluaa tietää, miltä Beppen, Villen ja Vis-vis-visentin mausteiset kikherneet maistuivat, löytyy kirjan lopusta resepti. Ohje sopii myös vegaaneille.


Ville Hytönen: Beppe ja mausteyllätys
Kuvitus: Mira Mallius
Kustantaja: Into Kustannus Oy 2019


Pieni Helmet-lukuhaaste 2020
Beppe-kirjat muistuivat mieleeni heti, kun näin Pienen Helmet-lukuhaasteen kohdan 22. "Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan". Olemme aiemmin lukeneet samojen tekijöiden aiemman teoksen Brontosaurus Beppe (Into 2018), jossa myös kokkailtiin. Merkitsen kirjan Beppe ja mausteyllätys listallemme kohtaan 22.

Naistarinoiden rynnistys lastenkirjoihin

Hyvää naistenpäivää!

Kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo yli sata vuotta, mutta itseäni päivä ei ole koskaan oikein puhutellut.

Firmassa, jossa työskentelin nuorena naisena, miespuoliset pomot jakoivat naistenpäivänä työntekijöilleen (jotka olivat kaikki naisia) ruusut ja tarjosivat shampanjaa. Mielestäni se tuntui vain patriarkaaliselta eleeltä, jolla yritettiin kerran vuodessa hyvitellä sitä, että naiset työskentelivät rupupalkalla ja nollasopimuksilla miesten kääriessä voitot.

Nykyisessä työpaikassani tuskin voin odottaa minkäänlaista muistamista. Eihän veronmaksajien rahoja voi haaskata kukkiin ja shampanjaan. Silti tänä vuonna naistenpäivä tuntuu minusta paremmalta ajatukselta kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ja siitä on kiittäminen lastenkirjoja.

Muutaman viime vuoden aikana oikeiden naisten tarinat ovat rynnistäneet lastenkirjoihin. Kaikki alkoi Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjasta Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista, joka julkaistiin vuonna 2016 (suomeksi 2017).

Kirjasta tuli nopeasti maailmanlaajuinen ilmiö. Sitä oli jo vuoden 2017 loppuun mennessä myyty yli miljoona kappaletta ja käännetty noin 50 kielelle.

Joukkorahoituksella toteutetussa teoksessa on sata inspiroivaa sivun mittaista tarinaa oikeista naisista eri aikakausilta, eri maista ja eri elämänaloilta. Kuvituksesta vastaa 60 naistaiteilijaa eri puolilta maailmaa.

Kirja on saanut jo jatkoakin: Iltasatuja kapinallisille tytöille 2, joka julkaistiin suomeksi vuonna 2018. 

Olen varma, että osin menestys perustuu kirjan hiukan provosoivaan nimeen. Se on myyvä nimi, vaikka en itse siitä pidä. Kapinallisuus ei välttämättä ole mielestäni mikään hyve, ja olen joutunut pohtimaan, voinko lukea kyseisiä kirjoja, jos en koe olevani kapinallinen.

Favillin ja Cavallon saavuttaman menestyksen innoittamana polkaistiin nopeasti käyntiin myös vastaavia suomalaisia kirjahankkeita.

Viime vuonna ilmestynyt Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan toteutettiin esikuvansa tavoin joukkovoimalla. Kirjoittajia on 24 ja kuvittajia peräti 41. 

Kirjassa esitellään 60 suomalaista naista mitä erilaisimmilta aloilta. Kirjan henkilöt on valittu lukijoiden ehdotusten pohjalta.

Kirja pääsi viime vuonna lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja se äänestettiin yleisön suosikiksi.

Viime vuonna ilmestyi myös toinen suomalaisia naisia esittelevä teos, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Itse kuitenkin pidän siitä enemmän, koska se on laadultaan tasaisempi. Kyseessä on S&S:n kustantama Ida ja Riikka Salmisen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. 

Tarinat 40 tytöstä/naisesta johdattavat lukijan 1800-luvulta nykypäivään. Osittain teoksessa on samoja henkilöitä kuin Sankaritarinoita tytöille -kirjassa. Pidän siitä, että Salmisten kirjassa jokainen tarina alkaa lapsuudesta. Pienten lukijoiden on tärkeä ymmärtää, että jokainen suurnainen on ensin ollut tavallinen lapsi. Käänteisesti siis tavallisesta tytöstä voi kerran tulla nainen, joka saa suuria aikaan.

Tarina Helene Schjerfbeckistä alkaa seuraavasti:

"Kerran kauan sitten eli tyttö, joka katseli päivät pitkät ikkunasta, kun toiset lapset leikkivät ulkona. Itse hän joutui istumaan sisällä, koska hän oli nelivuotiaana kaatunut pahasti portaissa. Jalka oli murtunut, eikä tahtonut millään parantua.
   'Istu paikoillasi, Helene, niin jalkaan ei satu', lääkäri sanoi tytölle. Ja niin hän sitten teki, vaikka olisi paljon mieluummin juossut ulkona.
   Eräänä päivänä Helene sai isältään kynät ja paperia. Sen jälkeen hän ei lakannut piirtämästä. Hän istui ja piirsi aamusta iltaan. Hän piirsi niin paljon, että paperi ja kynät loppuivat moneen kertaan! Kun hän sai kynän käteensä, jalkakivutkin unohtuivat. 'Minusta tulee isona taiteilija', Helene päätti."

S&S julkaisi viime vuonna toisenkin suomalaisnaisia esittelevän kirjan. Elina Tuomen Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa ei ole varsinaisesti lastenkirja, mutta nuorille se sopinee. Kullekin naiselle on varattu kirjassa yksi aukeama. Aukeman toisella sivulla on henkilön muotokuva ja toisella sivulla varsin tiivis ja asiapitoinen kirjoitus henkilön elämästä. Elina Tuomi on itse kuvittanut teoksen.

Nelivuotias tyttäreni ei varsinaisesti vielä taida olla minkään edellä esittelemäni kirjan kohderyhmää, mutta olen silti lukenut hänelle Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa. Aloitin juuri Schjerfbeckistä, koska hänkin oli tarinan alkaessa nelivuotias ja hahmona tuttu tyttärelleni, sillä olemme nähneet hänen maalauksiaan museoissa. Tyttäreni rakastui kirjaan ja monet tarinat on sieltä tullut luettua iltasatuina.

Viime vuonna Kustannusosakeyhtiö Teos käynnisti pienemmillekin lapsille sopivan kirjasarjan Suomen supernaisia. Ensimmäinen osa oli Leena Virtasen kirjoittama ja Sanna Pelliccionin kuvittama lasten kuvakirja MINNA! Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot. Sen esittelen tarkemmin myöhemmin tässä kuussa Minna Canthin päivänä.

Jos asut Kuopion suunnalla, nyt kannattaa suunnata kipin kapin Kuopion korttelimuseoon. Siellä on vielä ylihuomiseen asti kuvitusnäyttely MINNA!-kirjasta. Kirjan kuvituksen ja tekstien lisäksi nähtävillä on mm. Minna Canthille kuulunutta esineistöä ja ihana nukkekoti 1900-luvun alusta. Minna Canthin kauppapuodissa lapset pääsevät leikkimään kauppaa.

Minna Canthin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 175 vuotta ja sen innoittamana on äskettäin ilmestynyt toinenkin Minna Canthia nuorille lukijoille tunnetuksi tekevä kuvakirja. Elina Lappalaisen kirjoittamassa ja Ilona Partasen kuvittamassa teoksessa Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset tavataan Minnan lisäksi myös viisi muuta merkittävää suomalaista naista.

Tarinallisessa kehyskertomuksessa alakouluikäiset sisarukset Hanna ja Elli tutustuvat mummonsa, kehitysbiologi ja professori Irma Thesleffin innoituksesta vaikuttaviin suomalaisiin naisiin ja etsivät kunkin supervoimaa. Jokaisesta löytyneestä supervoimasta mummo antaa tytöille korukiven ranneketjuun.

Minna Canthin supervoimaksi paljastuu sinnikkyys, Irma Thesleffin oma supervoima on uteliaisuus ja Tarja Halosen vahvuus on iloinen mieli.

Luin kirjan yhdessä nelivuotiaani kanssa. Alkuun hän oli kiinnostunut. Sitten mielenkiinto alkoi herpaantua, mutta onneksi juuri silloin alettiin puhua Tove Janssonista. Tyttäreni on mieletön muumifani, joten hän kuunteli innostuneena Muumien luojasta.

Myös Armi Ratia kiinnosti tytärtä, sillä Marimekon vaatteet ovat tuttuja. Kun Elli sanoi kirjassa Marimekon raitapaidoista: "Punavalkoinen on minun lemppari", tyttäreni hyppi sängyllä ja huusi: "Mullakin on punavalkoinen, mullakin on punavalkoinen!"

Lukiessani kirjaa mietin, mikä kirjassa on totta ja mikä tarua. Ellin ja Hannan Anna-äidin sanotaan olevan Papun perustanut lastenvaatesuunnittelija. Ovatko Elli ja Hanna siis todellisia tyttöjä? Ja ovatko Irma Thesleff ja Anna Kurkela siis oikeasti sukua?

Kummallista, ettei kirjassa esitelty Anna-äidin supervoimaa. Kansainvälisesti menestyneen lastenvaatebrändin perustajalta luulisi supervoimia löytyvän. Ehkä lukijan pitäisi itse oivaltaa asia rivien välistä ja katsoa omaa äitiäänkin uusin silmin. Voisiko jopa omalla tutulla äidillä olla supervoimia?

Mikä on sinun supervoimasi? Sitä on hyvä pohtia näin naistenpäivänä.


Francesca Cavallo & Elena Flavilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille - 100 tarinaa ihmeellisistä naisista
Englanninkielinen alkuteos: Good Night Stories for Rebel Girls
Suomennos: Maija Kauhanen
Kustantaja: Kustantamo S&S 2017

Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) - Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan
Kirjoittajat: Anna Paju ja 23 muuta
Kuvittajat: Aiju Salminen ja 40 muuta
Kustantaja: Into Kustannus Oy 2018

Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018 

Elina Tuomi (teksti ja kuvat): Itsenäisiä naisia - 70 suomalaista esikuvaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018

Leena Virtanen: Minna! - Minna Canthin uskomaton elämä ja vaikuttavat teot
Kuvitus: Sanna Pelliccioni
Kustantaja: Teos 2018

Elina Lappalainen: Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset
Kuvitus: Ilona Partanen
Kustantaja: Tammi 2019