Mikä on rakkaampi kuin joulu?

Karhuperheessä valmistaudutaan joulunviettoon Ellie Hattien kirjoittamassa ja Tim Warnesin kuvittamassa kirjassa Rakkaampi kuin joulu (Kustannus-Mäkelä 2020).

Jouluiset puuhat, kuten lahjojen paketointi, koristelu ja leipominen, sujuvat iloisesti laulellen.

"'Laatikot kun vielä paistan, sitten kaikki herkut maistan.
Vatsan täyteen syön ja ahmin vaikka koko yön!
Pöydän koreaksi laitan joka joulu minä.
Rakkaampi kuin joulu olet mulle silti —'"

Aina tapahtuu jotain niin, että laulut keskeytyvät samaan kohtaan ja viimeinen sana jää kuulematta. Milloin posteljooni tulee tuomaan joulukortteja, milloin isä rymistelee sisään suuren kuusen kanssa tai milloin laulajat saapuvat oven taa ilahduttamaan jouluisilla sävelillä.

Läpi kirjan siis jännitetään, mikä voi olla rakkaampi kuin joulu. Kuusivuotiaani sen toki hyvissä ajoin arvasikin.

Kirja sopii parhaiten ehkä vähän nuoremmille lapsille, sillä teksti on aika lyhyt ja yksinkertainen. Sympaattiset, värikkäät kuvat ovat siloista katseltavaa. Kirja on kuin kiiltokuva.

Sen lisäksi että laulujen puuttuva riimi selviää, viimeisellä sivulla paljastetaan, mikä on joulun paras lahja. Se alkaa R:llä ja päättyy S:ään.

Ellie Hattie: Rakkaampi kuin joulu
Kuvitus: Tim Warnes
Englanninkielinen alkuteos: I Love You More Than Christmas
Suomennos: Raija Rintamäki
Kustantaja: Kustannus-Mäkelä 2020

 

Toiveissa luminen joulu

Punamyssyinen siili on seikkaillut yli tusinassa M. Christina Butlerin kirjoittamassa ja Tina Macnaughtonin kuvittamassa kuvakirjassa. Sen joulutouhujakin on päästy seuraamaan jo useassa teoksessa.

Uusimmassa kirjassa Siilin joulutoive (Karisto 2020) on taas uusi joulu käsillä. Siilillä ystävineen on varsin tavanomainen joulutoive: saataisiinpa lunta. Hiiripienokaiset haluaisivat kovasti päästä rakentelemaan lumihiiriä.

Kuinka ollakaan, lumikuuro ryöpsäyttää tienoon valkoiseksi. Mutta seuraavana päivänä lumesta ei ole paljoakaan jäljellä. Siili päättää lähteä ystävineen keräämään jäljellä olevaa lunta punaiseen myssyynsä, jotta hiiripienokaiset saisivat tarpeeksi lunta lumihiirten tekoon. Myssy täyttyy.

Paluumatkalla ilmenee yllättävän paljon lumentarvetta, ja lumi myssystä hupenee. Hiirenpoikasille ei jää mitään lumiukkojen tekoon.

"Äitihiiri rutisti ne kainaloonsa. 'Te olette jo tehneet joulusta erityisen', se sanoi, 'kun jakelitte toisille lumenne.'"

Loppujen lopuksi joulussa ei ole tärkeintä lumi, vaan ystävyys. Ystävät ja ystävien halu ilahduttaa toisiaan tekevät joulusta erityisen.

Siilin joulutoive sopii luettavaksi jo varsin pienenkin lapsen kanssa. Siilin punainen myssy on toteutettu samettipainatuksella, ja lapsi voi tunnustella sitä joka aukeamalla.

M. Christina Butler: Siilin joulutoive
Kuvitus: Tina Macnaughton
Englanninkielinen alkuteos: One Christmas Wish
Suomennos: Pirta Syrjänen
Kustantaja: Karisto 2020

Petteri Kaniini seikkailee jouluisissa tunnelmissa

Tämänvuotisen joulukirjatarjonnan suurin yllättäjä on Petteri Kaniinin jouluseikkailu (Docendo 2020). Ottaen huomioon että Beatrix Potterin Petteri Kaniini-kertomuksen ilmestymisestä tulee kohta jo 120 vuotta, en olisi kuvitellut näkeväni uutta kertomusta tästä rakastetusta pitkäkorvasta.

Tällä kertaa kynään on tarttunut brittiläinen näyttelijä ja käsikirjoittaja Emma Thompson. Thompsonin tekstistä ja Eleanor Taylorin kuvituksesta tavoittaa hyvin Beatrix Potterin alkuperäisen tunnelman.

Joulu lähestyy. Petteri tuntuu olevan vain jouluaskareissa touhuavan äitinsä jaloissa, joten hänet lähetetään tätinsä luo lainaamaan kupillinen voita.

Vastaan tulee Petterin serkku Penna Pupu, joka on saanut suoritettavakseen aivan samankaltaisen tehtävän. Kaninpojat päättävät pysyä hetken poissa jaloista.

Pian he kohtaavat hyvin pöyhkeän Viljami-kalkkunan. Itsekeskeinen Viljami huokuu tyytyväisyyttä. Joulu on sitten ihanaa aikaa! Rouva Vänskä suorastaan tuputtaa sille herkkuja ja on luvannut, että Viljami pääsee joulupäivänä illallispöytään.

Petterin ja Pennan kaninaivoissa raksuttaa. Kalkkuna ei taida päätyä illallispöytään ihan siinä muodossa, missä se itse kuvittelee.

Viljami on tietenkin pelastettava, mutta helppoa se ei ole. Karata ei voi, koska jäljet näkyisivät lumessa. Suuren linnun piilottaminen on vaikeaa, varsinkin kun se kieltäytyy ehdottomasti taivuttamasta komeita pyrstösulkiaan suppuun.

Loppu on tietysti onnellinen (paitsi ehkä herra ja rouva Vänskän kannalta, he joutuvat järsimään joulupöydässä vain perunoita ja talvikaalia).

Totesimme kuusivuotiaani kanssa, että Petteri Kaniinin jouluseikkailu oli onnistunut kertomus. Meitä ei ole helppo miellyttää, sillä Beatrix Potterin Petteri Kaniini on yksi kaikkien aikojen rakkaimmista tarinoistamme. Kuten olen kertonut, olen lukenut Petteri Kaniinista tyttärelleni jo vauvasta alkaen.

Viljami-kalkkuna on muuten oikeasti olemassa. Emma Thompson tapasi sen Englannin järviseudulla museona toimivan Beatrix Potterin kodin pihamaalla.

Thompson on kirjoittanut toisenkin tarinan Petteri Kaniinista: Petteri Kaniinin mahtava tarina. Sekin on nyt ilmestynyt suomeksi Docendon kustantamana.

Petteri Kaniinin jouluseikkailu
Teksti: Emma Thompson
Kuvitus: Eleanor Taylor
Englanninkielinen alkuteos: The Christmas Tale of Peter Rabbit by Emma Thompson
Suomennos: Heli Bergius
Kustantaja: Docendo 2020