lauantai 14. syyskuuta 2019

Martha Stewart innostaa askartelemaan

Haluaisin olla Martha Stewart. En pilaile. Olisi ihanaa olla yhtä luova, pursuta ideoita ja nauttia täysin rinnoin kaikenlaisesta näpertelystä, askartelusta ja käsillä tekemisestä. Valitettavasti en ole Martha Stewart. Mielikuvitukseni ei näe pahvilaatikossa, talouspaperirullan hylsyssä tai jäätelötikuissa potentiaalia. Jos askartelen, tarvitsen mallin tai ohjeen.

Onneksi Martha Stewart on tehnyt palveluksen kaltaisilleni wannabe-askartelijoille ja julkaissut Lasten suuren askartelukirjan. Paksun kirjan (350 sivua) 175 projektista löytyy taatusti tekemistä kaikentasoisille askartelijoille. 


Esipuheessaan Martha kirjoittaa:

"Uskon, monien kaltaisteni 'tekijöiden' lailla, että lapset vaativat jatkuvasti virikkeitä, alituista innostusta ja selkeitä ohjeita. He tarvitsevat projekteja sekä käsille että aivoille. Tässä teoksessa on 175 erinomaista 'reseptiä', jotka auttavat heitä kukoistamaan."

Kesällä tyttäreni viettää suunnilleen kaiken vapaa-aikansa ulkona, mutta uskoisin, että kun syksy tästä pimenee ja säät muuttuvat kurjemmiksi, hänkin alkaa viihtyä paremmin kotona. On juuri sopiva aika askarrella ja testata Marthan projekteja.

Kirjan ensimmäisessä ja mielestämme kiinnostavimmassa luvussa luodaan erilaisia hahmoja. Materiaaliksi kelpaa mikä tahansa: paperi, piippurassit, pumpulipallot, kivet, munat, simpukat, kävyt, karamellit tai marengit.


Marthan ohjeella taiteltu origamikettu

Marthan ohjeella koottuja pyykkipoikaeläimiä

Toisessa luvussa luodaan pienoismaailmoja. Miltä kuulostaisi jäätelötikuista kyhätty jäätelökioski tai syötävän ihana keksimökki? Pahvilaatikkoon voi rakentaa minkä tahansa maailman: kodin, ladon tai luokkahuoneen.


Marthan juomapilleistä ja kartongista askarreltu korttitalo näytti omaa tekelettämme huomattavasti paremmalta


Kolmannessa luvussa kodin arkiset taloustavarat muuttuvat persoonallisiksi leluiksi, kuten autoiksi, avaruusaluksiksi, lennokeiksi, soittimiksi tai peleiksi.

Neljännessä luvussa kokeillaan muotisuunnittelijana oloa. Näperrellään koruja, asusteita ja hiuskoristeita, tuunataan vaatteita ja opitaan sitomaan kengännauhat uudella twistillä.

Viidennessä luvussa innoituksena toimii luonto ja tiede. Puhalletaan jättisaippuakuplia, rakennetaan tuuliviiri ja kokonainen aurinkokunta. Prässätään lehtiä ja istutetaan ikkunapuutarha.

Kuudennessa luvussa paneudutaan säilytysratkaisuihin. Valmistetaan leikekirjoja ja rasioita. Tehdään matkamuistoista asetelmia ja purkeista säästöpossuja.

Seitsemännessä luvussa annetaan ideoita käsintehtyjä lahjoja varten. Itselleni kelpaisi personoidut makeispussit tai lumiukkosuklaa. Postimerkkitaide näyttää myös kivalta. 

Kirjassa opitaan monenlaisia tekniikoita. Martha opettaa mm. huovuttamaan, kirjailemaan ristipistoin ja solmuvärjäämään t-paitoja. Kirjan lopussa on esitelty kattavasti erilaisia työvälineitä ja materiaaleja.

Kirjasta riittää iloa pitkäksi aikaa. On aika päästää sisäinen askartelija valloilleen!


Martha Stewart: Lasten suuri askartelukirja
Englanninkielinen alkuteos: Martha Stewart's Favorite Crafts for Kids
Suomennos: Laura Haavisto
Kustantaja: Readme.fi 2018

torstai 12. syyskuuta 2019

Satumaisessa sienimetsässä

Syksy ja sienet ovat lyömätön yhdistelmä. Tänään tekeekin mieleni johdattaa teidät sienimetsään Jenni Ropen kirjan Pallen & Monkon kumma päivä saattelemana. Tässä kirjassa sienet eivät kuitenkaan ole avuttomia poiminnan kohteita, vaan koko kirjan päähenkilöitä, ajattelevia ja toimivia olentoja, jotka kulkevat pitkin metsää.



Palle on sienistä suurempi, keltainen ja äänekäs. Monko on pienempi, sininen ja hiljainen. Pallella on tylsää. Se ei keksi mitään tekemistä, ja vaikka Monko yrittää ehdotella erilaisia puuhia, mikään ei kelpaa. 

Tällainen on varmaan tuttua joka lapselle. Välillä tulee päiviä, jolloin mikään ei huvittaisi. Seuraavan kerran kun tyttäreni valittaa tekemisen puutetta, taidankin lukea hänelle tämän kirjan.

Lopulta Monko saa houkuteltua Pallen maalaamaan vesiväreillä. Sienet innostuvat puuhasta oikein tosissaan. Metsän puut saavat runkoihinsa värikylläisiä täpliä, jonka jälkeen sienet maalaavat toisensa ja lopulta kaikki metsän sienet.

Se oli hauskaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta sitten Palleen iskee taas tyhjyys ja apeus. Kuinka ollakaan, luonto järjestää melkoisen seikkailun metsän väelle. Luonnon myllerryksen jälkeen onkin hyvä todeta, että joskus on ihan hyvä, ettei ole mitään tekemistä.

Pallen & Monkon kumma päivä on palkitun kuvataiteilija Jenni Ropen ensimmäinen lastenkirja. Kuvituksessa totta tosiaan näkyy taiteilijan kädenjälki. Rakastamme tätä kirjaa.


Jenni Rope (teksti ja kuvat): Pallen & Monkon kumma päivä
Kustantaja: Etana Editions 2017

 

tiistai 10. syyskuuta 2019

Leppäkerttu hukassa

Vilkkaan tyttäreni on toisinaan vaikea keskittyä asioihin. Yksi keino, jolla olen tietoisesti yrittänyt kasvattaa hänen keskittymiskykyään, ovat piilokuvakirjat. Kunhan taso ei ole liian vaikea, hänestä on mukava syventyä etsimään kuviin piilotettuja asioita.

Varsinkin itse olen tällä hetkellä erityisen ihastunut Katherina Manolessoun kirjoittamaan ja kuvittamaan piilokuvakirjaan Löydätkö leppäkertun?




Eräänä päivänä Daisyn lemmikkileppäkerttu katoaa. Se on nimittäin päättänyt leikkiä Daisyn kanssa piilosta kertomatta kuitenkaan asiasta Daisylle. Daisy värvää avukseen etsivä Basilin, jonka kanssa hän etsii leppäkerttuaan ympäri Kasvikylää. Kaksikko koluaa mm. juna-aseman, museon, huvipuiston, kasvitarhan ja sairaalan, mutta leppäkerttu on piiloutunut hyvin.

Lapsen tehtävänä on etsiä leppäkerttu jokaiselta aukeamalta. Aukeaman kokoiset kuvat ovat täpötäynnä yksityiskohtia, eikä pikkuruisen leppäkertun löytäminen ole kovinkaan helppoa. 


Pelkäsin, että tyttäreni luovuttaisi kesken, mutta ilmeisesti kehyskertomus oli kirjoitettu tarpeeksi kiinnostavasti pitääkseen mielenkiinnon yllä loppuun asti. Todella hienosti hän jaksoi kahlata kirjan läpi jo nelivuotiaana, jolloin siihen ensimmäistä kertaa tutustuimme.

Leppäkertun lisäksi kirjan aukeamilta voi etsiä muitakin asioita, joita mainitaan tekstissä. Sillä tavoin kirjasta riittää iloa todella pitkäksi aikaa, ja se sopii hienosti vielä kouluikäisillekin.
 


Katherina Manolessou: Löydätkö leppäkertun?
Englanninkielinen alkuteos: Look for Ladybug in Plant City
Suomennos: Nina Tarvainen
Kustantaja: Otava 2018