Trevlig svenska dagen!
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi haluan kertoa tänään jostakin suomenruotsalaisesta lastenkirjasta. Esittelyyn on valikoitunut varsin satunnaisesti Linda Bondestamin Elämäni pohjalla — Yksinäisen aksolotlin tarina (Teos & Förlaget 2020). Lainasimme kirjan äskettäin kirjastosta ja se puhutteli meitä.
Linda Bondestam on ansioitunut kuvittaja, joka on ollut ehdolla useiden arvostettujen kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Viime vuonna Bondestam valittiin Ruotsin lastenkirjallisuusakatemiaan ensimmäisenä suomenruotsalaisena. Hän on kuvittanut suuren määrän niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin kirjailijoiden kirjoittamia lastenkirjoja. Kirjassa Elämäni pohjalla — Yksinäisen aksolotlin tarina paitsi kuvat myös teksti on Bondestamin.
Tarina kertoo yksinäisestä aksolotlista. Aksolotli on Meksikossa elävä erittäin uhanalainen salamanterieläinlaji. Aksolotleja elää enää yhdessä ainoassa järvessä sekä jonkin verran akvaarioissa lemmikkieläiminä.
Kirjan kertojahahmo uskoo olevansa kosteikkonsa viimeinen aksolotli. Se käy koulua tiikerisalamantereiden, pikkukalojen ja kotiloiden kanssa. Tiikerisalamantereista on seuraa, kunnes niiden keuhkot ovat kehittyneet ja ne suuntaavat maan kamaralle. Aksolotli jää yksin.
Sen hieno kokoelma, joka koostuu köntysten (eli ihmisten) veteen pudottamista esineistä, ei suurestikaan ilahduta, kun on kertakaikkisen yksinäinen. Elämä pohjalla on ankeaa.
Kaikki kuitenkin muuttuu pian. Köntykset pinnan yläpuolella ovat sotkeneet asiansa niin pahasti, että eräänä päivänä tulee järkyttävä jättiläisaalto ja vie kaiken mennessään. Aalto viskaa aksolotlin vieraaseen paikkaan. Sieltä kuitenkin löytyy jotain, joka saa yksinäisyyden väistymään iäksi ja tuo tarkoituksen aksolotlin elämään. Mikä parasta, sen ei tarvitsekaan olla lajinsa viimeinen.
Kuusivuotiastani kiinnosti kovasti tutkia, mitä kaikkea roskaa ihmiset olivat aksolotlin järveen heittäneet. Pohjasta löytyi vaikka mitä: säilyketölkkejä, avaimia, kännyköitä, sormuksia, paristoja...
Paras kohta kirjassa oli kuusivuotiaasta kuulemma kuvaus aksolotlista koulussa. Se oppi monia mielenkiintoisia asioita, kuten mekin. Oli hämmästyttävää lukea, että jalkansa menettänyt aksolotli voi kasvattaa tilalle uuden.
Hieno tarina ottaa kantaa ilmastonmuutokseen, ihmisen toimiin maapallon pilaajana ja lajien sukupuuttoon. Samalla se on hyvin samaistuttava tarina siitä, kuinka kurjaa on olla yksin, ilman kavereita ja perhettä. Se valaa uskoa siihen, että vertauskuvallisesti pohjaltakin voi nousta.
Linda Bondestam (teksti ja kuvat): Elämäni pohjalla — Yksinäisen aksolotlin tarina
Ruotsinkielinen alkuteos: Mitt bottenliv — av en ensam axolotl
Suomennos: Maarit Halmesarka
Kustantaja: Teos & Förlaget 2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti