perjantai 3. joulukuuta 2021

Apua heille joilta sateet ovat kadonneet


"And there won't be snow in Africa this Christmas time
The greatest gift they'll get this year is life
Where nothing ever grows, no rain nor rivers flow
Do they know it's Christmas time at all?"


(Midge Uren sanoittamasta laulusta Do They Know It's Christmas?)

Tyttäreni innostui viime vuonna Afrikasta, ja halusi lukea Afrikasta kertovia lastenkirjoja. Löysimme useita, mutta suurimman vaikutuksen meihin teki Tuula Korolaisen kirjoittama ja Meria Palinin kuvittama Sara ja kadonneet sateet (Karisto 2020).




Elämä käy mahdottomaksi seitsenvuotiaan Saran kotikylässä. Vesivarastot ehtyvät. Pellot kuivuvat ja halkeilevat. Vuohet kuolevat. Sateita ei kuulu. On vain yksi vaihtoehto: kävellä loputtoman kuivan ja polttavan kuuman aavikon halki kaupunkiin.




On käveltävä päivä toisensa jälkeen, pakotettavat jalat astumaan eteenpäin. Paahtavimman auringonpaisteen aikaan on yritettävä etsiä suojaa vähäisten pensaiden alta. Yöllä pelottavat shakaalit ja hyeenat. Eväät loppuvat, vettä on jäljellä huolestuttavan vähän. Vauhti hidastuu. Kivikon terävät särmät sattuvat varpaisiin ja kyyneleet tulvivat Saran silmiin.

"There's a world outside your window
And it's a world of dread and fear
Where the only water flowing
Is the bitter sting of tears"


(Midge Ure: Do They Know It's Christmas?)




Lopulta Saraa alkaa pyörryttää ja hän vajoaa maahan. Äiti onnistuu kantamaan hänet tielle, jonne ei onneksi ole enää pitkä matka. Sieltä he saavat kyydin kaupunkiin. Sara ja äiti pääsevät sairaalaan tiputukseen, viime hetkellä.

Kirja saa minut aina itkemään. Lopussa onneksi muistutetaan, että toivo on tekoja. Kansainväliset järjestöt, kuten Punainen Risti, Unicef, Plan ja Kirkon Ulkomaanapu auttavat kuivuusalueella toimittamalla ihmisille vettä, ruokaa ja terveyspalveluita.

"And in our world of plenty
We can spread a smile of joy
Throw your arms around the world
At Christmas time"


(Midge Ure: Do They Know It's Christmas?)

Löytyisikö sinun sydämestäsi näin joulun aikaan halua auttaa? Vai ajatteletko "thank God it's them instead of you"?




Järjestöjen kautta auttaminen on helppoa. Tässä linkkejä:


Itse lahjoitan taas tänä vuonna Planin kautta satukirjoja pakolaisleirille, mutta Sara ja kadonneet sateet -kirjan innoittamana päätin lahjoittaa myös vettä.




Kuvat: Pixabay, paitsi kirjan kansikuva Karisto

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti