Tässä siis TOP 10 himotuinta omasta hyllystämme.
Hyvää päivää, herra Gauguin
Edellinen postaukseni oli hyvin elämäkertapainotteinen, enkä voinut välttyä ottamasta tähänkin listaukseen mukaan yhtä henkilökuvaa. Michel Pierren Hyvää päivää, herra Gauguin (WSOY 1992, kuv. Philippe Moins, suom. Pirkko Biström) vie löytöretkelle taidemaalari Paul Gauguinin elämään ja maalaustaiteeseen.
Yksitoistavuotias Julien löytää eräänä päivänä postilaatikosta kortin, johon kuvatun maalauksen alalaidassa on mystinen teksti P. Gauguin 91. Mitä se tarkoittaa? Salapoliisin tavoin Julien ryhtyy ratkomaan arvoitusta ja uppoutuu syvälle Paul Gauguinin elämänvaiheisiin.
Löysin kirjan äskettäin Kierrätyskeskuksesta ja olen ehtinyt vasta selailla sitä. Juuri tämäntyyppiset teokset vetoavat minuun vahvasti.
SOS ja vanhan hevosen tapaus
Samalla kierrätyskeskuskäynnillä ostin Enid Blytonin kirjan SOS ja vanhan hevosen tapaus (Tammi 2002, 3. p.). Viisikot luettuani ahmin lapsena Blytonin SOS-sarjaa, mutta lapsuuteni jälkeen en ole lukenut sitä ollenkaan. Kiinnostaisi palauttaa mieleeni, millaisiin seikkailuihin Barbara, Colin, George, Jack, Janet, Pam, Peter ja Bella-koira joutuvat.
Vanhan hevosen tapauksen aion lukea ääneen tyttärelle. Hänellä on meneillään heppakausi, joten se varmasti kiinnostaa häntä.
Super-someponi Kemppainen
Toinen heppakirja, jonka haluan lukea ääneen kahdeksanvuotiaalleni, on Päivi Lukkarilan ja kuvittaja Milla Paloniemen Super-someponi Kemppainen (Karisto 2022, saatu arvostelukappaleena). Kirja on jatkoa Aura-nimisen tytön ja puhuvan ponin ystävyydestä kertovalle kirjalle Kerrostaloponi Kemppainen (Karisto 2021). Luimme sen viime vuonna ja tytär tykkäsi.
Tässä toisessa osassa Kemppaisesta sukeutuu supersuosittu sometähti, mutta suosiolla taitaa olla myös kääntöpuolensa.
Salmanterin Terttu ja sorkkarautagaala
Toinen kirjasarja, jota haluamme jatkaa, on Noora Kunnaksen ja kuvittaja Teemu Juhanin Salmanterin Tertusta kertovaa hauska sarja. Uusimmassa eli neljännessä osassa Salmanterin Terttu ja sorkkarautagaala (Otava 2022, saatu arvostelukappaleena) Mikko ja Lilli lähtevät Salmanterin Tertun ja Pedro-kukon kanssa telttailemaan. Seurue päätyy keskelle kelmien palkintogaalaa. Jonkun on tehtävä jotain, etteivät rosvot pääse jatkamaan esteittä rikoksen tiellä.
Kesäloman lopulla kävimme Sastamalassa Mauri Kunnaksen tarinoiden ympärille rakentuvassa Herra Hakkaraisen talossa. Sen myymälässä oli myynnissä myös Mauri Kunnaksen tyttärien Nooran ja Jennan teoksia. Niitä katsellessaan tyttäreni muisti, että Salmanterin Terttuja on kotona odottamassa lukemista.
Hanna-Leena
Samalla Sastamalan reissulla tyttäreni löysi bookcrossing-kirjan. Anni Polvan Hanna-Leena (Karisto 1987) on ehkä tarkoitettu hiukan kahdeksanvuotiasta vanhemmille lukijoille, sillä päähenkilö Hanna-Leena on 12-vuotias. Yhtä kaikki, löytämisen riemu oli suuri.
Kirja kertoo räväkästä Hanna-Leenasta, joka asuu ahtaassa ja alkeellisessa asunnossa puutalokorttelissa. Pihapiiri on täynnä erikoislaatuisia ihmisiä, eläimistä puhumattakaan. On kissoja, hiiriä, undulaatteja, kodittomia koiria ja mitä vielä.
En ole koskaan lukenut Anni Polvalta mitään muuta kuin Tiina-kirjoja, siksi tämä kirja kiinnostaa erityisesti.
Geoetsivät ja rosvopäällikön aarre
Tyttäreni mieltää bookcrossingin ja geokätköilyn vähän samantyyppisiksi harrastuksiksi, niin kuin ne kai ovatkin. Molemmat kiehtovat häntä. Geokätköilyyn olemme toistaiseksi tutustuneet vain kirjojen välityksellä. Johanna Hulkon Geoetsivät-sarja kuvaa viihdyttävästi geokätköilyä harrastavien lasten edesottamuksia.
Uusimmassa eli 13. osassa Geoetsivät ja rosvopäällikön aarre (Karisto 2022, saatu arvostelukappaleena) geoetsivät osallistuvat kiipeilykurssille entisellä leirintäalueella. Vanhan huhun mukaan alueelle on kätketty muinaisen rosvopäällikön aarre. Sitähän täytyy ryhtyä etsimään! Monenlaisia yllätyksiä on luvassa, kun seikkailu pääsee kunnolla vauhtiin.
Seikkailijat Ruusu ja Säde
Listalleni on päässyt toinenkin Johanna Hulkon teos: Seikkalijat Ruusu ja Säde (Karisto 2022, saatu arvostelukappaleena). Useimmat Johanna Hulkon tekstit puhuttelevat minua aivan erityisesti. Sen verran olen jo ehtinyt tätäkin kirjaa vilkuilla, että tiedän tiedossa olevan vaikuttava lukukokemus.
Tarinan aloitus on kutkuttava:
"Tämä kirja kertoo Ruususta ja Säteestä, jotka asuivat katoilla. Tai jos tarkkoja ollaan, heillä oli aivan tavalliset kodit, mutta kertomuksissa voi himpun oikoa, jos huvittaa."
Katoilta näkee kaikenlaista ja siellä voi seikkailla sydämen pohjasta. Eräänä talviyönä seikkailu ei olekaan enää hauskaa leikkiä, vaan täynnä vaaraa. Edessä on pelastusoperaatio, jossa myös tyttöjen oma henki on uhattuna.
On vaikea sanoa, mihin aikakauteen tarina sijoittuu. Ikään kuin se kertoisi menneisyydestä, mutta toisaalta kerrostalot Sanna Pelliccionin kuvituksessa voisivat olla tätäkin aikaa.
Viikinkien aarre
Muistan, kuinka innoissani olin Tapani Baggen Apassit-sarjan alkaessa. Voisiko olla mitään kiehtovampaa kuin 1910-luvulle sijoittuva historiallinen sarja, jossa helsinkiläisnuorten salaseura tutkii kaikenlaisia salaperäisiä tapauksia.
Nyt sarja on edennyt jo kuudenteen osaansa, mutta en ole vieläkään lukenut yhtäkään. En, vaikka sarjan kolmas osa Katoava muumio (Karisto 2020) palkittiin Runeberg Junior -palkinnolla vuonna 2020.
Kun sain uusimman Viikinkien aarre -kirjan (Karisto 2022) arvostelukappaleena kustantajalta, päätin että on aika viimein paneutua kirjasarjaan. Nyt vaan mietiskelen, voinko aloittaa suoraan kuudennesta osasta vai olisiko hyvä lukea ensin aiemmat osat.
Kuudennessa osassa Apassit jahtaavat viikinkien aarretta. Olisikohan kuitenkin syytä pelätä Thor-jumalan kostoa?
Noora ja Oolannin sota
Historian pyörteisiin tempaudutaan myös Laila Kohosen nuortenromaanissa Noora ja Oolannin sota (Tammi 2005). Kirja on löytö kirjaston kierrätyskirjahyllystä. Nappasin sen mukaani alun perin siksi, että ajattelin lukea sen Helmet-lukuhaasteen kohtaan 14. "kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta". Loppujen lopuksi kuitenkin luin haasteeseen Mika Waltarin teoksen Tanssi yli hautojen. Oolannin sota aiheena kiinnostaa, joten täytynee jossain vaiheessa lukea tämäkin kirja.
Teoksen päähenkilö on reipasotteinen Noora, joka joutuu lähtemään kotoa pikkupiiaksi Kotkan saareen, leskieverstinnan vauraaseen talouteen. Ilmassa on sodan uhkaa. Kun engelsmannit sitten todella rantautuvat lähistölle, Nooran rohkeus joutuu kovalle koetukselle.
Cirkusdeckarna och kalasmysteriet
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, listalleni on päässyt ruotsalainen lastendekkari. Dan Höjerin ja kuvittaja Tomas Antilan Cirkusdeckarna och kalasmysteriet (Semic 2021) on mummun ja vaarin tuliainen tyttärelleni Tukholmasta. Kirjaa mainostetaan helppolukuisena, joten sen tulkkaaminen tyttärelle onnistunee vaikeuksitta.
Sirkus Pommery on saapunut Alingsåsiin ja luvassa on suuret sirkusjuhlat. Juhlien alettua selviää, että joku on syönyt kakun! Kuka se voi olla? Kaksoset Kaspar ja Katinka ryhtyvät seuraamaan johtolankoja ja selvittämään kinkkistä tapausta askel askeleelta.
Tässä olivat kymmenen oman hyllyni himotuinta lastenkirjaa tällä hetkellä. Oletko lukenut näistä joitain? Mistä kannattaisi aloittaa? Entä mitä kirjoja himoitset omasta hyllystäsi juuri nyt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti