Kymmenen kirjaa omasta hyllystä, jotka haluaisin lukea juuri nyt. Siinä päivän aihe. Ajatus on muhinut mielessäni jo siitä asti, kun heinäkuussa luin vastaavan listauksen Kirjasähkökäyrä-blogista. Sinne ajatus oli saatu Kartanon kruunaamaton lukija -blogista, jonne puolestaan idea oli bongattu Lotta reads books -blogista.
Googlaamalla selvisi, että tällainen kirjalistakonsepti on pyörinyt kirjablogeissa jo vuosia. En tiedä, kenen ajatus se on alun perin, mutta joka tapauksessa toteuttamisenarvoinen idea.
Suuntasin siis kirjahyllylle, tarkemmin sanottuna lastenkirjahyllylle, miettimään, mitkä kirjat kiinnostaisivat minua juuri nyt. Tämän postauksen yhtenä tarkoituksena on osoittaa, että maailmassa tehdään paljon aikuisiakin puhuttelevia lastenkirjoja.
Tällä hetkellä minua näyttää kiinnostavan vahvasti henkilökuvat. Lapsille tarkoitetut elämäkerrat kertovat henkilön elämästä tiivistetysti kaikkein oleellisimman ihastuttavan kuvituksen kera. Kyllä niitä kelpaa aikuisenkin lukea!
Heistä tuli taiteilijoita
Aloin himoita Vilja-Tuulia Huotarisen kirjaa Heistä tuli taiteilijoita jo ennen sen ilmestymistä, mutta jostain syystä sain hankittua kirjan vasta tänä kesänä divarista. Huotarinen maalaa proosan ja lyriikan keinoin fiktiivisiä kirjallisia tuokiokuvia tytöistä, joista tuli myöhemmin suuria suomalaisia taiteilijoita. Näissä tarinoissa unelmaansa tavoittelevat tytöt eivät vielä tiedä sitä, minkä lukija tietää, eli että heistä tosiaan tulee kuuluisia ja arvostettuja taiteilijoita.
En ole vielä lukenut kirjaa, ja kiinnostaa kovasti nähdä, miten Huotarinen on onnistunut. Oikeista ihmisistä fiktiivisesti kirjoittaminen ei ole helppo laji.
Vilja-Tuulia Huotarinen — kuv. Riikka Sormunen. Heistä tuli taiteilijoita. WSOY 2019.
The Brontës — Children of the Moors
Kirjailija Mick Manning pääsi pikku poikana esittämään paimenpoikaa Emily Brontën Humiseva harju -kirjasta tehdyssä filmatisoinnissa. Kirjassaan The Brontës — Children of the Moors hän antaa äänen Emilyn sisarelle Charlotte Brontëlle, joka tunnetaan vavisuttavan ihanasta Kotiopettajattaren romaanista.
Charlotte kertoo Brontën sisarusten tarinan lapsuudesta elon päivien loppuun asti. Kirjassa on Brita Granströmin hurmaava akvarellikuvitus. Paikoin kuvailmaisu on sarjakuvamaista.
Halusin saada tämän kirjan heti, kun kuulin sen olevan olemassa, ja tilasin sen verkkokirjakaupasta. Olen jo lukenut sen kursoorisesti, mutta haluaisin syventyä siihen itsekseni ihan rauhassa.
Mick Manning — kuv. Brita Granström: The Brontës — Children of the Moors. Franklin Watts 2019.
Jane Austen
Brontën sisaruksista on hyvä jatkaa toiseen brittiläiseen kirjailijamestariin. Isabel Sanchez Vegaran Jane Austen on osa Little People, Big Dreams -sarjaa, jossa historian suurista henkilöistä kerrotaan leikki-ikäiselle sopivalla tavalla.
Jane Austen on yksi rakkaimmista kirjailijoistani, jonka teoksia luen uudestaan ja uudestaan. Olen parhaillani lukemassa Carol Shieldsin aikuisille kirjoittamaa elämäkertaa kirjailijasta, ja olisi kiinnostavaa palauttaa mieliin, mitä seikkoja Sanchez Vegara nostaa esiin Austenin elämästä.
Isabel Sanchez Vegara — kuv. Katie Wilson: Jane Austen. Lincoln Children's Books 2018.
A Walk in London
Tänä vuonna meidän oli tarkoitus viedä tyttäremme viimein Lontooseen. Lontoo on kaupunki, johon mieheni palaa jatkuvasti. Itse olen ollut siellä viimeksi raskaana ollessani seitsemän vuotta sitten. Nyt loppuvuodesta oli tarkoitus tehdä koko perheen matka rakkaaseen kaupunkiin, mutta korona pilasi kaiken. Emme matkusta tänä vuonna ulkomaille. Kuka tietää, koska taas tuntuu turvalliselta lähteä lomalennolle.
Lohdutukseksi taidan kaivaa hyllystä Salvatore Rubbinon kuvakirjan A Walk in London, jonka tilasin verkkokirjakaupasta vajaa vuosi sitten, kun suunnitelma Lontoon matkasta alkoi kiteytyä mielissämme.
Kirjassa äiti ja tytär kävelevät Lontoossa ja johdattavat lukijan läpi kaupungin tunnetuimpien paikkojen. Rubbinon yksityiskohtaisissa kuvissa riittää tutkittavaa. Tekstin ja kuvien lomaan on ripoteltu aimo annos kiinnostavaa nippelitietoa Lontoosta.
Salvatore Rubbino: A Walk in London. Candlewick Press 2011.
Ihastuin Claude Monet'n taiteeseen jo koululaisena, kun opimme ranskantunnilla impressionisteista. Sittemmin olen päässyt ihailemaan Monet'n töitä Pariisissa ja muualla, mutta yhteen paikkaan pitäisi vielä päästä: Givernyyn Claude Monet'n puutarhaan.
Onneksi pääsen sinne koska tahansa tarttumalla kirjaan Linnea maalarin puutarhassa. Pieni Linnea pääsee Ranskan matkalle Monet'n jalanjäljille. Kirjassa on Lena Andersonin piirtämän kuvituksen lisäksi kuvia Monet'n oikeista maalauksista sekä valokuvia Monet'sta ja Givernystä.
Minulla oli tapana lueskella kirjaa aina kirjastossa käydessäni (jostain syystä se ei ollut koskaan lainassa?!). Ennen pitkää totesin, että minun on pakko saada kirja omaan hyllyyni. Löysin sen antikvariaatista ja ostin, vaikka se oli älyttömän kallis.
Christina Björk — kuv. Lena Anderson: Linnea maalarin puutarhassa. Otava 1986.
Bloom — A Story of Fashion Designer Elsa Schiaparelli
Muotisuunnittelija Elsa Schiaparelli on kiehtonut minua siitä asti, kun nuorena luin hänestä artikkelin Valituista Paloista. Kun hänestä ilmestyi lastenkirja, se oli saatava.
Italialaiseen aristokraattiperheeseen syntynyt Elsa sai lapsena tuntea olevansa ruma. Kerran hän kylvi korvansa, sieraimensa, silmänsä ja nenänsä täyteen kukansiemeniä saadakseen kukkivat kasvot. Siten hänestä olisi tullut kaunis!
Yritys epäonnistui, mutta myöhemmin menestyvänä muotisuunnittelijana hänelle oli paljon hyötyä uskomattomasta mielikuvituksestaan.
Kyo Maclear — kuv. Julie Morstad: Bloom — A Story of Fashion Designer Elsa Schiaparelli. Harper Collins Publishers 2018.
Just Being Jackie
Tarvitseeko lasten vielä nykyaikana tietää, kuka oli Jacqueline Kennedy, pohdin. Päädyin siihen, että kyllä kai. Tilasin siis kirjan Just Being Jackie, joka kertoo Amerikan entisen ykkösnaisen ja tyyli-ikonin tarinan.
Kauniin ulkokuorensa alla Jackie oli silkkaa terästä. Hän oli itsenäinen nainen, joka eli omannäköistään elämää. Siis loistava esimerkki nykyajankin tytöille. Hänen tarinansa on myös selviytymistarina. Suuresta tragediastakin voi päästä yli ja jatkaa merkityksellistä elämää.
Margaret Cardillo — kuv. Julia Denos: Just Being Jackie. Balzer + Bray 2018.
Poiss, kes armastas matemaatikat
Ehdimme käydä Tallinnassa alkuvuodesta ennen kuin koronaepidemia muuttui pandemiaksi. Vaikka Tallinnaan pääsisi nytkin, en matkusta, kun ei ole pakko.
Kaipaan Virukeskuksen Rahva Raamatiin. Siellä nojatuoliin uppoutuneena kirja sylissäni olen täydellisen onnellinen.
Poiss, kes armastas matemaatikat on löytö Rahva Raamatin alekorista. Se kertoo kuuluisan matemaatikon Paul Erdősin elämästä. Mitä tulee lukuihin, Erdős oli todellinen nero, mutta arkisesta elämästä selviytyminen ei ollut hänelle yhtä helppoa. Sellaisia nerot kai ovat.
Deborah Heiligman — kuv. LeUyen Pham: Poiss, kes armastas matemaatikat — Paul Erdősi uskumatu elu. Kirjastus Valgus 2014.
Swan —The Life and Dance of Anna Pavlova
Kun olin nuori balettikoululainen, tapanani oli tuijotella unelmoiden erään balettikirjan sivulta kuvaa Anna Pavlovasta. Pavlova oli legendaarisista legendaarisin tanssija. Hänen elämäntarinansa ryysyistä rikkauksiin on kuin satua. Swan on hurmaavan kaunis esitys suuren ballerinan elämästä.
Tämän kirjan äärellä pääsen aina ihaniin tunnelmiin. Mieleeni hyökyy muistoja omilta balettiajoiltani ja hurmaavista esityksistä, joita olen nähnyt. Kyllä, nyt voisi olla juuri sopiva aika taas upota muistoihin!
Laurel Snyder — kuv. Julie Morstard: Swan —The Life and Dance of Anna Pavlova. Chronicle Books 2015.
Soiva metsä
"Huikean kaunis teos." Näillä sanoilla kuvailin Soivaa metsää, kun kirjoitin siitä viime vuonna. Olen edelleen samaa mieltä.
Välillä on pakko kaivaa tämä kirja hyllystä, laittaa CD soimaan ja nauttia musiikista sekä Katri Kirkkopellon sanoista ja kuvista. Silloin minua ei saa häiritä. Tarvitsen kaikki aistit itselleni.
Katri Kirkkopelto: Soiva metsä — Jean Sibeliuksen matkassa. Lasten Keskus 2015.
Mitä lastenkirjoja sinä himoitset omasta hyllystäsi juuri nyt?
Ostin hiljattain oman lapsuuteni suosikin, Astrid Lindgrenin Meidän Marikki -kirjan. Mutta en ole ehtinyt vielä tarttua siihen ollenkaan!
VastaaPoistaHauska sattuma, minulla on ihan sama tilanne! Minäkin ostin kirjan vähän aikaa sitten. Se on meillä lukulistalla, odottamassa, että saadaan pienennettyä luettavien kasaa.
PoistaOlen jo kauan halunnut lukea Meidän Marikin tyttärelleni, koska se oli minunkin suosikkeja lapsena. Olen kuitenkin vähän jarrutellut, koska vielä vuosi sitten tytär olisi taatusti hypännyt sateenvarjon kanssa katolta (tai parvekkeelta) vain koska Marikkikin teki niin. Luulisin, että nyt hän on jo järkevöitynyt.
Itsellänihan on siis poika, eli vielä jää nähtäväksi vetoaako Marikki parin vuoden päästä enää häneen. :D Mutta ainakin se vetoaa varmasti yhä minuun.
PoistaOn aina arvoitus, mikä kirja kehenkin vetoaa. Monissa tyttäreni lempikirjoissa on päähenkilönä poika, kuten Onni-poika, Risto Räppääjä tai Pate. Kannattaa vaan rohkeasti tarjota kaikenlaisia kirjoja. Lapsi itse saa päättää, jos ei kiinnosta. Ja itse voi sitten nauttia niistä kirjoista, joista lapsi ei innostukaan tai ei vielä ole kohderyhmää.
PoistaOlen varma, että viihtyisin Marikin parissa ihan vain itseksenikin. Varmasti sinäkin viihdyt! :)
Juu niinpä, olet täysin oikeassa. Tällä hetkellä luetaan ihan yhtä innolla Prinsessa Rämäpäätä ja Tuikkua kuin Onni-poikaakin. Ja koitan nimenomaan tarjota monenlaisia päähenkilöitä hänelle. :)
Poista