keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

On jännä päästä ravintolaan

Toukokuussa ilmestyy suomeksi Anna-Karin Garhamnin kuudes Ruu-sarjan kirja Ruu ravintolassa (Otava). Otimme tyttäreni kanssa varaslähdön ja luimme alkukielisen teoksen Puck på restaurang (Bonnier Carlsen 2020).

 

Puckin kotona on päivällisaika, ja Puck on nälkäinen. Ruoka on unohtunut liian pitkäksi aikaa uuniin ja palanut karrelle. Puckin ja äidin ei auta muu kuin lähteä ravintolaan syömään.

Puck valitsee itämaisen ravintolan, koska sen ikkunassa on vilkuttava kissa. Puck ei ole koskaan nähnyt niin hienoa ravintolaa. Sisustus ja kattaus saavat tuntemaan kuin olisi juhlissa. (Muistan täsmälleen saman tunteen lapsuudestani, kun pääsin ensimmäistä kertaa kiinalaiseen ravintolaan.)

Puckin maha murisee kuin vihainen leijona. Odottaminen on yllättävän vaikeaa. Kun ruoka saapuu, se ei ole ollenkaan sellaista kuin kotona.

"Bläää! Puck tycker inte att maten är god. Den smakar starkt och sticker på tungan.
— Jag vill ha annan mat, säger Puck.
— Vi kan byta, säger mamma.
Puck tycker att mammas mat ser lite slemmig ut.

— Vad smakar sånt egentligen? undrar Puck.
— Prova så får du se, säger mamma."

Miten mahtaa olla? Saako Puck vatsansa täyteen ja jääkö vielä tilaa jälkiruoallekin?

Puck (Ruu)-sarjan kirjat käsittelevät mukavasti lapsen arkea. Ne auttavat valmistautumaan erilaisiin tilanteisiin, kuten tässä ravintolassa käyntiin. Kertomuksessa tulee hyvin esiin, mitä kaikkea ravintolakäyntiin kuuluu ja kuinka ravintolassa tulee käyttäytyä. 

Aiemmissa kirjoissa Puck (Ruu) on käynyt parturi-kampaajalla, lentomatkalla, elokuvateatterissa ja hammaslääkärissä. Hän on saanut pikkusisaruksen ja oppinut ajamaan pyörällä. Meillä sarjan kirjoista on tykätty tosi paljon. Sarjaa voi hyvin lukea jo pienelle leikki-ikäiselle. Seitsenvuotiaani ei varsinaisesti taida enää olla kohderyhmää.

Puck on kiinnostavan androgyyninen hahmo. Me tyttäreni kanssa tulkitsemme hänet tytöksi, mutta olisi mahdollista tulkita toisinkin. Kun luin ruotsinkielistä tekstiä, huomasin, ettei kirjassa ollut käytetty kertaakaan hän-pronominia. Sehän paljastaisi ruotsinkielessä armotta sukupuolen. Tarinan kertominen ilman hän-sanaa on taatusti ollut tietoinen valinta.


Anna-Karin Garhamn (text och bild): Puck på restaurang
Utgiven av: Bonnier Carlsen 2020

 


2 kommenttia:

  1. Oih, meidän leikki-ikäinen rakastaa Ruuta (äitinsä myös). Odotamme kovasti tätä ravintolakirjaa suomeksi. :) Ihanaa, kun esittelit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikki-ikäiselle nämä ovat loistavia kirjoja. Ollaan tykätty tosi paljon.

      Poista