Tähän kirjoitukseen olen kerännyt kymmenen asiaa, mitkä jäivät kurssilta mieleeni. Toivottavasti niistä on apua myös sinulle.
- Kiinnitä huomiota otsikkoon
- Aloita kiinnostavasti
- Pysy aihepiirissä
- Ole persoonallinen mutta älä lavertele liikaa omista asioistasi
- Tee kommentoinnista helppoa
- Käytä kuvia
- Pidä kappaleet lyhyinä
- Panosta luettavuuteen
- Ole ajan hermolla
- Oikolue
Otsikko on koko postauksen tärkein osa. Sen tulee olla kiinnostava ja informatiivinen. Hyvä otsikko houkuttelee selailijaa klikkaamaan postauksen auki.
Voi olla järkevää käyttää työotsikkoa ja muotoilla lopullinen otsikko vasta, kun teksti on valmis.
Kirjablogeissa näkee usein käytettävän otsikkotyyppiä kirjailijan nimi: kirjan nimi. Henkilökohtaisesti pidän sellaisia otsikoita tylsinä. Jos kirjailija ei ole minulle tuttu, eikä kirjan nimike ole erityisen huomiotaherättävä tai kiinnostava, harvoin klikkaan auki tällaisia postauksia.
Ennen kurssin käymistä en ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota otsikointiin. Kurssilla sain vinkkejä, millainen on hyvä otsikko. Tässä esimerkkejä:
- kysymys
- vinkkilista
- provokaatio
- yllättävä tilastotieto
- alkusointu
Kysymys toimii otsikkona hyvin. Paras kysymys on sellainen, johon ei voi vastata kyllä/ei.
Esim. Mitä yhteistä on pääsiäisellä ja nowruzilla?
Esim. Mitä yhteistä on pääsiäisellä ja nowruzilla?
Ihmiset rakastavat vinkkilistoja. Numero otsikossa herättää ihmeen paljon kiinnostusta.
Esim. 10 asiaa jotka opin bloggauskurssilla.
Esim. 10 asiaa jotka opin bloggauskurssilla.
Esim. Älä tee enää näin!
Tilastoista kaivettu shokeeraava väite kiinnostaa.
Esim. Yli 75 prosenttia isistä ei lue lapsilleen ääneen.
Esim. Yli 75 prosenttia isistä ei lue lapsilleen ääneen.
Alkusointu tai muu rytmitehoste miellyttää korvaa.
Esim. Talvinen tarina taaperolle on taattua laatua.
Esim. Talvinen tarina taaperolle on taattua laatua.
Työpaikallani järjestetyssä kirjoittajakoulutuksessa opin, että kiinnostavassa otsikossa on verbi, ja että nykyisin otsikot saavat olla aika pitkiä. Otsikossa saa ja kannattaa sinutella.
Otsikon jälkeen koko postauksen tärkein kohta on aloitus. Parin ensimmäisen rivin perusteella sinun pitäisi saada selailija klikkaamaan postaus auki.
Tutkimukset osoittavat, että lukija on voitettava puolelleen kahdeksassa sekunnissa. Jos hän ei siinä ajassa kiinnostu tekstistäsi, hän siirtyy muualle. Elämme hektisessä, informaatiotäyteisessä maailmassa, jossa lukijoista täytyy oikeasti kilpailla.
On hyvä miettiä, kannattaisiko teksti aloittaa ingressillä. Napakka ingressi kertoo tekstin aiheen ja johtoajatuksen. Se houkuttelee jatkamaan lukemista. Ingressi erotetaan muusta tekstistä muotoilulla, esim. lihavoinnilla.
Varmista, että hakukoneen kautta saapunut satunnainen kävijä huomaa heti, mikä on blogisi aihe.
Lukijaystävällinen kirjoittaja pysyy aiheessa. Jos pidät kirjablogia, älä kirjoita blogiin muista aiheista.
Aiheessa voi pysyä, vaikka muuttaisikin näkökulmaa. Kirjablogiin voi hyvin kirjoittaa esimerkiksi kirjastoista, kirjakaupoista tai kirja-aiheisista tapahtumista.
Blogitekstin vahvuus on, että siinä ihminen kirjoittaa ihmiselle. Persoonallisuus saa näkyä. Kerro itsestäsi edes jotain, sillä täysi anonyymiys ei sovi blogiin.
Blogitekstin ei tarvitse olla yhtä virallista kuin esim. lehtitekstin. Lukijaa saa sinutella, ja puhekielisetkin ilmaisut ovat sallittuja. Käytä esimerkkejä todellisesta elämästä.
Kun oma persoonallisuus näkyy, lukijan on helpompi kiinnostua ja samaistua. Itsestä kannattaa kertoa kuitenkin vain se, mikä tuo lisäarvoa. Kirjoittajan laveasti kuvattu henkilökohtainen elämä ei välttämättä kiinnosta.
Itse mietin jatkuvasti, mihin vetää raja. Kuinka paljon voin olettaa meidän elämämme kiinnostavan lukijoita. On niin mukava kietoa kirjat ja niiden aiheet omaan elämäämme.
Sen sijaan, että kirjoittaisin vain kirjakritiikkiä, haluan esittää kirjat elämäntapana. Yritän tuoda esiin, millaista on kasvattaa lapsi arkeen, jossa kirjat ovat läsnä koko ajan. Kirjoitan siis välillä elämästämme, ja toivon, etteivät lukijat inhoa sitä.
Harvalla tavallisella bloggaajalla on ongelmana, että kommentteja tulee liikaa. Jos kommentteja haluaa saada, kommentoinnin tulee olla helppoa.
Tutkimusten mukaan varmistukset, joilla todistetaan, ettei ole robotti, koetaan yleensä ärsyttävinä. Erityisen vihattu on kuvavarmennus.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Kommentoin yleensä kännykällä, jonka ruudulla kuvat näkyvät tosi pieninä. Aika monta kommenttia on jäänyt lähettämättä, kun en ole läpäissyt kuvavarmennusta.
Ennen kurssia blogissani oli käytössä kommenttien hyväksyntä. Kurssin jälkeen otin sen pois. Nyt blogiini kirjoitetut kommentit tulevat samantien näkyviin.
Ratkaisu on ollut onnistunut. Vain yhden kerran blogiini on tullut asiaton kommentti (jonkinlainen rahankeruuviesti). Sillä kertaa satuin huomaamaan viestin saman tien ja poistin sen heti.
Avointa kommenttikäytäntöä ei pidä pelätä, sillä kommentteja tosiaan voi poistaa ja yksittäisiä häirikkökommentoijia voi estää kommentoimasta lainkaan.
Kommentoijan kannalta tuntuu palkitsevalta nähdä oman kommentin tulevan julki heti. Jos kuitenkin haluat käyttää kommentoinnin hyväksyntää, seuraa saapuvia viestejä säännöllisesti ja toimi ripeästi. Joskus kirjoittamani kommentti on jäänyt hyväksyttäväksi päiväkausiksi. Sellainen tuntuu tosi kurjalta.
Kun saat kommentteja, vastaa niihin ystävällisesti ja nopeasti. Vaikka olisit kommentoijan kanssa eri mieltä, ole kohtelias.
Nykymaailmassa visuaalisuus on tärkeää. Kirjoititpa aiheesta kuin aiheesta, ainakin yksi kuva postauksessa tulisi olla.
Kirja-arvostelut ovat siitä käteviä, että niissä kirjan kansikuva yleensä riittää kuvitukseksi. Itse kaipaan välillä tosin vaihtelua. Olisi hauska ottaa enemmän kirjagramtyyppisiä kuvia, mutta en ole hyvä kuvaaja. Yleensä napsasen kuvat nopeasti kännykällä.
Kokemukseni mukaan Suomessa saa hyviä kuvia melkeinpä vain kesällä. Muulloin valaistusolosuhteet ovat haastavat.
Onneksi hyviä kuvituskuvia löytyy myös kuvapankeista. Kurssilla sain tietää yhdestä ilmaisesta kuvapankista, jota olen sittemmin jonkin verran käyttänyt. Pixabaysta löytyy yli 2 miljoonaa kuvaa.
Tämä on asia, jota korostettiin myös työpaikallani järjestetyssä kirjoittajakoulutuksessa.
Kappalejaon tarkoituksena on sujuvoittaa lukemista. Nykyisin suuri osa sisällöistä luetaan mobiililaitteilta, ja liian pitkä kappale näyttää mobiilinäytöllä uuvuttavalta. Kappaleiden tulisi siksi olla paljon lyhyempiä kuin mihin perinteisesti on totuttu.
Kun äskettäin kirjoitin töissä artikkelin, viestintäasiantuntijamme ei muuttanut siitä juuri muuta kuin kappalejaon. Vaikka omasta mielestäni olin kirjoittanut lyhyitä kappaleita, hän oli jakanut suunnilleen kaikki kappaleeni vielä puoliksi.
Kappalejaon lisäksi luettavuuteen kannattaa muutenkin kiinnittää huomiota. Vältä laittamasta sivua liian täyteen materiaalia. Sivupalkinkin pitäisi olla selkeä. Muista, että gadgetit (tai widgetit) eivät ole itseisarvo. Käytä gadgeteja vain, jos ne tuovat lisäarvoa ja tukevat sisältöäsi.
Usein yksinkertaisuus on valttia. Pidän mustasta tekstistä valkoisella pohjalla, koska se takaa parhaan luettavuuden. Jos haluat omaan blogiisi toisenlaisen värityksen, varmista, ettei luettavuus kärsi.
Suosituimmat fontit toimivat yleensä parhaiten, koska ne ovat hyvin luettavia. Varmista, että fonttikoko on riittävän suuri. Fontin oletuskoon voi käydä muuttamassa tyylin asetuksista.
Tekstin tulisi olla helposti silmäiltävää. Jaottele teksti väliotsikoilla, ja käytä otsikoinnissa johdonmukaista tyyliä. Hyödynnä luettelolistoja. Ne tuovat tekstiin vaihtelua, auttavat jäsentämään tekstiä ja hahmottamaan asian muutamalla silmäyksellä.
Verkossa menestyvät lyhyet ja ytimekkäät virkkeet. Lihavoi ydinsanat.
Varmista, että teksti näyttää ilmavalta.
Ajankohtaiset aiheet kiinnostavat. Mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu? Onko sinulla jotain sanottavaa siitä, ja liittyykö se blogisi aiheeseen?
Juuri ennen kuin korona hyökyi Suomeen, satuimme julkaisemaan kollegani kanssa artikkelin, joka koronan myötä muuttuikin yhtäkkiä äärettömän kiinnostavaksi. Artikkelimme luettiin lyhyessä ajassa toistasataatuhatta kertaa, mitä emme osanneet ollenkaan odottaa. Jouduimme antamaan toimittajille haastatteluja ja tietoa aiheesta. Minä jouduin jopa kommentoimaan asiaa iltauutisissa.
Blogini osalta en ole saavuttanut lähimainkaan samanlaista menestystä, mutta olen huomannut, että ajankohtaiset aiheet kiinnostavat. Esimerkiksi Helsingin kirjamessujen aikaan kirjoittamani messupostaukset olivat suositumpia kuin kirjoitukseni yleensä.
Valmis teksti täytyy aina oikolukea! Itse oikoluen tekstini yleensä monta kertaa, ja joka kerralla huomaan korjattavaa. Jatkuvat kirjoitusvirheet ja huolimattomuus ovat omiaan karkoittamaan lukijat.
Oikolukiessa kannattaa käyttää herkästi delete-näppäintä. Karsi kaikki turha, ja vältä toistoa. Minulla on tapana kirjoittaa liian pitkästi, ja oikolukuvaiheessa yritän korjata asiaa. Luultavasti saisin silti tiivistää vieläkin enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti