Kirjoja hyväntekeväisyyskirpputoreilta

Fida, Pelastusarmeijan myymälät, SPR:n Kontti, Samaria-Shop, Emmaus… Helsinki on täynnä kirpputoriliikkeitä, joiden tuotosta ainakin osa käytetään hyväntekeväisyyteen.

Tiedän ihmisiä, jotka tekevät hyväntekeväisyyskirppareilta jatkuvasti mahtavia löytöjä. Minä en ole sellainen ihminen. En yleensä tunne oloani kotoisaksi sekalaisen valikoiman keskellä. On kuitenkin yksi asia, joka vetää minuakin hyväntekeväisyyskauppoihin: kirjat.

Miksi ostan kirjoja hyväntekeväisyyskirppareilta?

Halpa hinta

Hinta on tietysti pääasiallinen syy, miksi kirjoja lähtee mukaan hyväntekeväisyyskaupoista. Ostopäätöstä ei tarvitse punnita kovin tarkasti, jos kyseessä on vain muutaman kolikon menetys. 

Kirjat raskii helpommin laittaa takaisin kiertoon

Minun on pakko laittaa kirjoja jatkuvasti kiertoon tai hukun niihin. Halvalla ostettujen kirjojen perään ei sure samalla tavalla kuin kalliiden, uutena ostettujen kirjojen perään. 

Kirjoilla on historia

Esineet, joilla on historia, ovat paljon kiinnostavampia kuin uudet esineet. On hauska ajatella, että joku muukin on viihtynyt kirjan ääressä. Joskus kirjasta löytyy vinkkejä entisestä omistajasta. Kirjassa saattaa olla exlibris tai omistuskirjoitus. Sivujen välistä voi löytyä vanha kirjanmerkki, muistilappu tai oikeastaan mitä tahansa. 

Löytyy teoksia joiden painos on myyty loppuun

Tavallisista kirjakaupoista ei enää löydä kovinkaan monta vuotta vanhoja teoksia. Kirjakaupat ja kustantajat pyrkivät nopealla tahdilla eroon kirjoista. Kuinka usein minulle onkaan käynyt niin, että olen kuullut kiinnostavasta kirjasta, ja havainnut, ettei sitä voi ostaa enää mistään, koska sen ilmestymisestä on jo muutama vuosi. Joskus tällaisia kirjoja onneksi tulee vastaan hyväntekeväisyyskirppareilla. 

Rahaa menee hyvään tarkoitukseen

Rahaa voi kuluttaa paremmalla omallatunnolla, jos tietää ainakin osan siitä päätyvän hyvään tarkoitukseen. 

Tilaa yllätyksille

Voi valita kirjoja oman mukavuusalueensa ulkopuolelta, koska rahallinen menetys ei ole suuri, vaikkei kirjasta pitäisikään.

Mitä kannattaa huomioida, kun ostaa kirjoja hyväntekeväisyyskirppareilta?

Sijainnilla on väliä

Hyväntekeväisyyskauppojen valikoima vaihtelee sijainnin mukaan. Fiineimmillä alueilla on fiinimpää tavaraa. Lastenkirjoja ja -tarvikkeita ei kannata etsiä keskustan liikkeistä. 

Kirjan kunto

En pääasiassa osta huonokuntoista kirjaa, vaikka se olisi halpa. Kannattaa miettiä, haluaako hyllyynsä todella kirjan, jonka selkä repsottaa, sidos on löystynyt tai johon on piirrelty tai liimattu tarroja. 

Uusia kirjoja tulee jatkuvasti

Löytöjä tehdäkseen kannattaa piipahtaa kauppaan usein. 

Varo ettei mopo karkaa käsistä

Halpojen hintojen hullaannuttamana voi sortua ylilyönteihin. Älä osta enempää kuin jaksat kantaa. Itse joudun aina miettimään, onko kotona tilaa uusille kirjoille. Olenko valmis luopumaan joistain vanhoista kirjoista saadakseni tilaa uusille?

Viimeisimmät löytöni

Viimeisimmällä käynnilläni hyväntekeväisyyskirpputoreilla löytyi hyviä kirjoja. Hintaa kirjoilla oli vain yhdestä kahteen euroon kappaleelta, joten pahasti en päässyt köyhtymään.

Ostin kahdeksan kirjaa:

• Mia & Kenneth Battilana: Ilona ja Muffa kirjastossa (Lasten Keskus 1998)
• Tyyni Haapanen-Tallgren: Lapset ja kirjat (Yleinen Kirjallisuuswiikkotoimikunta 1926)
• Janosch: Tule terveeksi, pikku Tiikeri (WSOY 1985)
• Tuula Kallioniemi — kuv. Marika Maijala: Karoliina ja noidutut tossut (Otava 2008)
• Gösta Knutsson — kuv. Harald Sonesson: Pekka Töpöhäntä saa ystävän (Gummerus 2005)
• Reetta Niemelä — kuv. Salla Savolainen: Tikkumäen talli (Otava 2011, 2. p.)
• Sinikka & Tiina Nopola — kuv. Christel Rönns: Risto Räppääjä ja yöhaukka (Tammi 2015)
• Heidi Viherjuuri — kuv. Nadja Sarell: Seikkailu kutsuu, Hilja (Kustannus-Mäkelä 2018)