Se on vihdoin täällä, kauan odotettu HS Lasten uutiset! Eilen ilmestyi lapsille suunnatun sanomalehden ensimmäinen numero. HS Lasten uutiset on Suomen ensimmäinen lasten sanomalehti.
Olen ollut lehdestä täpinöissäni siitä asti, kun varmaan jo viime vuonna kuulin Helsingin Sanomien suunnittelevan lapsille omaa painettua uutislehteä.
Alakouluikäisille suunnattu kerran viikossa ilmestyvä lehti kertoo lapsille kiinnostavista aiheista sekä maailman uutisista lapsentasoisesti. Lehteä kuvaillaan sloganilla "Uusi lehti lapsille, jotka haluavat ymmärtää maailmaa".
Kuusivuotiaani ei varsinaisesti ole ihan vielä HS Lasten uutisten kohderyhmää, mutta päätin silti tilata lehden. Vähän jännityksellä odotin, miten tytär ottaisi sen vastaan.
Lehti löytyi eilen postilaatikostamme, kun tytär palasi esikoulusta kotiin. Yleensä hän kotiin päästyään tuskin malttaa edes syödä, ennen kuin ryntää ulos kavereiden kanssa. Eilen hänen syödessään luin lehteä hänelle ääneen. Syötyään hän alkoi tutkia sitä itse. Vaikka kaverit kävivät jo koputtelemassa ovella, lehti oli kiinnostavampi. Riemuvoitto!
Ensimmäisessä numerossa oli paljon mielenkiintoisia aiheita. Koulun aloitukseen liittyvät aiheet kiinnostivat esikoululaistakin, koska esikoulun tilat ovat koululla. Paras kaveri meni ekalle luokalle samaan kouluun.
Laulajaveljekset Eino ja Aapeli muistelivat lehdessä oman koulutaipaleensa alkua. Poikien musiikkia on tullut meilläkin kuunneltua.
Äärettömän kiinnostavaa oli lukea presidentti Sauli Niinistön haastattelu. Suomen tasavallan presidenttiä haastatteli Kultarannassa 9-vuotias Sella. Olimme juuri vähän aikaa sitten Naantalissa käydessämme nähneet Kultarannan, tosin vain etäältä. Artikkelissa oli kuva presidentin koirasta. Lennu oli tyttären mielestä söpö.
Tytär kuunteli kiinnostuneena artikkelia Kansallismuseon muuminäyttelystä. Olimme juuri itsekin käyneet siellä, kuten olenkin kirjoittanut.
Lasten tiedekysymykset herättivät keskustelua. Tietäisitkö sinä, miten paksu on salama tai miksi avaruudessa on pimeää?
Parasta lehdessä taisi tyttären mielestä olla keskiaukeaman kartta. Siihen oli kerätty tietoa Euroopan koululaisten kesälomien kestoista. Monessa maassa vielä lomaillaan. Tytär tutki karttaa hartaasti. Maiden nimet oli kirjoitettu tikkukirjaimin, joten hän osasi lukea ne itse. Jee!
Lapsuudenkodissani sanomalehdet olivat hyvin vahvasti läsnä. Osittain se johtui ehkä siitä, että äitini oli Helsingin Sanomien palveluksessa. On mahtavaa päästä siirtämään perintöä eteenpäin omalle lapselle, uudelle sanomalehden lukijalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti