Helsinki on täynnä designia

Tänään on Helsinki-päivä. Jo 60 vuotta helsinkiläiset ovat juhlistaneet kotikaupunkiaan kesäkuun 12. päivänä monenlaisin tapahtumin. Päivä kuuluu kaikille helsinkiläisille, olipa sitten syntyperäinen tai muualta muuttanut. 

Itselleni päivä on aina ollut tärkeä. Voin silloin erityisesti tuntea kotiseuturakkautta ja ylpeyttä juuristani. Olen viidennen polven helsinkiläinen niin isäni kuin äitinikin puolelta.

Helsingistä voi löytää valtavasti erilaisia puolia. Tämän päivän kirjassa tarkastellaan Helsinkiä designin ja muotoilun näkökulmasta. Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki on Karo Hämäläisen kirjoittama ja Salla Savolaisen kuvittama ylistyslaulu arjen muotoilulle.

Kirja kertoo perheestä, jonka mehukannu (Anja Juurikkalan Arabialle suunnittelema Heluna) menee pirstaleiksi aamupalapöydässä. Perhe suuntaa kirpputorille etsimään uutta kannua, mutta harhautuu matkan varrella mm. kasvitieteelliseen puutarhaan, Aleksis Kiven patsaalle, designkauppaan ja Ekbergin kahvilaan. Matkalla kaupungin halki perhe näkee kaupunkikuvassa monenlaisia esimerkkejä niin nykyajan kuin entisajan suunnittelusta.

Lopulta päästään Hietalahden torille kirpputoripöytiä kiertämään. Löytyy sieltä uusi kannukin.

"Torilla oli paljon vanhoja esineitä.
Oli kauniita...
...ja rumia.
Miksi tämä on kauniimpi kuin tuo?
Tämäpäs!
Rumempi.
Tuopas!
Makuasioista ei voi kiistellä!
Niistähän sitä voikin.
Jokaisella on oma näkemys siitä, mikä on kaunista."

Tämä on niitä lastenkirjoja, joihin äiti on hulluna, mutta tytär ei niinkään tykkää. Lapselle kirja on suoraan sanoen haastava. Varsinainen kertomus uutta kannua etsivästä perheestä on heppoinen eikä kovin selkeästi kirjoitettu. Sivut on ripoteltu täyteen infolaatikoita, jotka tarjoavat nippelitietoa matkan varrella näkyvistä esineistä, rakennuksista, niiden suunnittelijoista jne. 

Kirjaa on vaikea lukea niin, että lukisi infolaatikoita varsinaisen tarinan lomassa. Niitä on niin paljon, että ne katkovat juonta liiaksi. Välissä on aukeamia, joilla on pelkkiä infolaatikoita. Infolaatikoiden sisältö ei edes kiinnostanut viisivuotiastani.

Tulin siihen tulokseen, että kirja on hyvä tietokirja ja hakuteos vähän vanhemmille lapsille. Kertomuskirjana se ei oikein toimi. Salla Savolaisen kuvitus on ansiokas ja tarjoaa paljon tutkittavaa sellaiselle lapselle, joka jaksaa havainnoida kuvien yksityiskohtia.

Kirja tehtiin juhlistamaan Helsingin designpääkaupunkivuotta vuonna 2012. Samana vuonna tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki. 


Karo Hämäläinen: Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki
Kuvitus: Salla Savolainen
Kustantaja: Tammi 2012
3. painos

 

Helsinki-päivän vinkkejä

Joka vuosi kesäkuun 12. päivänä Helsinki täyttyy erilaisista tapahtumista ja ohjelmasta. Kyseinen päivä on nimittäin Helsinki-päivä eli Helsingin kunniaksi järjestettävä juhlapäivä. Huomenna Helsinki-päivää vietetään jo 60:nnen kerran. Alla on vinkkejä kirjoihin, kirjastoihin ja lukemiseen liittyvistä Helsinki-päivän tapahtumista.

Oppimisen Checkpoint

Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloissa Sörnäisissä voi tavata jättimäisen halittavan Luppo Lukunallen ja kouluttaa itselleen lukunallen omasta pehmolelusta. Koulutukseen osallistujat saavat mukaansa Lukunalle-kunniakirjan, nalle-kirjanmerkin ja Apu Juniori -lehden. Tavoitteena on kannustaa ja innostaa lapsia lukemisen pariin.

Kirjakahvilassa on tavattavissa neuropsykologi, jonka kanssa voi jutella vaikkapa luki- tai oppimisvaikeuksista ja tehdä oppimisvaikeuksista suuntaa antavan pikatestin.

Tapahtumassa annetaan myös lukineuvontaa matalalla kynnyksellä. Ohjelmasta kerrotaan tarkemmin täällä.

Espan lavalla

Tänä vuonna Espan lavan ohjelma on suunnattu lapsille. Kello 14:30 lavalla soittaa Aarne Alligaattori ja viidakkorumpu -yhtye, joka on tuttu myös yhtyeen kitaristin Macke Granbergin kirjoittamasta lastenkirjasta Aarne Alligaattori ja keikka Suomenlinnassa. 

Kello 17:30 lavalle nousee Susanna Haaviston Varamummo-kirjasta tuttu varamummo Ellen, joka on mummottomien mummo ja mummo niille, joiden mummo asuu kaukana.

Koko lasten Espan ohjelma löytyy täältä.

Päivälehden museossa

Pekka Töpöhäntä -näyttelyssä Päivälehden museossa vietetään kissamaista Helsinki-päivää. Luvassa on kissamaista askartelua ja teatteria. Laajasalon Huvilateatteri esittää päivän mittaan kolme kertaa (klo 11:30, 13 ja 14:30) Pekka Töpöhäntä -katkelmia. Pekka Töpöhäntä -hahmot ovat tavattavissa näyttelyssä myös esitysten välillä.

Lisätietoa näyttelystä ja esityksistä löytyy täältä.

Rikun kesäpihan avajaiset

Rikhardinkadun kirjaston sisäpihalle avautuva Kesäpiha avataan perinteiseen tapaan Helsinki-päivänä. Se toimii koko kesän ajan helsinkiläisten rentona hengähdystilana, jossa voi käväistä, oleskella tai osallistua tapahtumiin ja tekemisiin. Avajaispäivänä on luvassa ohjelmaa koko perheelle.

Lisää tapahtumasta löytyy täältä.

Ohjelmaa kirjastoissa

Kontulan kirjastossa järjestetään Helsinki-päivän tarrapaja, jossa pääsee tekemään itse tarran.

Oulunkylän kirjastossa pidetään Helsinki-päivän poistomyynti. Myynnissä on kirjoja ja CD-levyjä.

Keskustakirjasto Oodin edessä on mahdollisuus kokeilla uusia liikkumisen muotoja teemalla Helsinki liikkumaan!

Runoja ja musiikkia Villa Kiven huvilamiljöössä

Kirjailijatalo Villa Kivi Töölönlahden rannalla avaa ovensa Helsinki-päivänä runoista kiinnostuneille. Ohjelmassa on mm. stadilaista runoutta musiikiksi muotoiltuna ja valikoituja tekstejä nykyrunoilijoilta. Runopajassa voi kokeilla itse runojen kirjoittamista ja omia runoja pääsee myös esittämään open micissä. Tapahtumassa palkitaan vuoden 2019 helsinkiläiskirjailija.

Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä.

Satu meni saunaan

Kesälomalla suuri osa suomalaisista päässee kunnon puulämmitteiseen saunaan. Löylyt tuntuvat siellä aivan erilaisilta kuin kaupunkiasunnon ahtaassa sähkösaunassa.

Kesäajan lukemistoomme kuuluu Maria Vuorion kirjoittama ja Marjo Nygårdin kuvittama Satu meni saunaan. Kirjan päähenkilö on Satu, joka auttelee saunatonttua saunalla ja pääsee kurkistamaan saunatontun kamariin. 

Saunatonttu on pitänyt huolta saunasta ja viereisestä pesutuvasta jo sata vuotta. On siinä puuhaa. Satu tulee ajatelleeksi, että tontulla olisi helpompaa, jos saunassa olisi sähköt.

"- Sähköt! vanha saunatonttu järkyttyi. Se katsoi Satua vavisten, silmät tuohtumuksesta levällään. Viisikymmentä vuotta sitten saunaan ja pesutupaan oli asennettu kattoon sähkölamput. Oli siinä ollut saunatontulla sulattelemista ja uuden oppimista. Sähkö oli sen mielestä hyvin outo ja pelottava asia. Nyt se oli jo tottunut himmeisiin kattovaloihin, mutta ajatus sähkökiukaasta ja pesutupaan tulevasta kuumasta vesijohtovedestä oli saunatontusta sentään liikaa. Kyllä saunarakennuksessa kuului tulen räiskähdellä ja savun nousta piipusta taivaalle."

Saunatonttu kuuluu saunatonttujen kiltaan, jossa on jäsenenä tonttuja mitä erilaisimmista saunoista. Satu kiinnostuu savusaunasta. Sellaisessa hän ei ole koskaan käynyt. Saunatonttu vie hänet tapaamaan savusaunatonttua, joka onkin juuri saunanlämmityspuuhissa. Sadun norkoillessa saunalla naapurin täti näkee hänet ja kutsuu mukaan saunaan. Satu pääsee maistamaan löylyjä kunnon savusaunassa.

Sitä ennen hän on ennättänyt tavata liudan sähkösaunatonttuja, jotka ovat tulleet hakemaan neuvoja puu- ja savusaunojen lämmitykseen. He ovat nimittäin lähdössä isäntäperheidensä kanssa kesämökeille. Satu on luullut, että ihmiset lämmittävät itse omat saunansa, mutta saunatontut katsovat myhähdellen toisiaan. "Kunnon saunaan kuuluu saunatonttu."

Saunatonttu oli lapsuuteni saunassakin. Lapsena saunoin taloyhtiössämme sijainneessa saunassa, joka lämpeni suurella kaasukiukaalla. Jykevät kiviportaat nousivat ylös lauteille. Jossain siellä portaikon ja kiukaan välisessä hämärässä nurkkauksessa tonttu asusteli. Joka lauantai yritin nähdä siitä edes vilauksen, mutta se oli liian vikkelä.

Kuten tyttäreni tietää, nykyisessä sähkösaunassamme asuu myös tonttu. Sen nimi on Talvikki, ja jossain lauteiden alla on ovi sen pieneen kotikoloon. Talvikki ei itse asiassa ole saunatonttu vaan kotitonttu, vaikka se saunassa asustaakin.

Toissa jouluna annoin tyttärelleni lahjaksi valmistamani valokuvakirjan tonttu Talvikin puuhista. Kirjassa on kuva tonttuovesta, mutta kuten kirjassa mainitaan, ovea ei näe kovin helposti, ja jos sitä etsii, se tuntuu pysyvän piilossa.

Ovi tonttu Talvikin kotikoloon

Tonttu Talvikki pyykkihommissa

Majaileeko teidän saunassanne tonttu?   


Maria Vuorio: Satu meni saunaan
Kuvitus:  Marjo Nygård
Kustantaja: Tammi 2012 


VINKKI

Mieleeni tulee pari muutakin sauna-aiheista kuvakirjaa: 

• Lauri Hirvonen: Inka ja saunaflamingo, Kustannus-Mäkelä 2016 
• Irja-Kaisa Vierula & Urpo Huhtanen: Saunatonttu muuttaa, Lasten oma kirjakerho 1978

Alakoululaisille sopii lastenromaani, jossa tontut ovat huolissaan puusaunojen vähentymisestä Suomessa:

• Meri Savonen & Sirja Iisakka: Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat, Saarni-kirjat 2011