perjantai 10. heinäkuuta 2020

Helene Schjerfbeck omistautui taiteelle jo lapsena

Instagramin selfie-kuningatar — se Helene Schjerfbeck olisi, jos eläisi nykyaikana. Näin arvelee Elina Tuomi nuorille suunnatussa tietokirjassaan Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018).

Tänään on Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivä. Sen kunniaksi vedin hyllystä esiin pari kirjaa, joissa kerrotaan Helene Schjerfbeckistä lapsentasoisesti.

Elina Tuomi kiteyttää taiteilijamestarin elämän yhteen sivuun. Ajatuksena on ehkä, etteivät nykynuoret jaksa paneutua kovin pitkiin teksteihin. Tuomi onnistuu kuitenkin tiivistämään oleellisen tiedon Suomen merkittävimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvasta Schjerfbeckistä. Teksti on luonteeltaan melko tietosanakirjamaista.


Aukeama Elina Tuomen kirjasta Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018)


Ida ja Riikka Salmisen kirjassa Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018) ote on kerronnallisempi. Tarina alkaa tuokiokuvalla pienestä lapsesta, joka on nelivuotiaana murtanut jalkansa kaaduttuaan portaissa. Topilasaikanaan lapsi piirtää, piirtää ja piirtää ja päättää, että isona hänestä tulee taiteilija.


Aukeama Ida ja Riikka Salmisen kirjasta Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018)


Lapsi on poikkeuksellisen lahjakas. Hän pääsee jo 11-vuotiaana piirustuskouluun, joka on itse asiassa tarkoitettu aikuisille taiteilijoille.

Öljyvärejä taiturillisesti käyttävä Helene omistautuu maalaamiselle. Hän maalaa tinkimättömästi omalla tyylillään, vaikka kaikki eivät siitä heti pidäkään.

Maalaaminen on hänen koko elämänsä. Sen tieltä väistyvät ajatukset perheestä ja äitiydestä. Koska Helene jää naimattomaksi, hän asuu äitinsä kanssa tämän kuolemaan saakka. Helenen äiti ei oikein koskaan ymmärrä tyttärensä uravalintaa ja pitää huolen, etteivät taloustyöt kärsi maalaamisesta.

Suuren osan elämästään Helene on puristuksissa omien ja äitinsä intressien välissä. Ainoastaan ulkomaanmatkat tuovat vapautuksen paineesta.

Tunnetuin Helene on omakuvistaan. Elina Tuomen mukaan ne merkitsivät Helenelle sitä, että tuli nähdyksi.

Minua viehättävät varsinkin Helenen lukevia tyttöjä esittävät maalaukset, joita on useita. Maalauksissa tytöt ovat täydellisen keskittyneitä lukemiseen. Vaikka lukevat tytöt ovat katseenkohteina, he eivät asetu objekteiksi, vaan kääntävät katseensa pois ja kääntyvät sisään.

Helene alkoi kuvata henkilöhahmoja yrittäen päästä syvemmälle mallin sisimpään. Hänen kuvaamansa henkilöt olivat tunteidensa summa. Mitä lähemmäs Helene pääsi malliensa sisintä, sitä abstraktimmaksi hänen maalauksensa kävivät.

Helenen aikana naisasialiikkeet nostivat päätään ja keräsivät joukkojaan. Toisin kuin taiteilijasisarensa Helene ei koskaan liittynyt naisliikkeeseen. Hän kyllä tiedosti naisen ja miehen erilaisen aseman yhteiskunnassa, ja inhosi tulla arvioiduksi pelkästään naistaiteilijana. Sukupuolta tärkeämpiä olivat ihmisen henkilökohtaiset sisäiset ratkaisut.

Jätettyään historiamaalauksen ja naturalismin Helene maalasi lähinnä naisia. Hyvinkäällä asuessaan hänellä ei juuri ollut saatavilla muita malleja kuin itsensä, äitinsä ja paikallisia naisia ja tyttöjä. Naissielun tulkkina Helene olikin mestari.


VINKKI

Helene Schjerfbeckin elämään voi tutustua myös lukemalla Reetta Niemensivun sarjakuvakirjan Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa 2019). En ole itse vielä päässyt tutustumaan siihen, sillä odotan sitä kirjastosta. Olen odottanut jo ikuisuuden, mutta jono on pitkä, ja kirjastojen sulkeminen seisautti välillä jonon etenemisen.


Elina Tuomi (teksti ja kuvat): Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018

Ida ja Riikka Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa
Kustantaja: Kustantamo S&S 2018 





torstai 9. heinäkuuta 2020

Onnellinen kirjastokortin omistaja

— Äiti, koska mä saan oman kirjastokortin? tyttäreni S kysyi eilen.
— Sitten kun haluat, vastasin.
— Mä haluun nyt.
— Ei se tietenkään ihan just nyt onnistu, selitin.
— Äääää. Mut kun mä haluun.
— Okei, sovitaan, että huomenna, lupasin.
— Jee! Onnellinen hymy levisi kuusivuotiaani kasvoille.

Illalla googlasin, voiko kuusivuotias todellakin saada oman kirjastokortin. Ikärajaa ei näyttänyt olevan. Tarvittaisiin vain osoite Suomessa ja kuvallinen voimassaoleva henkilötodistus.

S:n passi on menossa vanhaksi ensi viikolla, joten totesin, että kirjastokortti on paras hankkia mahdollisimman pian. Täytin ja printtasin valmiiksi kirjastokorttihakemuksen, ja tänään lähdimme korttia hankkimaan.

S otti reippaasti repun selkäänsä ja julisti kantavansa itse omat lainansa. Ennen minä olen joutunut kantamaan kaikki lainaamamme kirjat.

S näytti niin suurelta marssiessaan reppu selässä kirjaston ovista sisään. Milloin minun vauvastani tuli näin iso tyttö?




Kirjastokortin hankkiminen onnistui helposti. Avulias virkailija naputteli aikansa tietokonetta pleksisuojan takana, katsoi henkilöllisyystodistuksemme ja ojensi sitten kirjastokortin allekirjoitettavaksi. Katselin hymyillen, kun S raapusti korttiin suurin tikkukirjaimin etunimensä. Ja niin hänestä tuli onnellinen kirjastokortin omistaja.


Tässä se nyt on: upouusi kirjastokortti


Mitähän sitä lainaisi?


Ensimmäiseksi lainakseen omalla kirjastokortilla S valitsi kaksi Risto Räppääjä -kirjaa. Lisäksi keräsin joukon kuvakirjoja, mutta S intoili vain Risto Räppääjistä.


"Osaan lainata itse, ei tarvitse auttaa."


"Risto Räppääjät tulee mun reppuun, kanna itse loput."


Ensimmäiset lainat omalla kortilla





keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Teddykarhujen eväsretkipäivä kutsuu piknikille ystävien kanssa

Perjantaina on Teddykarhujen eväsretkipäivä. On aika kaivaa kirjahyllystä esiin pikkuruinen kirja nimeltään Nalle lähtee huviretkelle (Kirjalito 1997).

Kirjassa lelukaupan lelut, jotka vastoin odotuksia ovat eläviä, päättävät eräänä päivänä poistua lelukaupasta. Suunnitelmissa on eväsretki.




Nalle ja Risto Räsynukke hyppäävät Alina Auton kyytiin. Nukkekodin nuket varustavat heidät eväskorilla, ja niin päästään matkaan. Ystävykset suuntaavat kohti metsää. Retki alkaa lupaavasti. On loistava sää ja tie polveilee kauniiden maisemien läpi.

Metsään tullessaan ystävykset kohtaavat vastoinkäymisiä, mutta onneksi ystävät rientävät apuun! Vaikeudet voitetaan ja vihdoin päästään retkilounaan kimppuun.

"Väsyneenä kiireisen ja jännittävän päivän jälkeen Nalle ystävineen nukahti... ja näki unta huviretkistä, herkuista ja seikkailuista!"

Vielä ehtii järjestää perjantaiksi mukavan piknik-retken ystävien kanssa. Ottakaa herkkuja pursuava piknik-kori käsivarrelle, napatkaa nalle kainaloon ja suunnatkaa johonkin mukavaan retkipaikkaan. Pitäkää hauskaa!


Nalle lähtee huviretkelle
Englanninkielinen alkuteos: Teddy Goes on a Picnic
Suomennos: Kirsti Laalo
Kustantaja: Oy Kirjalito Ab 1997