"Mimmi Lehmä seisoi laitumella. 'Kyllä syksykin menettelee', se ajatteli. 'Nuo värikkäät lehdet näyttävät mukavilta.'"
Olen samaa mieltä Mimmi Lehmän kanssa. Parasta syksyssä on ruska. Sitä on kiva ihailla luonnossa, mutta sateisena, harmaana päivänä on yhtä mukavaa käpertyä viltin alle sohvan nurkkaan ja tuoda syksyn värit kotiin kuvakirjojen kautta.
Sven Nordqvistin kuvat hehkuvat ihanaa syksyistä keltaa Jujja ja Tomas Wieslanderin kirjassa Lehmä rakentaa majan (Kustannus-Mäkelä 1995).
Mimmi Lehmä innostuu nähdessään lasten puuhun rakentaman majan. Se päättää rakentaa itsekin majan puuhun.
Vaikka Varis osuvasti huomauttaa, etteivät lehmät rakenna majoja, se ei estä Mimmi Lehmää. Sille mikään ei ole mahdotonta, eikä se suostu kuuntelemaan muiden mielipiteitä siitä, mitä voi ja mitä ei voi tehdä. Kieltämättä hyvä asenne elämään, vaikka muiden mielestä se välillä sortuukin ylilyönteihin.
"— No mutta! huusi Varis. — Eihän sinulla ole käsiäkään. Sinulla on neljä jalkaa. Ethän sinä saa edes otetta vasarasta."
Eihän majan rakentaminen tietenkään helppoa ole neljällä sorkalla, mutta maja kuitenkin valmistuu. Variksen mielestä se on pelkkä vino lautakasa, joten sen täytyy tietysti näyttää, miten rakennetaan paremmin...
Mutta mitäs sitten kun maja on valmis? Mitä sen jälkeen voi tehdä?
Mimmi Lehmästä ja Variksesta kertovat kuvakirjat ovat saavuttaneet klassikon aseman. Kirjoista on otettu useita painoksia ja kirjoja on käännetty yli kolmellekymmenelle kielelle.
Ensimmäinen kirja tästä valloittavasta parista ilmestyi vuonna 1991, joten omassa lapsuudessani en ehtinyt kirjoista nauttia. Muistan, että seitsemän vuotta nuoremmalla pikkuveljelläni jo oli Mimmi Lehmä ja Varis -kirjoja.
Tyttäreni hurahti niihin pienenä leikki-ikäisenä nähtyään näytelmän Mimmi Lehmästä ja Variksesta. Jokunen kirja hyllystämme yhä löytyy, vaikka seitsenvuotias alkaa jo olla kohderyhmää vanhempi.
Jujja ja Tomas Wieslander: Lehmä rakentaa majan
Ruotsinkielinen alkuteos: Mamma Mu bygger koja
Suomennos: Pirjo Santonen
Kustantaja: Kustannus-Mäkelä Oy 1995
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti