keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Miten suoriuduin kesän 2021 bucket listastani?

Esittelin kesäkuussa kahdeksan kohdan kirja-aiheisen bucket listan tälle kesälle. Nyt kun kesä on ohi ja syyskuu alkanut, on aika katsoa, kuinka listan kanssa kävi.

1. Luen rantakalliolla

Jykevä, ikiaikainen kallio alla, loputon meri vieressä ja hyvä kirja sylissä. Se oli unelma, joka siinteli mielessäni kesä alkaessa. Ja unelmaksi se jäi.

Vietimme paljon aikaa rannoilla, kun oli niin kuuma kesä. Emme kuitenkaan kallioisilla rannoilla vaan hiekkarannoilla. Luin jonkin verran rantahiekalla, mutta en ollenkaan rantakalliolla.

Rannalla lukeminen oli muutenkin vähän haastavaa tänä vuonna. Minulla oli lapsi, joka kuvitteli osaavansa uida, vaikkei yhtään osannut. Häntä sai pitää aika tarkkaan silmällä.


2. Luen taskulampun valossa

Elokuussa olen tehnyt tätä paljonkin. Tyttären mentyä nukkumaan olen lueskellut vuoteessa Maria Petterssonin kiehtovia tarinoita historian jännistä naisista taskulampun valossa. Elokuun illat ovat olleet jo hämäriä, ja makuuhuoneemme valaistus on kehno, joten taskulamppu on osoittautunut tarpeelliseksi.

Alun perin olin suunnitellut, että olisimme lukeneet taskulampun valossa yhdessä tyttären kanssa esimerkiksi teltassa, mutta se ei toteutunut.

 

3. Luen kasvitieteellisessä puutarhassa

Heinäkuussa kävimme Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa katsomassa jättilumpeita, jotka olivat juuri kukkimaisillaan. Selvittyämme tukahduttavan kuumista ja kosteista kasvihuoneista ulos istuuduimme puiden katveeseen lukemaan Melukylän lapsia. Elettiin pahinta helleaikaa ja ulkonakin oli rasittavan kuuma, joten lukuhetki ei ollut ihan niin ihana kuin olin kuvitellut.

 

4. Luen Neiti Etsiviä

Olin alkukesästä varma, että lukisin kesällä ainakin yhden Neiti Etsivän. Jopa ostin kolme kirjaa, vaikka entisiäkin olisi hyllyssä ollut. Ostamillani kirjoilla oli mieltä kutkuttavia nimiä: Neiti Etsivä ja jännittävät jälkiruoat, Neiti Etsivä ja kirjaston kummitus sekä Neiti Etsivä ja Pähkinäsärkijä-baletin arvoitus.

Silti en lukenut niistä mitään, enkä muitakaan Neiti Etsiviä. Koko kesän minulla oli voimakas halu lukea nimenomaan aikuisten kirjoja. Neiti Etsivät siis pysyvät edelleen tbr-listallani.


5. Piipahdan Puluboin kotikulmilla Hakaniemen torilla

Seitsenvuotiaani kävi jo heti alkukesästä mummun kanssa Hakaniemen torilla, ja olihan se Puluboikin siellä kuulemma ollut. Kyselin, mistä hän tunnisti, että kyseessä oli juuri Puluboi eikä joku muu pulu. Lintu oli kuulemma nokkinut maasta muruja, jotka melko varmasti olivat bullan muruja. Eli luonnollisesti kyseessä oli Puluboi.

Harmittaa vähän, ettei tullut sitten itse lähdettyä Puluboita katsomaan, mutta sittenpähän voin ottaa tämän kohdan taas ensi kesän bucket listille.

Tiesitkö muuten, että Puluboi on ruotsiksi Pippi? Ehkä Duvboy ei olisi kuulostanut kovin hyvältä, mutta että Pippi! Jotenkin ei sovi.


6. Käyn kirjastossa, jossa en ole käynyt

Reissuilla tulee aina käytyä kirjastoissa, joissa ei ole ennen käynyt. Kävimme kirjastossa ainakin Imatralla ja Sipoossa. Joitain kirjastoja jäi harmillisesti näkemättä, koska reissumme painottuivat viikonloppujen tuntumaan, eivätkä kirjastot monissa paikoissa olleet auki kesäviikonloppuisin, ainakaan sunnuntaisin (ehkä eivät ole talvellakaan).

Imatran kirjaston lastenosastolla oli hieno seinämaalaus

Sipoon kirjastossa oli hyvä valikoima ruotsinkielisiä kirjoja


7. Laitan 10 kirjaa kiertoon

Alkukesästä pidin kymmenen kirjan karsimista kovana tavoitteena. Mutta sitten innostuin konmarittamaan omat ja lapseni kirjat (kuten olen kertonut).

Kierrätyskeskukseen lähti useita kymmeniä teoksia. Paperinkeräykseen laitoin kolme suurta kassillista kirjoja, mikä kyllä vähän kirpaisi. Joskus kuitenkin on niin, että toisen roska on myös kaikkien muiden roska, eikä arvotonta roskaa kannata säästää.

 

8. Luen kirjaa jäätelöä syöden

Tämä kohta oli seitsenvuotiaani ehdotus listalle. Oli niin kuuma kesä, että jäätelöä tuli syötyä. Ja kyllä, söimme jäätelöä myös lukiessamme.

Tyttären mielestä tämä oli varmaankin loistava kohta, mutta pelkäänpä, ettei tämä pääse enää ensi vuoden listalle. Ääneen lukeminen ja syöminen yhtä aikaa ei vaan ole kauhean kätevää. Varsinkaan jäätelön syöminen kovalla helteellä. Samalla kun jäätelö valuu pitkin kättä, yksi malttamaton huutaa vieressä: "Lue! Mikset sä lue?"




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti