Pieni Helmet-lukuhaaste 2023

Kuten aina tammikuussa, meillä on alettu taas suorittaa Pientä Helmet -lukuhaastetta. Olemme päässeet hyvään alkuun.

Haaste on meillä entiseen tapaan äidin ja tyttären yhteinen hanke. Kirja hyväksytään listallemme, jos olemme lukeneet sen yhdessä tai kahdeksanvuotiaani on lukenut sen itse. Päivitän tämän postauksen listaa sitä mukaa, kun haaste edistyy.

Pienen Helmet -lukuhaasteen lisäksi suoritan itse tavallista 50 kohdan Helmet-lukuhaastetta. Sen edistymistä pääsee seuraamaan täällä. Omien sääntöjeni mukaan voin kirjata saman kirjan molempiin haasteisiin, ja aluksi listoilla varmasti näkyykin tuplia. Vuoden edetessä yritän kuitenkin pyrkiä siihen, että listoilla olisi mahdollisimman vähän samoja kirjoja.


1. Kirjassa on kartta

Leena Virtanen & Sanna Pelliccioni: Paraske! — Runonlaulaja Larin Parasken ilot, surut ja säkenöivät säkeet

2. Kirja kertoo lapsesta ja isovanhemmasta
Taru Hurme & Auli Heinävä: Mummo ja Viivi vanhassa Tallinnassa

3. Kirjan nimessä on kasvi

Johanna Hulkko — kuv. Sanna Pelliccioni: Seikkailijat Ruusu ja Säde

4. Kirja, jonka aioit lukea viime vuonna

Paula Noronen — kuv. Kati Närhi: Yökoulu ja kauheat naapurit

5. Kirjassa ollaan maan alla
Susan Ashe — kuv. Chris Mould: Lilli muuttaa Roomaan

6. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate

Elina Komulainen & Mirka Tuovinen — kuv. Kristiina Haapalainen & Sami Vähä-Aho: Mekon matka

7. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja

Emilia Lehtinen: Unissa lentämisen opas

8. Kirjailijan nimessä on yhtä monta kirjainta kuin sinun nimessäsi

Rachel Anderson — kuv. Shelagh McNicholas: Jenni morsiusneitona

9. Kirja nimi liittyy veteen

Johanna Hulkko — kuv. Jari Paananen: Geoetsivät ja vesiseikkailu

10. Kirjan kansi on värikäs tai kirjan nimi on värikäs

Tero Mielonen & Mari Ahokoivu: Maailmantutkijat

11. Kirjan nimessä on ja-sana

Hilary McKay — kuv. Lesley Harker: Jesse ja hamsteri

12. Kirjassa on paikka, jossa olet käynyt

Merja & Marvi Jalo: Jesse seurapiirikoira

13. Kirja kertoo aiheesta, josta olet lukenut paljon
Lin Hallberg — kuv. Margareta Nordqvist: Suuri seikkailu, Sinttu

14. Kirja on iso

Aleksandra Mizielińska & Daniel Mizieliński: Suuri karttakirja

15. Kirja kertoo urheilijasta

Maria Kuutti — kuv. Elina Jasu: Katse palloon, Iida!

16. Kirja, jonka lukeminen on sinulle haastavaa jostakin syystä

Anthony Masters — kuv. Mike Perkins: Hurja lentoretki

17. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä

Timo Parvela: Ella Lapissa

18. Kirja on ollut ehdolla kirjallisuuspalkinnon saajaksi

Roope Lipasti: Palavan kaupungin lapset

19. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas

Lin Hallberg — kuv. Margareta Nordqvist: Yli esteiden, Sinttu

20. Kirja kertoo asiasta, josta haaveilet

Riikka Jäntti: Pikku hiiri ja syntymäpäivälahja

21. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun

Ma Isabel Sánchez Vegara — kuv. Matt Hunt: Little People, Big Dreams — Stephen Hawking

 
22. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa

Karen Wallace — kuv. Emma Damon: Nauravan haarniskan tapaus

23. Kirja sopii haastekohtaan, johon olet jo lukenut kirjan  [kohtaan 1]

Anna Jansson — kuv. Mimmi Tollerup: Emil Wern tutkii — Kielletyt roskat

24. Kirja on julkaistu vuonna 2023

Lin Hallberg — kuv. Margareta Nordqvist: Kultainen Sinttu

25. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Tomi Kontio — kuv. Elina Warsta: Koira nimeltään Kissa ja joulun ihme

Syksyn tullen -kirjahaaste 2022

Kun syyskuun puolivälissä julkaisin Reading Habits Tag -haastepostauksen, sitä ei lukenut juuri kukaan. En kuitenkaan lannistunut, vaan painan päälle uudella haasteella. Syksyn tullen -kirjahaasteen olen luonut itse erinäisten netistä löytyvien syysaiheisten kirjahaasteiden innoittamana.

Osallistu ihmeessä omassa blogissasi tai muussa somekanavassasi, jos siltä tuntuu, mutta laita kommentteihin linkki, jotta voin käydä lukemassa vastauksesi. (Ei näihin kukaan koskaan oikeasti osallistu, mutta ainahan voi haaveilla.)

Kirpeän kylmät päivät — kirja joka on selkiyttänyt ajatuksiasi

Syksyn kirpeän kylmät päivät saavat aistit ja ajatukset terävöitymään.

Olen kovasti tykästynyt Bronwen Ballardin ja kuvittaja Laura Carlinin kuvakirjaan Mieli on kuin taivas (S&S 2019, suom. Mirjam Ilvas). Lasten mindfulness-kirjan opeista on ollut hyötyä, kun ajatukset ovat olleet sekaisin tai menossa väärään suuntaan.

Olen kirjoittanut kirjasta kolmisen vuotta sitten.

Uusi lukuvuosi, uudet harrastukset — tietokirja, josta olet oppinut jotain uutta

Syksyisin olen yleensä innokas oppimaan uusia asioita ja uusia taitoja.

Tänä syksynä halusin tietää enemmän vloggaamisesta ja luin Shane Birleyn ja kuvittaja Audrey Malon nuorille suunnatun tietokirjan Vloggaajan käsikirja (Lasten keskus 2020, suom. Piia Latvala). Totesin, että minusta ei ikinä tule vloggaajaa, mutta jos sinä suunnittelet vloggaamisen aloittamista, niin kirja on loistava tietopaketti siitä, mitä kaikkea täytyy tietää ja ottaa huomioon.

Omena-aika — kirja, jossa riittää pureskeltavaa

Syksyllä naapurustomme tuoksuu omenoilta. Omena-aikaan kaikilla riittää rouskuteltavaa, sillä osansa sadosta saavat myös ne, joilla ei ole omia omenapuita. 

Atomeista galakseihin — Fysiikkaan aloittelijoille (Nemo 2022) on kirja, jossa riittää pureskeltavaa pitkäksi aikaa. Rachel Firth, Minna Lacey ja Darran Stobbart ovat kirjoittaneet lapsille kattavan mutta helppolukuisen teoksen fysiikasta. Kirjan on kuvittanut El Primo Ramón ja suomentanut Timo Paukku. Fysiikan asiantuntijana on käytetty Daisy Sheareria.

Fysiikka kattaa niin valtavan määrän asioita, ettei niitä hetkessä omaksuta. Osa asioista on valtavia, kuten maailmankaikkeus ja osa pienen pieniä, kuten kvanttihiukkaset. Ei taida yksi syksy riittää kirjan tietomäärän omaksumiseen.

Syysmyrskyt — kirja, joka on saanut mielesi myrskyämään

Syysmyrskyt ovat ihania, jos niistä voi nauttia turvassa sisällä ja lämpimässä. Joskus myrskyn jälkeen maisema on ihan toinen. Näin voi käydä mielellekin kuohuttavan kirjan jälkeen.

Joitain vuosia sitten löysin SPR:n Kontista pienen lähes sata vuotta vanhan kirjasen nimeltään Lapset ja kirjat. Sen on kirjoittanut Tyyni Haapanen-Tallgren ja kustantanut Yleinen Kirjallisuuswiikkotoimikunta vuonna 1926. Sisälläni myrskyää, kun kirjoittaja alkaa selostaa saksalaisen koulumiehen Heinrich Wolgastin mietteitä lapsista, kirjoista ja lukemisesta.

"Wolgast lähtee siitä periaatteesta, että lasten yleensä ei pitäisi lukea paljon. Lapsen luontainen toiminnanvaisto viittaa toisille aloille, leikki ja urheilu on hänelle sopivampaa ajanvietettä kuin kirjan ääressä kyyröttäminen, jota koulu ilmankin vaatii paljon. Wolgast antaisi vapaan lukemisen alkaakin vasta 12:sta ikävuodesta. Gurli Linder [ruotsalainen lastenkirjakriitikko] niinikään vastustaa liikaa lukemista."

Kuohuttava ajatus! Ihan turhaanko meillä nyky-Suomessa siis kannetaan huolta lasten ja nuorten lukemisen vähenemisestä? Ha-haa, kielletään koko touhu. Ehkä se sitten alkaa kiinnostaa!

Lämpimät neuleet — kirja, josta jää lämmin tunnelma

Rakastan merinovillapaitoja ja cashmere-huiveja. Syksyllä saan taas pukeutua niihin mielin määrin.

Pehmeä ja lämmin tunnelma on jäänyt mieleeni Darrell & Sally Odgersin Lemmikkilekuri-sarjasta. Kirjoissa Nappi ratkaisee ja Ystävä pulassa (Sanoma Media Finland Oy 2014) tavataan jackrussellinterrieri Nappi. Nappi työskentelee eläinlääkäri Jaanan eläinavustajana. Napin ihana, rauhoittava luonne saa taatusti hyvälle ja lämpimälle mielelle.

Värikkäät lehdet — kirjan kannesta tulee mieleen syksy

Ruskan värit luonnossa ovat aivan parasta syksyssä. Pidän muutenkin ruskaväreistä: keltaisesta, oranssista, tummanpunaisesta ja ruskeasta.

Katri Kauppisen nuortenromaanissa Laakson linnut, aavan laulut (Otava 2022) on aivan ihana, syksyinen kansi. Kannen on suunnitellut Tuuli Juusela. En ole vielä ehtinyt lukea kirjaa, mutta muinaissuomalaisesta maailmasta ammentava, runollinen romaani on saanut ylistäviä arvioita. Odotan kovasti pääseväni siihen käsiksi.

Syysloma — kirja, jossa matkustetaan

Syyslomalla irtiotto arjesta onnistuu parhaiten matkustamalla muualle.

Jenna ja Noora Kunnaksen kirjasta Hämärävaarit (Otava 2018) löytyy yksi lempilainaukseni matkustamiseen liittyen: "Ja onhan se niin, että kotiin on kivempi palata, kun on saanut hetken muualla seikkailla."

Pimenevät illat — kirja, jossa kerrotaan tarinoita

Pimenevät illat ovat hyvää aikaa käpertyä kotiin ja viettää aikaa tarinoita kertoilemalla ja kuuntelemalla.

Mauri Kunnaksen kirjassa Seitsemän koiraveljestä Aapo kertoo tarinat kalveasta immestä ja Hiiden peurasta ja Simeoni tarinoi aika ihmeellisiä asioita itsestään Lusifeeruksesta, hirmuisesta paholaisesta.

Uuniruoka — hitaasti lämpiävä mutta lopulta herkullinen kirja

Kesällä en juurikaan tee uuniruokia, koska sisällä on muutenkin kuuma. Syksyn tullen on ihana taas hehkuttaa uunia ja kypsytellä hitaasti herkullisia uuniruokia (vaikka nyt yritän kyllä säästää sähköä ja jättää joka toisen uuniruoan valmistamatta).

Hilkka Liitsolan lastenromaani Herra Lumpeenkukka ja neiti Kuusenkerkkä (Mäkelä 2018) vaati vähän kypsyttelyä. Tyttäreni ei oikein päässyt mukaan kirjan tunnelmaan eikä jaksanut kuunnella tarinaa kahdesta hyvin erilaisesta aikuisesta. Jouduimme jättämään kirjan joksikin aikaa kesken. Lopulta kirja kuitenkin osoittautui hyväksi lukukokemukseksi.

Kuoleva luonto — vaikeaa tai surullista aihetta käsittelevä kirja

Syksyinen luonto on kaunis, mutta samalla se tekee kuolemaa. Syksyyn sopii hyvin surumieliset ja jopa vaikeat kirjat.

Kaija Pannulan ja kuvittaja Netta Lehtolan kuvakirja Kettujuttuja — Kolme hännäkästä tarinaa (WSOY 2019) on aivan hurmaava teos, vaikka saakin joka lukukerralla palan nousemaan kurkkuun ja silmät kostumaan. Erikoislaatuisen taiteilijaketun vuodessa vaihtelevat ilon ja surun sekä lannistumisen ja toivon hetket. Samanlaisia tunteita jokainen joutuu välillä käymään läpi. Vaikka kaikki lakastuu, jossain aina itää.

Halloween — pelottava kirja

Syksyllä pyhäinpäivän ja halloweenin aikaan vainajat ja henget ovat liikkeellä. Hämärinä iltoina on paras aika lukea jännittäviä kirjoja, jos haluaa saada niskavillansa nousemaan pystyyn.

Merja ja Marvi Jalon Onnenkepparit — Kummituskeppari (WSOY 2022) jänskätti kahdeksanvuotiasta vähän liikaa. Iltaisin hän odotti kauhulla kummituskepparin saapuvan omaan huoneeseensa. Tyttöä eivät vakuuttaneet äidin selitykset siitä, että elottomat olennot eivät voi mitenkään oikeasti ryhtyä kummittelemaan.

Reading Habits Tag — Tyttären ja äidin vastaukset

Tänään voisi olla juuri hyvä hetki kirjalliselle haasteelle. Valitsin kirjasomessa kiertelevän varsin tunnetun ja vanhan Reading Habits Tagin. Kysymyksiin vastaavat tässä äiti ja tytär eli minä (Ä) ja kahdeksanvuotiaani (S). Pidemmittä puheitta mennään asiaan.


1. Onko sinulla kotona tietty paikka lukemiseen?

S: Ei. Yleensä luen omassa huoneessa sängyllä. Lukuläksyn luen sohvalla tai olohuoneen lattialla.

Ä: Ei, mitään virallista lukunurkkaa ei ole. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa luen sängyssä. Muulloin voin lukea missä vaan: sängyllä, sohvalla, keittiön pöydän ääressä...


2. Kirjanmerkki vai mikä tahansa paperinpala?

S: Mikä tahansa paperinpala. Mun kirjanmerkit on yleensä kustantajilta saatuja mainosmerkkejä. On Harry Potteria, Mimmi Lehmää, Mustan kuun majataloa... Mutta jos en löydä merkkiä, voin laittaa väliin mitä tahansa tai sitten en laita mitään.

Ä: Minulla on ihania "virallisia" kirjanmerkkejä. Aika monet ovat taideaiheisia ja ostettu museomyymälöistä. On nahkaisia Italian tuliaisia ja jopa kaksi ristipistoin koristeltua, jotka olen kirjonut ihan omin pikku kätösin. Silti kirjan väliin voi sujahtaa mikä tahansa käteen osuva lappu, aika usein kirjaston lainauskuitti tai vaikka lehdestä reväisty suikale. Käytän myös noita samoja mainosmerkkejä kuin S.


3. Voitko lopettaa lukemisen mihin kohtaan tahansa vai täytyykö sinun lukea luku loppuun tai tietty määrä sivuja?

S: Mähän siis merkitsen lukutavoiteruudukkooni luetut sivut eli en jätä sivua kesken. Silloin sitä ei voisi merkata.

Ä: En mielelläni lopeta kesken aukeamaa, mutta luen aina loppuun seuraavalle aukeamalle jatkuvan virkkeen, yleensä myös koko kappaleen. Usein käy niin, että en ihan maltakaan keskeyttää aukeaman vaihtuessa ja jatkan lukemista. Sitten huomaan, että minun piti lopettaa lukeminen jo monta sivua sitten ja etten kerta kaikkiaan voi enää jatkaa. Silloin sivu saattaa jäädä kesken, mutta jatkaessani lukemista aloitan taas sivun alusta.


4. Syötkö tai juotko lukiessasi?

S: En. 

K: En kai yleensä. Toisaalta luen kyllä usein syödessäni ruokapöydän ääressä. Joskus kun haluan oikein rentoutua ja nauttia lukemisesta, minulla voi olla suklaata vieressäni.

5. Multitaskaatko: musiikkia tai TV:tä lukiessa?

S: Ei.

K: Ei.


6. Yksi kirja kerrallaan vai useita kesken yhtä aikaa?

S: Useita. Mulla voi olla koulussa pari kirjaa kesken ja kotona pari ja sitten vielä se, jota äiti lukee ääneen. Ei aina jaksa lukea samaa kirjaa.

Ä: Suurimman osan elämääni olen ollut "yksi kirja kerrallaan" -tyyppi, mutta viime aikoina olen luisunut useiden kirjojen tielle. Minulla on yleensä kesken jokin lukuromaani ja mahdollisesti samaan aikaan jokin tietokirja. Jos olen ostanut äänikirjakuukauden, voi paperikirjojen lisäksi olla kesken pari äänikirjaa. Sitten on tietysti kirja, jota luen S:lle ääneen. Jos saan hyvän arvostelukappaleen, saatan alkaa lukea sitä heti, vaikka muitakin kirjoja on kesken.


7. Luetko kotona vai kaikkialla?

S: Kotona ja koulussa. Kirjastossa. Junassa ja bussissa. Joskus metrossa, jos menen Espooseen asti. Kesällä ulkona. Kerran olen lukenut kahvilassa.

Ä: No joo, kaikkialla on varmaan oikea vastaus, vaikka meinasin ensin vastata kotona. Tuntuu, että viimeiset reilut pari vuotta olen ollut enimmäkseen vain kotona. Nyt tulee taas liikuttua ja luettua enemmän muuallakin kuin kotona.


8. Luetko ääneen vai hiljaa mielessä?

S: Hiljaa mielessä. Ei kun vain mielessä, eihän mielessä voi lukea hiljaa. Pienenä luin ääneen, en enää.

K: Jos luen S:lle, niin tietysti ääneen, muuten mielessä. Fun fact: Silloin kun opiskeluaikana luin suurimman osan valveillaoloajastani, äänihuuleni rasittuivat, vaikka siis luin kyllä hiljaa mielessäni. Nyt olen oppinut pois tuosta tavasta, paitsi vieraskielistä tekstiä lukiessa saattaa vieläkin käydä niin.


9. Kurkitko tulevia sivuja tai jätätkö välistä sivuja lukematta?

S: Kyllä kurkin! Tietenkin. Kai säkin kurkit. En jätä sivuja väliin.

Ä: En ikinä kurki eteenpäin! Paitsi saatan kyllä vilkaista montako sivua on vielä ennen luvun loppua, mutta varon lukemasta sivuja. En jätä sivuja välistä, paitsi jos olen jo lukenut kirjan aiemmin tai kuunnellut sen äänikirjana. Silloin saatan hypätä jotain yli, mutta tällöin on aina kyse tietokirjasta.


10. Napsautatko kirjan selkämyksen rikki vai pidätkö ehjänä?

S: Häh?

Ä: Pelkkä ajatus selkämyksen rikkomisesta saa minut näkemään punaista ja höyryn nousemaan päästäni. Ehdoton EI! S napsautti vauvana ja taaperona jokaikisestä pahvikirjastaan selän rikki. Kirjoja ei voinut myydä eteenpäin, kun ne olivat kaikki niin hajalla ja teipattuja (osa myös purtuja).


11. Kirjoitatko kirjoihisi merkintöjä?

S: Häh? En.

K: En. Olen kyllä joskus tehnyt niin... Mutta siis ei, en enää.

Mid-year Book Freak Out Tag 2022

Yli puolet tästä vuodesta on jo eletty. Päätin, että nyt olisi juuri oikea aika tehdä Mid-year Book Freak out Tag. Vuosien varrella olen bongannut tämän haasteen ties kuinka monesta kirjablogista. En ole oikein selvillä sen alkuperästä, ja huomasin, että siitä oli hieman toisistaan eroavia versioita. Tässä on meidän versiomme.

Teimme tämän yhdessä kahdeksanvuotiaan tyttäreni S:n kanssa. Me molemmat vastasimme omasta puolestamme. S:n vastauksista paistaa tuore poni-innostus. Hän oli kesäkuussa heppaleirillä, ja viikossa hänestä sukeutui täysverinen heppatyttö.

1. Paras tähän mennessä lukemasi (tai sinulle luettu) kirja tänä vuonna?

S: Mysteerijengi — Kirjaston kiusanhenki [kirjoittanut Juha-Pekka Koskinen, kuv. Saana Nyqvist, esitelty täällä]

Äiti: Olen lukenut paljon loistavia kirjoja, mutta ehkä nostan tähän Helena Ruuskan kirjoittaman Mary Gallen-Kallelan elämäkerran Olisit villiä villimpi. En ole koskaan ennen lukenut yhtä hyvin ja kiinnostavasti kirjoitettua elämäkertaa. Vaikka teos on pitkä, se piti otteessaan, ja oli vaan pakko lukea eteenpäin.

2. Paras tähän mennessä lukemasi jatko-osa tänä vuonna?

S: Lemmikkilekuri-sarjan Ystävä pulassa [kirjoittanut Darrell & Sally Odgers]. Se kertoo eläinlääkäri Jaanasta ja sen eläinavustajasta Nappi-koirasta. Tässä kirjassa ne auttavat tammaa synnytyksessä.

Ä: Tykkäsin Eve Hietamiehen Numeroruuhkasta, joka on neljäs osa Antti ja Paavo Pasasen elämää seuraavassa sarjassa. Lastenkirjojen puolelta Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja Merikarhun tytär hurmasi minut.

3. Tänä vuonna ilmestynyt teos, jota et ole vielä lukenut, mutta haluaisit?

S: Onnenkepparit — Kummituskeppari [kirjoittanut Merja ja Marvi Jalo], koska Olivia ja muut tytöt näkevät siinä kummituskepparin. Mä en ole ikinä nähnyt sellaista, enkä tiedä, miltä se näyttää.

Ä: Laura Baldinin romaani Uuden ajan opettaja kiinnostaa kovasti. Se kertoo montessori-pedagogiikan kehittäjästä Maria Montessorista.

4. Mitä loppuvuodesta ilmestyvää uutuuskirjaa odotat eniten?

S: Tietopalat — Uljas hevonen [kirj. Marika Riikonen, kuv. Jasmi Ritola, ilmestyy syyskuussa]. Hevosista on kiva lukea.

Ä: Syyskuussa ilmestyvää Mari Tossavaisen teosta Ella — Helene Schjerfbeck. Tossavainen avaa uuden näkökulman kuuluisaan taiteilijaan arkistomateriaalin ja Scherfbeckin kirjeenvaihdon kautta. Schjerfbeck allekirjoitti entiselle kotiopettajalleen Lina Ingmanille kirjoittamat kirjeensä lapsuudenaikaisella lempinimellään Ella.

5. Mikä on ollut pahin pettymys?

S: Arttu Unkarin Isämies ja räjähtävä kakka. En jaksanut kuunnella kuin vähän alkua.

Ä: Luin Helmet-lukuhaastetta varten (kohtaan 25. "kirjan nimessä on ilmansuunta") uudestaan Astrid Lindgrenin kirjan Peppi Pitkätossu Etelämerellä. En oikein ymmärrä, miksi lukukokemus oli tällä kertaa niin huono. Peppi ei ole koskaan ollut lempihahmojani, mutta nyt minun oli jotenkin vaikea edes sietää häntä. (Ehkä tunnen liian monta oikean elämän "Peppi Pitkätossua"?)

6. Mikä on ollut suurin yllättäjä?

S: Kesätallin salaisuus [kirjoittanut Lena Ollmark]. Se on bookcrossing-kirja, jonka löysin Iisalmesta ihan yllätyksenä. Se oli tarkoitettu vähän vanhemmille lapsille, mutta tykkäsin siitä.

Ä: Raili Mikkasen nuortenkirja Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää Minna Canthin tyttärestä Ellistä oli iloinen yllätys. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että aikuinen viihtyy nuortenkirjan parissa, mutta tämä oli hyvä. Ehkä lukukokemusta paransi se, että luin kirjaa Minna Canthin kotikonnuilla Kuopiossa. Olin vieläpä majoittunut ihan Kanttilan tuntumaan.

7. Kuka on uusi lempikirjailijasi?

S: Helena Bross

Ä: Juuri nyt olen tykästynyt tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijalaan. Olen lukenut häneltä tänä vuonna pari teosta ja aion lukea lisää.

8. Fiktiivinen kirjan hahmo, johon viimeisimpänä olet ihastunut?

S: Ei Risto Räppääjä ainakaan.

Ä: Voiko fiktiiviseen hahmoon ihastua? Niin ei ole tainnut käydä minulle ikinä.

9. Uusin lempihahmosi?

S: Lemmikkilekuri-sarjan Nappi-koira eli tohtori Jaanan eläinavustaja

Ä: Vaikea kysymys. Päähenkilö Saara Turusen romaanissa Sivuhenkilö sekä Anni Saastamoisen Sirkka samannimisessä romaanissa olivat molemmat jotenkin tunnistettavia. Toisten tähtien alla minusta olisi saattanut tulla kumpi vaan heistä. Pidin myös Alma Whittakerista Elizabeth Gilbertin romaanissa Tämä kokonainen maailmani.

10. Mikä kirja sai sinut itkemään?

S: Mua kirjat eivät itketä.

Ä: Aika moni kirja on itkettänyt minua tänä vuonna. Viimeisimpänä minut sai kyyneliin kaksi lapsen kuolemaa käsittelevää kirjaa: Maggie O'Farrellin Hamnet ja Patricia Lockwoodin Kukaan ei puhu tästä.

11. Mikä kirja teki sinut onnelliseksi?

S: En mä tiedä.

Ä: Ehkä Ursula Valan Kuoleman monet kasvot — Totuus oikeuslääkärin työstä, koska löysin sieltä yhdestä lauseesta tunnustusta myös omalle työlleni. Lämmittihän se mieltä.

12. Mikä on suosikkisi tänä vuonna kirjoittamistasi postauksista?

S: En mä mitään oo kirjoittanut.

Ä: Olen kirjoittanut niin vähän tänä vuonna. Monet hyvät postaukset ovat jääneet vain ajatuksen tasolle. Tyytyväisin olen ehkä Paula Nivukosken Onnellisia aakkosia esittelevään postaukseen.

13. Kaunein kirja, jonka olet ostanut tai saanut tänä vuonna?

S: Äidiltä saamani Suuri karttakirja on kaunis [tekijät Aleksandra Mizielińska ja Daniel Mizieliński]

Ä: Muistanko mä edes, mitä kaikkea olen saanut tai ostanut. Ainakin arvostelukappaleena Karistolta saamani Reetta Niemelän ja Karoliina Pertamon Ystävä joella on kaunis kokonaisuutena. Pertamon kuvituksen lisäksi myös Niemelän teksti on kaunista.

14. Mitkä kirjat haluat lukea vuoden loppuun mennessä?

S: Ainakin ne Lukutiikerit, jotka lainasin maanantaina kirjastosta eli 

• Ihanat ponit
• Poni pelastaa prinsessan
• Hip hei, heppakouluun!
• Ponitalleilla tapahtuu

Ä: TBR-listani on pitkä, mutta ei minulla ole paineita sen suhteen, että jotain pitäisi välttämättä saada luettua juuri tänä vuonna.
Kesällä olisi kiva lukea S:lle Goscinnyn ja Sempén kirja Nikke kesälomalla. Se on klassikko, jota luin jo lapsena. Tajusin juuri, että juuri tähän kirjaan täytyy perustua ikuinen kaipuuni päästä täysihoitolaan.
Ainoa kirja, joka on pakko lukea vuoden loppuun mennessä, on kirja viimeiseen kohtaan, joka minulta puuttuu Helmet-lukuhaasteesta, eli jokin Lähi-idästä kotoisin olevan kirjailijan kirjoittama teos. Ei hajuakaan, mikä se voisi olla. Saatan päätyä lukemaan jonkin Raamatun kirjoista, jos en keksi muuta. Kai riittää, että lukee vain yhden? En aio kahlata läpi koko Raamattua. 

Oletko sinä tehnyt Mid-year Freak Out -tägiä nyt tai aiempina vuosina? Laita linkki kommentteihin, niin käyn katsomassa.

Kirja-aiheinen synttärihaaste 2022

Meillä vietettiin viikonloppuna tyttären 8-vuotissynttäreitä. Taas on yksi vuosi hurahtanut ohi. Aika kuluu uskomattoman nopeasti.

Viime vuonna teimme tyttären syntymäpäivän kunniaksi kirja-aiheisen synttärihaasteen, ja tänä vuonna jatkamme perinnettä uudistetuilla kysymyksillä. Kysymyksiä on ikävuosien mukaisesti kahdeksan.

1. Mitä olet lukemassa juuri nyt?

Kotona minulla on kesken kaksi kirjaa: kirjastobussista lainattu Paula Norosen Yökoulu ja kadonnut opettaja sekä omasta hyllystä Andy Griffithsin ja Terry Dentonin Maailman paras puumaja, 78 kerrosta [arvostelukappale Otavalta].

Koulussa meillä on torstaisin lukutunti. Kuulun kakkosluokkalaisten kanssa Kettu-ryhmään, jossa luetaan Tuula Kallioniemen ja Timo Parvelan kirjoja. Nyt olen lukemassa Timo Parvelan kirjaa Hilma ja täydellinen lemmikki. Tai oikeastaan sain sen jo luettua viime torstaina, mutta minun pitää vielä kirjoittaa siitä kirja-arvostelu.

Äiti lukee minulle iltasatuna Juha-Pekka Koskisen Mysteerijengi-kirjaa Kirjaston kiusanhenki [arvostelukappale Otavalta]. Siinä Rikhardinkadun kirjastossa kummittelee. Kirja on osin keksittyä ja osin totta [noinkohan]. Näin itsekin Rikhardinkadun kirjastossa, kuinka kummitus välkytteli lamppua.

2. Mikä on ollut paras tänä vuonna lukemasi tai sinulle luettu kirja?

L.O.L. Surprise! Talvinen seikkailu. Kuuntelin sen äänikirjana heti kun se ilmestyi. Äiti osti kirjan minulle etukäteisenä syntymäpäivälahjana, koska halusin lukea sen hiihtolomalla.

3. Mitä kirjaa odotat tällä hetkellä eniten?

Odotan uusia L.O.L. Surprise! -kirjoja. L.O.L. Surprise! Uusi ystävä ilmestyy huhtikuussa. L.O.L. Surprise! Paras voittakoon ilmestyy kesäkuussa ja L.O.L. Surprise! Suuri meriseikkailu ilmestyy syyskuussa.

4. Minkä oman hyllyn kirjan haluaisit lukea tai kuulla seuraavaksi?

En tiedä. Ehkä jonkin Johanna Hulkon Geoetsivät-kirjan.

5. Missä tänä vuonna lukemassasi tai sinulle luetussa kirjassa on ollut paras kansi?

Kirjassa L.O.L. Surprise! Talvinen seikkailu, koska siinä on lolleja.

6. Mikä on kirjamuisto vuoden varrelta on jäänyt parhaiten mieleesi?

Muistan, kun käytiin kirjanjulkistamistilaisuudessa Oodissa. Joku luki pätkiä kirjasta ja oli musiikkia ja näytettiin kuvia. Se oli kivaa. 

Äiti: Joo, se oli musiikkisatukirja Meren salaisuuden julkkari. Äänikirjaversio oli tehty todella hyvin. Kirjan tekstiä ei vain luettu, vaan näyteltiin ja mukana oli tosi kaunista klassista musiikkia.

S: Mutta paras tapahtuma oli sittenkin Kirjamessut.

Kirjamessuilla tavattiin mm. Herra Hakkarainen

7. Missä kirjoihin liittyvässä paikassa haluaisit käydä?

En ole käynyt pitkään aikaan Junibackenissa. Haluaisin nähdä Katto-Kassisen hökkelin, en muista oliko Katto-Kassinen siellä itse.

Siellähän se Katto-Kassinen lentelee hökkelinsä yllä Junibackenissa

 

8. Minkä kirjanhahmon haluaisit tavata?

Mestarietsivä Peppusen. Haluaisin nähdä, miltä näyttää mies, jolla on naamana peppu.

6 lastenkirjaa kuudella kielellä, joista yhtä en edes osaa

Viime vuoden tammikuussa aloimme suorittaa kaikilla kielillä -haastetta. Haasteen ideana oli etsiä lastenkirja jokaisella osaamallani vieraalla kielellä ja lukea kirjat tyttärelleni suomeksi tulkaten. Huomasin äskettäin, etten ole vielä raportoinut, kuinka haasteessa kävi. 

Haaste onnistui. Kaikilla osaamillani kielillä tuli luettua kirja, ja onnistuin jopa suoriutumaan kirjasta kielellä, jota en osaa. Totesin (taas kerran), että lapselle voi hyvin lukea vieraskielisiäkin kirjoja. Nautimme haasteesta. Ehkä teemme sen uudelleen tänä vuonna.

Haastelistallani olivat seuraavat kielet:

1. englanti
2. ruotsi
3. ranska
4. saksa
5. eesti
6. kieli, jota en osaa (italia)

 

Englanti: Ensi lumen iloa

Aloitimme haasteen suorittamisen englanninkielisestä kirjasta eräänä lumisena päivänä, jolloin Sam Usherin suloinen kuvakirja Snow (Templar Publishing 2014) tuntui erinomaisen sopivalta luettavalta.

Kirjan päähenkilö, pieni poika, herää aamulla siihen, että yöllä on satanut paljon lunta. Hän haluaa päästä heti ensimmäisenä leikkimään uuteen lumeen. Poika saa itsensä nopeasti valmiiksi, mutta vaarilla kestää aamutoimissa ikuisuus. Kaikki, kerta kaikkiaan KAIKKI, varmaan koko eläintarhakin, ehtii puistoon ennen poikaa ja vaaria. Lopulta lumipäivästä tulee mahtava, vaikkei puistoon ensimmäisenä ehdittykään.

Ruotsi: Niks, naks, mitä saa leikata

Ruotsiksi innostuimme lukemaan montakin kirjaa. Valitsin tähän sellaisen, joka on niin helppo, että siitä selviää jokainen ruotsia joskus opiskellut. Kirja on varmaan tarkoitettu jo pienelle taaperolle, mutta graafisine, muutamalla värillä toteutettuine kuvineen se on hauska taidepläjäys myös vähän isommille.

Sara Villiuksen kirjoittama ja Aslak Gurholtin kuvittama Saxen (Rabén&Sjögren 2020) kiinnosti erikoisen päähenkilönsä vuoksi. Kirjassa seikkailevat sakset, jotka ovat kyllästyneet leikkaamaan kynsiä. Ne haluavat karata ulos ja leikata jotain ihan muuta, kuten ruohoa ja lehtiä. Kepin leikkaaminen ei onnistu, mutta nuken hiukset lyhentyvät helposti.

Mutta saako omia hiuksia leikata ("syns nog ganska mycket")? Tai saako saksilla tehdä jälkiä pöytään? Mitä sakset miettivät, kun ne joutuvat pimeään laatikkoon häpeämään?

Kirja toi seitsenvuotiaani mieleen muistoja muutaman vuoden takaa, kun hänen saksensa halusivat leikata hänen hiuksiaan (syntes nog ganska mycket). Silloin ainakin äiti oli kipakasti sitä mieltä, että mitä tahansa ei voi leikata.

 

Ranska: Pariisin nähtävyyksiä kiertämässä

Viime keväänä aloin kaivata ulkomaille ja järjestin nojatuolimatkan Pariisiin. Sen puitteissa luimme pari ranskankielistä Pariisiin sijoittuvaa kuvakirjaa. Thierry Courtinin kuvakirja T'choupi visite Paris (Éditions Nathan 2019) on sympaattinen kertomus, joka opastaa Pariisin tunnetuimpiin nähtävyyksiin.

Kirjassa on kivat värikkäät kuvat ja melko vähän tekstiä. Kieli on niin helppoa, että pystyin vaivatta simultaanitulkkaamaan sitä ruostuneella ranskantaidollani. Kirja sopii jo pienelle leikki-ikäiselle.

Olen kirjoittanut kirjasta täällä.

Saksa: Missä äiti on?

Saksankielinen kirja vei meidät pimeään pöllömetsään. Martin Waddellin kirjoittama ja Patrick Bensonin kuvittama Ich will meine Mami! (Süddeutsche Zeitung Junge Bibliothek 2011) kertoo kolmesta pöllönpoikasesta, jotka heräävät keskellä yötä ja huomaavat emon olevan poissa.

Toisistaan turvaa hakien ne miettivät syitä, miksi äiti on poissa ja miksei hän jo tule. Yön pimeydessä lyhyetkin minuutit tuntuvat ikuisuudelta.

Löysin tämän todella kauniisti kuvitetun kirjan joitain vuosia sitten kirjaston vaihtohyllystä. Olin kokonaan unohtanut omistavani kirjan, vaikka luimme sitä tyttären ollessa pienempi. Teksti on lyhyt ja selkeä, tarpeeksi helppo tällaiselle vasta aikuisiässä saksaa oppineelle.

Eesti: Piparkakkujen alkuperän jäjillä

Eestinkielistä kirjaa etsin lukemalla eestiläisiä lastenkirjablogeja. Valitsin kirjan, jossa oli kaunis kansi ja kiinnostavan kuuloinen juoni ja joka löytyi kirjastostamme. Piret Veigelin kirjoittama ja Catherine Zaripin kuvittama Piparkoogilugu (Postimees Kirjandus 2019) tarjoaa yhden (satumaisen) selityksen piparkakkujen alkuperästä.

Veigelin teksti on selkeää ja helppolukuista. Sen tulkkaaminen onnistui hyvin vähän huonommallakin eestintaidolla.

Olen kirjoittanut kirjasta täällä.

 

Italia: Sitruunoita ja appelsiineja sadonkorjuuaikaan

Viimeisenä haastekohtana oli lukea kirja kielellä, jota en osaa. Kaivoin hyllystä lapsuudestani säästyneen italiankielisen Barbapapa-kirjan, joka on kauan sitten hankittu tuliainen Italiasta. Annette Tisonin ja Talus Taylorin kirjassa Il giardino di Barbapapà (Mondadori 1977) on onneksi lyhyt ja yksinkertainen tarina.

Taaperoille tarkoitettu pahvisivuinen kirja kertoo Barbapapan puutarhasta, jossa kasvaa kukkia ja puita. Sitruuna- ja appelsiinisato on kypsynyt ja barbaperhe touhuaa sadonkorjuupuuhissa.

Tuntui mahtavalta selvitä italiankielisestä kirjasta, vaikka eipä se mikään suuri ponnistus ollut, kun kirjassa oli vain seitsemän tekstisivua.

Pieni Helmet -lukuhaaste 2022

Pieni Helmet -lukuhaaste on pyörähtänyt meillä hyvin käyntiin. Alkuvuonna luetut kirjat on vielä helppo sijoittaa haastelistalle, kun suurin osa kohdista on tyhjänä.

Jo useamman vuoden ajan lukuhaasteeseen osallistuminen on ollut minun ja tyttäreni yhteinen hanke. Tänä vuonna teemme sen vähän eri tavalla. Täytämme edelleen haastekohtia yhdessä lukemillamme kirjoilla, mutta sen lisäksi seitsenvuotiaani päätti osallistua haasteeseen myös itse lukemillaan kirjoilla.

Tämä postaus on päivittyvä seuranta Pienen Helmet -lukuhaasteemme edistymisestä. Merkitsen siihen punaisella kirjat, jotka tytär on lukenut itse ja sinisellä kirjat, jotka olemme lukeneet yhdessä. Katsomme haasteen suoritetuksi, kun jokaisessa kohdassa on vähintään yksi kirja — punainen tai sininen — mutta kirjoja voi olla kaksikin — punainen ja sininen.

Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia kohtaan 17. "kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva". Mitä kirjaa suosittelisit seitsenvuotiaalle joko itse tai ääneen luettavaksi?

Seitsenvuotiaani suosittelee muun muassa:

• kaikkia Kirjatiikeri-sarjan helppolukuisia kirjoja
• Alex T. Smithin Kaarle-sarjaa
• L.O.L. Surprise -kirjoja
• Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjaa
• Helena Wariksen Pentupäiväkirjat-sarjaa
• Eric Carlen kirjoja
• Tuula Kallioniemen Karoliina-sarjaa
• Alex Milwayn Hotelli Flamingo -sarjaa
• Heidi Viherjuuren Hilja-sarjaa

Pieni Helmet -lukuhaaste 2022

1. Kirjassa yhdistetään faktaa ja fiktiota

Jukka Laajarinne & Mari Luoma: Kadonneen madon jäljillä — Tarina monimuotoisuudesta

2. Kirjassa jää ja lumi on tärkeässä roolissa

Margaret Nash: Paras lumiukko

3. Kirja kertoo ystävyydestä

Barbara Rose (kuv. Naeko Ishida): Prinsessa Ninni ja kuninkaan kakku

4. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit itse olla mukana

Katja Richert (kuv. Carola Sturm): Kaksi kaverusta ja rakastunut koira

Timo Parvela: Ella ja kiristäjä

5. Kirja, jonka tapahtumissa et haluaisi itse olla mukana

Walt Disney: Pieni merenneito

6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija

Andy Blackford: Pikku Jussin pitkä juoksu

Larysa Denysenko (kuv. Marija Foja): Maja ja ystävät

7. Kirjassa löydetään jotain kadotettua tai sellaiseksi luultua

Anne Cassidy: Kissa kiipelissä

Martin Widmark (kuv. Helena Willis): Lasse-Maijan etsivätoimisto — Syntymäpäivän arvoitus

8. Kirjan nimi on mielestäsi tylsä

Anne Cassidy (kuv. Philip Norman): Kaksi koiraa 

9. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana

Anu Pensola: Appelsiinikuu

10. Lasten- tai nuortenkirja, joka on julkaistu 2000-luvulla

Ann-Katrin Heger (kuv. Florentine Prechtel): Lemmikit lääkärissä

Mikko Pelttari & Jenna Kunnas: Näkymätön myrsky

11. Kirja kertoo historiallisesta tapahtumasta

Riina Katajavuori (kuv. Martin Baltscheit): Oravien sota

12. Kirja käsittelee aihetta, josta haluat tietää lisää

Vuokko Hurme (kuv. Tiina Konttila): Eläinhoitola Pehmo ja pumpulirutto

13. Kirjan luvuilla on nimet

Roope Lipasti (kuv. Harri Oksanen): Lätkä-Lauri ja ihmeräpylä

Heidi Viherjuuri: Hilja ja operaatio joulun taika

14. Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä

Paula Noronen: Yökoulu ja kammottava kummitusjuna

Paula Noronen: Yökoulu ja vaarallinen operaatio

15. Kirja liittyy lapsuuteesi

Katariina Heilala, Leena Järvenpää, Riina & Sami Kaarla: Muumimamman laukku

16. Pieni kirja

Helen Adler: Nukketalo

17. Kirjaa on suositellut toinen lukuhaasteeseen osallistuva

Helena Bross (kuv. Mattias Olsson): Autiovajan arvoitus

18. Kirjassa on jotain sinulle tärkeää

Catherine Kalengula: L.O.L. Surprise! Talvinen seikkailu

19. Kirjailijan nimessä on luontosana

Ulf Löfgren: Jussin kahvila

Helena Waris: Olafin pentupäiväkirjat  — Pitelemätön pitkäkorva

20. Kirjan kansi tai nimi saa sinut hyvälle mielelle

Katja Reider (kuv. Lisa Althaus): Ihanat ponit

Anna Hallava: Liljan yksisarviset

21. Kirjassa toteutetaan unelma tai haave

Didier Lévy & Mélanie Roubineau: Bingo menee kouluun

Pip Bird (kuv. David O'Connell): Yrmeä yksisarvinen — Kouluretkellä

22. Sarjakuva tai kirja, joka kertoo supersankarista

Annika Sandelin (kuv. Jenny Lucander): Kun isoäiti lensi

23. Kirjan kannen pääväri on punainen tai kirjan nimessä on sana punainen

Liisa Kallio & Eppu Nuotio: OHO — Miten hyvää!

Anneli Pikkanen (kuv. Matti Louhi): Pääsiäisyön luutaralli

24. Kirja on julkaistu vuonna 2022

Juha-Pekka Koskinen (kuv. Saana Nyqvist): Mysteerijengi — Kirjaston kiusanhenki

25. Kirjaa on suositellut opettaja tai kirjaston työntekijä

Magdalena Hai (kuv. Teemu Juhani): Painajaispuoti — Hirmuinen Jumimies

Alex T. Smith: Kaarle palatsissa

Syksyinen kirjahaaste 2021

Päivä päivältä syksyinen tunnelma kietoo minut syliinsä yhä tiukemmin. Juuri nyt syksy tuntuu hyvältä. Nautin kävelyretkistä ruskan värjäämän metsän laidassa. Erityisen mukava on käpertyä kotiin, sytytellä valoja ja lukea sohvan nurkassa vilttiin kietoutuneena.

Suloista syystunnelmaa juhlistaakseni laadin syksyisen kirjahaasteen. Kysymyksiin vastatessani alkoi tuntua, että tästä tulee hieno kirjasyksy.

1. Paras syyskirja?

Riikka Jäntin Pikku hiiren puolukkamatka (Tammi 2018) on kaikkien aikojen ihanin syyskirja. Teksti ja kuvat ovat täynnä syksyisen kiireetöntä tunnelmaa. Puolukkamatka saareen on jotain erityistä, vaikka loppujen lopuksi kuitenkin aika arkista. Juuri sellaista elämä parhaimmillaan on.

Kirjoitin kirjasta pari vuotta sitten.

2. Suosikkisi syksyisistä kirjan kansista?

Tunnelmallinen, tummasävyinen kansi Katri Tapolan kirjoittamassa ja Karoliina Pertamon kuvittamassa kirjassa Lyhtyjen maa (Etana Editions 2020) viehättää kovasti juuri nyt.

3. Minkä syysaiheisen kirjan aiot lukea seuraavaksi?

Elisabet Ahon Vappu ja Annika -sarjan toinen osa Peikkokallion salaisuus (Myllylahti 2021) kiinnostaa. Kirja alkaa syksystä. Vappu ja Annika viettävät syyslomaa Vapun mummon ja ukin mökillä.

Vappu eksyy sieniretkellä tiheään metsään. Sieltä löytyy kummallinen kallion, jolla näyttää olevan kasvot, koukkunenä ja maahan saakka valuva kiviparta. Onko ikivanhalla kalliolla voimia? Mikä on puiden lomassa pilkottava salaperäinen talo? Ja kuka asustaa metsässä?

Syysloma vilahtaa ohi ja talvi saapuu. Mökille tehdään joulukuussa uusi retki kuusenhakuun. Yhtäkkiä tyttöjen ja isoveli Eetun apua tarvitaan. Ehtivätkö lumisen metsän halki syöksyvät lapset ajoissa?

Alakouluikäisille suunnattu Peikkokallion salaisuus sopii hyvin myös ääneen luettavaksi.

4. Mitä muuta aiot lukea tänä syksynä

1. Riina Katajavuori: Oravien sota (Tammi 2021)
2. Päivi Lukkarila: Kerrostaloponi Kemppainen (Karisto 2021)
3. Kaisa Paasto: Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla (Tammi 2021)
4. Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän ja mörkökuumeen kirous (Tammi 2021)
5. Anna James: Tilly & kirjamatkaajat (HarperCollins 2021)
6. Lucy Ivison: Unelmien muotitalo — Silkkiä ja salaisuuksia (WSOY 2021)
   
   

5. Mitä syksyllä ilmestyvää kirjaa odotat eniten?

Moniakin, mutta jos pitää nimetä vain yksi, niin Kai Vainiomäen Mitä eläimet miettivät (Myllylahti 2021) kiinnostaa kovasti. Ilmestyy lokakuussa.

6. Minkä syksyllä ilmestyvän kirjan aiot ostaa?

Alex T. Smithin Kaarle palatsissa (Art House 2021) on ostoslistalla. Ilmestyy marraskuussa.

7. Paras halloweenkirja?

Meillä on jonkin verran englanninkielisiä halloweenkirjoja, mutta haluaisin katsoa tätä kysymystä vähän laajemmin ja sisällyttää tähän halloweenin lisäksi muut samantapaiset kuolleiden juhlat.

Meksikolaisesta pyhäinpäivän vastineesta Día de Muertosista kertova kuvakirja Muistan sinua rakkaudella (Teos 2020) on hieno. Tekijäkaartiin kuuluvat Sanna Pelliccioni, Maami Snellman ja Kiti Szalai.

Kirjoitin kirjasta vuosi sitten.

Kesällä tulin superonnelliseksi, kun löysin kirjan kirpparilta yhdellä eurolla!!!

8. Kirja, joka tuo mieleen syksyn olematta varsinainen syksykirja?

Julie Völkin ihanassa sanattomassa kirjassa Guten Morgen, kleine Straßenbahn! (Gerstenberg 2016) on mielestäni syksyinen tunnelma.

Pieni kelta-punainen raitiovaunu kolistelee ympäri pikkukaupunkia. On hämärää. Vain katulampuista ja rakennuksista kajastaa keltaista valoa. Puut alkavat olla lehdistä paljaat ja eläintarhan kirahvi tarvitsee pitkän punaisen kaulaliinan.

Olen kirjoittanut kirjasta täällä.

9. Kuuluuko syksyysi kirja-aiheisia tapahtumia?

Helsingin kirjamessut! Odotan mielettömästi pääseväni taas ihan oikeille messuille. Hypistelemään kirjoja, näkemään kirjailijoita livenä! Toisaalta aion myös katsella messusisältöä verkosta, sillä en kuitenkaan voi mennä paikan päälle joka päivä.

Logo: Messukeskus, Helsingin Kirjamessut 2021

Kuulisin mielelläni, millainen kirjasyksy sinulla on edessä. Tartu siis haasteeseen ja vastaa kysymyksiin omassa blogissasi tai vaikka Instagramissa. Laitathan tämän postauksen kommentteihin linkin, että pääsen lukemaan vastauksiasi.

Suloista syksyä!