perjantai 12. maaliskuuta 2021

Kirjamatka Pariisiin

 

Siitä on yli vuosi, kun olen käynyt viimeksi ulkomailla. Olen potenut jo pitkään matkakuumetta. Ainainen kotona kököttäminen ei ole enää ollenkaan kivaa. Lopulta päätin, että on pakko päästä pois, jonnekin, mihin vain muihin maisemiin. Päätin tehdä viikonloppumatkan Pariisiin. 

Ei, en sentään pakannut matkalaukkua ja hypännyt lentokoneeseen. Korona-aikaan matkailun täytyy tapahtua toisella tapaa. Varasin kirjastosta kasan Pariisi-aiheisia kirjoja — myös lastenkirjoja, jotta tytärkin pääsi mukaan osaksi matkaa.

Aloitimme tunnelmaan virittäytymisen katsomalla Woody Allenin elokuvan The Midnight in Paris alkukuvia. Pariisi aamulla, Pariisi päivällä, Pariisi auringonpaisteessa, Pariisi sateessa ja sateen jälkeen, Pariisin valot illan ja yön pimeydessä... Niin ihanaa, että jouduimme katsomaan saman pätkän uudestaan monta kertaa peräkkäin.

Sitten lähdimme katselemaan nähtävyyksiä.

Pariisin nähtävyyksiä kiertämässä


Thierry Courtinin kuvakirja T'choupi visite Paris (Éditions Nathan 2019) oli loistava opas Pariisin tunnetuimpiin nähtävyyksiin.

 

T'choupi on pieni ihmismäinen pingviini, joka on päässyt vanhempiensa kanssa lomamatkalle Pariisiin. Perhe kiertää kaikki turistinähtävyydet Louvresta Notre-Damelle, Luxemburgin puistosta Pompidou-keskukseen, Montmartrelta Champs-Élysées'lle ja Riemukaarelle. Ilta huipentuu balettinäytökseen oopperassa.

Kirjassa on kivat värikkäät kuvat ja melko vähän tekstiä. Kieli on niin helppoa, että pystyin vaivatta simultaanitulkkaamaan sitä ruostuneella ranskantaidollani. Kirja sopii jo pienelle leikki-ikäiselle.

Pariisin sydäntä etsimässä


Toinen kirja, jossa kierretään Pariisin tunnetuimpia nähtävyyksiä, on Orianne Lallemandin kirjoittama ja Éléonore Thuillierin kuvittama Le loup qui explorait Paris (Éditions Auzou 2020). Sen päähenkilö on metsässä asusteleva susi, joka ei pidä kaupungeista.


Kun suden ystävätär haluaa matkustaa Pariisiin, susi ei lämpene ajatukselle. Niinpä ystävätär lähtee yksin ja jättää sudelle kirjelapun, jonka mukaan se odottaa Pariisin sydämessä, jos susi haluaa sen vielä nähdä.

Ystävät patistavat sutta matkaan ja yhdessä ne hurauttavat Pariisiin. Sitten pitäisi tietää, mikä on Pariisin sydän. Onko se Eiffel-torni vai katakombit, ooppera, Champs-Élysées vai Louvre? Vai olisikohan se la basilique du Sacré-Cœur Montmartrella? Ehkä ystävykset ovat ajatelleet asiaa aivan väärin.

Le loup qui explorait Paris on leikki-ikäiselle sopiva kuvakirja. Tekstiä on vähän enemmän kuin edellisessä kirjassa. Sanasto on sen verran vaikeampaa, että ihan sanasta sanaan en pystynyt tekstiä kääntämään, mutta tarina hahmottui hyvin.

Kävelyllä Pariisin kaduilla


Kun pakolliset nähtävyydet oli koluttu, oli aika rauhalliselle kävelykierrokselle Pariisissa. Kävelyseurana meillä oli pieni tyttö ja tämän vaari. 

Salvatore Rubbino on kirjassaan A Walk in Paris (Walker Books Ltd 2014) kuvannut viehättävän kävelyretken Pariisin kaduilla. Kirjassa tärkeimmässä osassa ovat Rubbinon yksityiskohtaiset kokoaukeaman kuvat. Kuviin on ripoteltu nippelitietoa Pariisista. Tarinaa eteenpäin vievää tekstiä on aika vähän.

 

Tyttö ja vaari kuljeskelevat kapeilla kujilla ja loistavilla Bulevardeilla. He viipyvät Seinen rannalla jäätelöä syöden. Pariisin maisemia he ihailevat ylhäältä Notre-Damesta (jotain mitä ei voi enää tehdä 😢) He haukkaavat lounasta bistrossa ja ihailevat herkkuja konditorian ikkunassa. Aurinko on jo laskemassa, kun he levähtävät Tuileriesin puistossa.

Hämärään laskeutuneessa Pariisissa on yksi näky ylitse muiden: kirkkaasti valaistu Eiffel-torni! Sitä pikku tyttö muistelee vielä kotonakin.


Menneisyyden Pariisissa


The Midnight in Paris
-elokuvan innoittamana minua kiinnosti nykyajan Pariisin lisäksi myös aikamatka Pariisin menneisyyteen. Löysin kirjakaupasta aivan mahtavan lasten kuvakirjan Paris Cat (Tiny Owl 2020). Siinä on Dianne Hofmeyrin teksti ja Piet Groblerin kuvitus.

Tarina kertoo rähjäisellä kujalla syntyneestä kulkukissasta, joka eräänä sateisena iltana näki Edith Piafin laulavan kahvilassa, ja ymmärsi, että maailmalla oli muutakin tarjottavaa kuin kalakauppiaan perkeet ahtaan kujan roskatynnyrissä.

Erinomaisella itsetunnolla varustettu kissa raivasi tiensä huipulle. Pian se jo tanssi illasta toiseen muotiluomuksissa samalla lavalla Josephine Bakerin ja tämän lemmikkileopardin Chiquitan kanssa. 

Mutta huipulla oli yksinäistä. Onneksi kissa keksi hyvän tavan yhdistää elämäntapansa ja ystävät ja sukulaiset.

Pidimme kovasti niin tarinasta kuin kuvituksestakin.


Muodin pääkaupungissa


Kissan vaihtuvat muotiluomukset toivat tyttären mieleen erään toisen Pariisissa asuvan muotia rakastavan eläimen: Claris-hiiren. Hänestä olenkin kirjoittanut jo useaan otteeseen, muun muassa täällä. Samassa postauksessa on esitelty myös Pariisin muotimaailmaan sijoittuva lastenkirja Coco Chanelista.

Claris-hiirestä on ilmestynyt jo neljä osaa, joista kahdessa ensimmäisessä ollaan Pariisin maisemissa. Lisäksi Claris seikkailee Megan Hessin suloisessa piilokuvakirjassa Where Is Claris in Paris (Hardie Grant Egmont 2020). Clarisin ystävät piilottelevat toinen toistaan upeammissa kuvissa, ja vain tarkkasilmäinen löytää ne. 

Lainasimme piilokuvakirjan ensin kirjastosta, mutta jouduimme ostamaan sen omaan hyllyyn.


Taiteilijoiden Pariisissa


Toinen Pariisi-aiheinen kirja, jonka äskettäin ostin omaan hyllyyn lainattuani sen ensin kirjastosta, on Reetta Niemensivun sarjakuvateos Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa 2019). Se kertoo neljästä suomalaisesta kultakauden naistaiteilijasta, jotka matkustivat oppiin Pariisiin. Suurimpaan osaan teoksessa on päässyt Helene Schjerfbeck. Muut taiteilijat ovat hänen ystävänsä ja maalarisiskonsa Helena Westermarck, Maria Wiik ja Ada Thilén.

Maalarisiskot ei ole varsinaisesti lapsille suunnattu teos, mutta luin siitä katkelmia kuusivuotiaalleni, joka tietää Helene Schjerfbeckin.


Jos haluaa lapsille suunnatun Pariisia ja taidetta käsittelevän kirjan Christina Björkin kirjoittama ja Lena Andersonin kuvittama Linnea maalarin puutarhassa (Otava 1986) on hyvä valinta. Siinä matkustetaan Claude Monet'n jalanjäljissä Pariisiin ja Givernyyn.

Kirjoitin kirjasta hiukan syyskuussa esitellessäni oman hyllyni himotuimpia teoksia.
 


Hyllystämme löytyy myös Louvresta ostamani Violaine Bouvet-Lansellen ja Marie Sellierin lasten taidekirja My Little Louvre (Réunion des Musées Nationaux 2001). Se esittelee muutaman taideteoksen Louvren kokoelmista ja ohjaa kiinnittämään huomion niiden tiettyihin yksityiskohtiin. Yksi teoksista on tietysti Mona Lisa, Louvren kuuluisin maalaus.

 

Pariisi-kirjoja lukulistallamme


Yhteen viikonloppumatkaan ei loppujen lopuksi mahtunut kamalasti kirjoja. Lukulistalle jäi vielä Silja Pitkäsen Pariisin taivaan alla (Savukeidas 2016). Kirja aloitti Mimosa ja Miska -sarjan, jossa on Pariisin lisäksi seikkailtu myös Roomassa.


Astrid Lindgrenin Kati Pariisissa saa suosiolla jäädä odottamaan, että tytär kasvaa. Olen lukenut kirjan joskus nuorena, mutten muista siitä enää oikein mitään.

 
Osaatko suositella muita Pariisi-aiheisia kuvakirjoja tai lastenromaaneja? Pariisissa voisi piipahtaa toistekin.


Kuva Eiffel-tornista: Pixabay


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti