Eric Carlen elämäntyö elää hänen kirjoissaan

Uutinen Eric Carlen kuolemasta oli pysäyttävä, sillä hän on ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoistani. Pitkän ja tuotteliaan elämän elänyt kirjailija-kuvittaja kuoli 91-vuotiaana 23. toukokuuta Masschusettsin Northamptonissa. Hän olisi täyttänyt kesäkuussa 92 vuotta.

Voi, miten rakastankaan Carlen kirjoja! Hänen tunnetuin teoksensa The Very Hungry Caterpillar (1969, suom. Pikku toukka paksulainen 1971) on ollut yksi tyttäreni kaikkien aikojen lempikirjoja. Ja niin on ollut monen muunkin. Kuvakirja on käännetty melkein 70 kielelle ja sitä on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta. Olen kirjoittanut siitä täällä blogissa pari vuotta sitten.

Heti Carlen ensimmäinen lastenkirja Brown Bear, Brown Bear, What Do You See? (1967), jonka hän teki yhdessä Bill Martin Jr:n kanssa, oli myyntimenestys. Kaikkiaan Carle kuvitti yli 70 teosta, joista useimmat hän myös kirjoitti. Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti yli 170 miljoonaa kappaletta. Carle palkittiin työstään lastenkirjailijana useilla kirjallisuuspalkinnoilla ja kunnia-arvoilla.

Carlen käyttämä taidokas kollaasitekniikka tekee hänen kuvituksistaan erityisen kiehtovia. Hän rakensi kuvansa itsevärjäämistään papereista leikatuista osista. Kirjoissa on usein myös jujuna eri muotoihin leikattuja sivuja ja aukkoja.

Carlen värikkäät kuvakirjat kertovat yleensä eläimistä tai hyönteisistä. Ne onnistuvat olemaan samanaikaisesti sekä upeita taideteoksia että opettavaisia tarinoita sortumatta kuitenkaan alleviivatun opettavaiseen sävyyn.

Carle on kertonut kotisivuillaan saaneen innoituksen kirjoihinsa metsäretkiltä, joilla hän lapsena kävi isänsä kanssa:

"My father used to take me for walks in the woods. He would peel back the bark of a tree and show me the creatures who lived there. I have very fond memories of these special times with my father and in a way I honor him with my books and my interest in animals and insects.”

Meillä kaikkein pidetyimmät Eric Carlen kirjat ovat olleet The Very Hungry Caterpillar, Erakkorapu etsii kotia, Voittamaton leppäkerttu, The Very Busy Spider ja The Secret Birthday Message.

Vaikka rakastettu kirjailija on nyt poissa, hän elää teostensa kautta vielä sukupolvesta toiseen.

Kuusivuotias kirjagramkuvaajana

Koronaeristys on saanut kuusivuotiaani mielikuvituksen lentoon. Hän on ollut koko ajan lieväoireinen, joten hänellä on riittänyt tarmoa keksiä toinen toistaan luovempaa puuhaa eristyspäiviensä ratoksi. Eräänä päivänä hänestä sukeutui kirjagramkuvaaja.

Ajatus ei sentään syntynyt tyhjästä, sillä S oli muutamaa päivää aiemmin seurannut vierestä, kun katselin Bibbidi Bobbidi Bookin Lauran videota kirjagrammauksesta (eli bookstagrammauksesta). Niinpä yhtenä päivänä oli meilläkin kirjagramkuvaukset käynnissä.

S onnistui sen verran hyvin, että halusin antaa hänen kuvilleen näkyvyyttä. Jaan joitain hänen otoksiaan tässä.

 

Pikku toukka paksulainen

 

 

Eric Carlen Pikku toukka paksulainen on klassikko. Jokaisen lapsen tulisi saada ihastua pieneen syöpöttelevään toukkaan, joka viikon ahmittuaan ei olekaan enää ihan pieni.

Lue kirjasta lisää täältä.

 

Sata siementä, jotka lensivät pois

 

Isabel Minhós Martinsin kirjoittama ja Yara Konon kuvittama Sata siementä, jotka lensivät pois kertoo puusta, joka päästää siemenensä maailmalle ja toivoo, että niistä tulee jotain.

Olen kirjoittanut tästä ihanasta kirjasta täällä.

S on käyttänyt oivaltavasti lintua symboloimaan pois lentämistä.

Barbapapa avaruudessa

Annette Tisonin ja Talus Taylorin kirjassa Barbapapa avaruudessa Barbapinko kuulee laitteillaan musiikkia Marsista. Barbaperhe lähtee avaruusmatkalle selvittämään, asuuko Marsissa muusikoita. Mukana heillä on vieraslaji, joka on vähällä tuhota koko planeetan.

Barbapapoja luettiin meillä paljon, kun tytär oli pari-kolmevuotias. Nyt ne ovat kokeneet meillä renessanssin Pikku Kakkosen Barbapapa-ohjelman myötä.

Tähän kuvaan S tarvitsi vähän äidin apua (pitelemään kirjaa).

 

Hotelli Flamingo

Alex Milwayn Hotelli Flamingossa on niin ihana kansi, että sen pitäisi olla pysyvästi näytteillä.

Tarina kertoo Anna-tytöstä joka perii ränsistyneen hotellin ja päättää tehdä siitä eläinhenkilökuntansa avulla Eläinbulevardin aurinkoisimman hotellin. Hauskaja sympaattinen tarina sopii ahmittavaksi.

Seikkailu kutsuu, Hilja
 

 

Annabella-nukke on nostettu kirjahyllyyn lukemaan Heidi Viherjuuren kirjaa Seikkailu kutsuu, Hilja. Tykkään Nadja Sarellin kansikuvasta.

Tässä Hilja-sarjan toisessa osassa Hilja pääsee syyslomalla Martti-serkun luokse kaupunkiin. Joukko lapsia ja mummoja seikkailee kaupungissa, joka vaikuttaa vähän Helsingiltä, mutta ei kuitenkaan ihan ole Helsinki näin stadilaisen mielestä.

 

L.O.L. Surprise! Yllätysten kirja

 
Aina äidin ja tyttären kirjamaku ei osu ihan yksi yhteen. Sheri Tanin L.O.L. Surprise! Yllätysten kirja on huomattavasti rakkaampi kuusivuotiaalle kuin äidille. Kirjassa ei ole kunnon tarinaa. Se toimii katseluteoksena, josta löytyy nippelitietoa ja faktoja sekä kätkettyjä salaisuuksia, joita voi selvittää taikalinssin avulla.

 

 

Innostuin tyttären kirjakuvauksista niin paljon, että halusin kokeilla itsekin. Nyt minulla on jännittäviä uutisia... Ta-da-da-daa, rumpujen pärinää... Lastenkirjavuosi on saanut oman Instagram-tilin! Kirja-aiheista sisältöä on luvassa siis silläkin puolella.

Top 3 — Toukokuun nautittavimmat kirjat

Maailma on täynnä kiinnostavia lastenkirjoja. Luemme tyttäreni S:n kanssa paljon ja törmäämme hyviin kirjoihin jatkuvasti. Olisi kiva pystyä kirjoittamaan niistä kaikista, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Jonkinlaista valintaa on pakko tehdä.

Tässä sadannessa postauksessani päätin esitellä teille kolme kirjaa, joista nautimme erityisesti tässä kuussa. Kirjat on valittu sillä perusteella, että niistä nauttivat niin äiti kuin tytär. Valintaa tehdessä on huomioitu vain kirjat, joista en ole jo kirjoittanut omaa postausta. Isabel Minhós Martinsin ja Yara Konon teos Sata siementä, jotka lensivät pois olisi itseoikeutetusti kuulunut kolmen kärkeen, mutta en esittele sitä uudelleen, kun olen jo siitä kirjoittanut.

Erakkorapu etsii kotia

Eric Carlen kirjoittama ja kuvittama Erakkorapu etsii kotia edustaa Carlen pettämätöntä tyyliä. Kirjassa erakkorapu on kasvanut liian suureksi kotina käyttämään kotiloonsa. On aika etsiä uusi koti. Suurempi kotilo löytyy melko helposti, mutta erakkoravun mielestä se on liian arkisen näköinen. Alkaa vuoden kestävä matka, jonka aikana rapu muokkaa kodista mieleisensä.

Lapsi voi opetella kirjan avulla kuukauden nimet. Kirjaa voi lukea myös loistavana tietokirjana joistain meressä elävistä olioista.

Äiti piti eniten Eric Carlen mahtavasta taiteellisesta, kollaasitekniikalla toteutetusta kuvituksesta. S kiinnostui merenelävistä: erakkoravuista, merivuokoista, meritähdistä, koralleista, etanoista, merisiileistä ja lyhtykaloista. Kirjan viimeiselle sivulle on koottu tietoa näistä kirjassa mainituista eliöistä. Tämä tietopaketti taisi kiinnostaa S:ää eniten.

Eric Carle (teksti ja kuvat): Erakkorapu etsii kotia
Englanninkielinen alkuteos: A House for Hermit Crab
Suomennos: Silja Hiidenheimo
Kustantaja: Weilin+Göös 1989

What's Up?

Olivia Cosneaun ja Bernard Duisitin What's Up? on paitsi kirja myös paperinen taideteos. Se kertoo erilaisista linnuista. Teksti on hyvin lyhytsanaista ja yksinkertaista. Joka aukeamalla linnuilta kysytään "Hei linnut, mikä meininki?", jonka jälkeen linnut vastaavat, mitä ovat parhaillaan tekemässä.

"Hey little owl, what's up?
I'm waking up."

Kirjan varsinainen juju on kivalla graafisella tyylillä piirretyt kuvat, joissa on aina jokin ponnahduselementti. Englanniksi kirjaa kuvataan termillä "a FLIP-FLAP-POP-UP book". Kun vetää nuolella varustetusta läpästä, linnut liikkuvat. Riikinkukko levittää siipensä, tikka hakkaa puuta ja punarinta pyrähtää lentoon.

Ostin kirjan parisen vuotta sitten Ateneumin myymälästä. Museokaupat ovat loistavia paikkoja löytää kiinnostavia kirjoja!

Äiti ja S pitivät molemmat eniten ponnahtavista linnuista.

Olivia Cosneau (teksti ja kuvat): What's Up?
Ponnahduskuvien tekninen suunnittelu: Bernard Duisit
Ranskankielinen alkuteos: Tu fait quoi?
Kustantaja: Thames & Hudson Ltd, London 2017

Kun minä synnyin

Millaista oli tulla tähän maailmaan? Sitä Isabel Minhós Martins pohtii Madalena Matoson kuvittamassa kirjassa Kun minä synnyin. Kaikki oli ennennäkemätöntä ja uutta. Ei tuntenut vielä ketään, ei ollut nähnyt vielä mitään. Maailma tarjosi aisteille ihania yllätyksiä. Oli niin paljon koettavaa ja opittavaa, ja oppiminen jatkuu yhä.

"Kun minä synnyin, en osannut edes haaveilla taivaasta tai siitä että taivas muuttaa väriään tai siitä miten kauniita pilvet ovat.

Kun minä synnyin, kaikki oli uutta.

Kaikki odotti ensi kertaansa."

Kuvien päälle ladottu teksti on kuin moderni runo. Kuvat ovat tyylikkään graafiset. Taustavärinä nähdään paljon mustaa, mikä on ehkä viittaus siihen, että äidin mahassa oli vain pimeyttä, ei mitään nähtävää.

Äitiä ihastutti eniten runonomaisesti virtaava kieli, jota oli nautinto lukea ääneen. S:lle tuntui olevan tärkeintä kirjan herättämä keskustelu. Kirja kirvoitti hänet pohtimaan omaa syntymäänsä ja kyselemään, millainen hän itse oli vastasyntyneenä.


Isabel Minhós Martins: Kun minä synnyin
Kuvitus: Madalena Matoso
Portugalinkielinen alkuteos: Quando eu nasci
Suomennos: Antero Tiittula
Kustantaja: Etana Editions 2019

Pikku toukka paksulainen täyttää 50 vuotta

Yhdysvaltalaisen lastenkirjailijan ja kuvittajan Eric Carlen tunnetuin ja rakastetuin teos Pikku toukka paksulainen (The Very Hungry Caterpillar) täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Puolen vuosisadan ajan kirja on ehtinyt viihdyttää ja ihastuttaa miljoonia lapsia ympäri maailmaa. Wikipedian mukaan kirja on käännetty 65 kielelle ja sitä on myyty yli 46 miljoonaa kappaletta. Tieto on vuodelta 2013, joten nykyisin lukemat lienevät jo suuremmat.

Kyllä kirjaa on meilläkin luettu – paljon. Oma kappaleemme on englanninkielinen, joten emme ole päässeet nauttimaan Kaija Pakkasen suomennoksesta. Suomennos ilmestyi jo vuonna 1971 eli pitkään ovat suomalaislapsetkin saaneet nauttia Carlen kädenjäljestä.

Löysin The Very Hungry Caterpillar -kirjan kirjaston kierrätyskirjahyllystä, kun tyttäreni oli taapero. En voinut käsittää, miksi joku halusi luopua vastikkeetta niin mahtavasta ja kaiken lisäksi täysin hyväkuntoisesta kirjasta. Mutta täytyy antaa suuri kiitos kirjan lahjoittajalle. Kirjasta on ollut meille paljon iloa!

Kirjan päähenkilö on pikku toukka. Se kuoriutuu pienestä munasta ja tuntee itsensä nälkäiseksi. Niinpä se alkaa syödä. Toukan syömäpuuhia seurataan viikon verran, joten kirjan avulla lapsi voi opetella viikonpäiviä. Maanantaista perjantaihin toukka syö varsin terveellisesti: hedelmiä ja mansikoita. Joka päivä se syö yhden kolon enemmän kuin edellisenä päivänä, joten lapsi voi opetella laskemaan viiteen.

"On Monday he ate through one apple. But he was still hungry.
On Tuesday he ate through two pears, but he was still hungry.
On Wednesday he ate through three plums, but he was still hungry."

Lauantaina toukka mässäilee oikein olan takaa. Se syö reiän peräti kymmenen eri ruoan läpi, eikä melkein mikään niistä ole erityisen terveellistä syötävää. Vatsanpuruhan siitä seuraa. 

Sunnuntaina toukka nakerteleekin sitten vain terveellisiä vihreitä lehtiä, mutta se ei ole enää pieni toukka, vaan melkoinen paksulainen. Se tekee itselleen kotelon, johon kätkeytyy yli kahdeksi viikoksi. Osaatko arvata, miltä se näyttää murtautuessaan lopulta ulos kotelostaan?

Pikku toukka paksulaisen kuvitus on toteutettu kiinnostavalla kollaasitekniikalla. Carle on leikannut itse värjäämistään papereista osia, joista kuvat on koottu. Julkaisuajankohtanaan 1960-luvun lopulla tekniikka oli tuore. Kuvitus on kestänyt erinomaisesti aikaa. Se näyttää edelleen hyvältä ja raikkaalta.

Lasta kiinnostaa sivuja puhkovat reiät ja erikokoiset ja -muotoiset sivut, jotka tekevät kirjasta tavanomaista kirjaa huomattavasti kiinnostavamman. On hauska työntää sormi konkreettisesti toukan järsimään reikään.

Vuosikymmenten varrella kirjasta on valmistettu monenlaisia variantteja. On paperisivuisia ja pahvisivuisia kirjoja, pop-up-kirjoja, kirjoja joihin on integroitu mukaan pehmotoukka jne. Myös muita toukka-aiheisia oheistavaroita on tuotettu runsaasti. Meiltäkin löytyy toukkapehmolelu.

Pikku toukka paksulaisen jälkeen Eric Carle on kuvittanut yli 70 lastenkirjaa. Hänen tyylinsä on helposti tunnistettavaa ja taiteellisesti korkealaatuista. Tarinat ammentavat innoituksensa usein luonnosta. Omasta mielestäni Carlen kirjat ovat loistava esimerkki lastenkirjoista, joista lasten lisäksi myös vanhemmat voivat nauttia. 

Jos Pikku toukka paksulainen on saavuttanut jo kypsän iän, niin Eric Carlella itselläänkin alkaa olla melkoisesti ikää. Hän täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Korkeasta iästään huolimatta hän yhä mm. päivittää blogiaan. 


Eric Carle: The Very Hungry Caterpillar
Kustantaja: Puffin Books / Penguin Books Ltd, London
First published in the USA by The World Publishing Company, Cleveland and New York 1969
Copyright © Eric Carle 1969


VINKKI

Pikku toukka paksulaisen ystävät ihastunevat Kristiina Louhen uusimpaan Tomppa-kirjaan Tomppa ja Kerttu-kirjatoukka (Tammi 2018). Carlen kirja on näkyvästi esillä kuvituksessa ja kirjailija on muistettu kiitoksissakin: "Eric Carlea kiitän kirjasta Pikku toukka paksulainen. Se oli poikani Joonan lempilukemistoa 33 vuotta sitten."