Merkitsin ylös, mitä kaikkea kirjoihin ja lukemiseen liittyvää tapahtui tammikuussa.
Tammikuussa...
... luimme iltasaduiksi alkukuussa joululahjakirjoja, jonka jälkeen ryhdyimme suorittamaan Pientä Helmet-lukuhaastetta ja vieraskielisten kirjojen haastetta.
... iski kirjahyllyjen siivouspuuska. Joululahjakirjat oli sijoitettava hyllyyn. Koska kirjahyllymme pursuilevat täpötäysinä, jotain oli karsittava. Olen yleensä todella huono karsija, mutta taisin olla jonkinlaisessa mielenhäiriössä, kun karsittavia kirjoja rupesikin löytymään enemmän kuin olin ikinä kuvitellut. Kirjapinot jäivät lattialle lojumaan ja odottamaan, että mieheni vuokraa auton. En jaksa raahata valtavaa kirjakasaa mihinkään ilman autoa.
... lumipäivistä onnellisina luimme paljon talviaiheisia kirjoja. Lumileikit tosin verottivat lukemiseen käytettävää aikaa.
... järjestin blogissani ihka ensimmäisen arvonnan. Se ei saavuttanut erityisen suurta suosiota. Ehkä minun olisi pitänyt arpoa lastenkirja? Tai ehkei blogillani vain ole kauheasti vakituisia lukijoita.
... jäin koukkuun Akateemisen kirjakaupan AKATV:seen. Ahmin Eva Kelan juontamia kirjallisuusohjelmia toinen toisensa jälkeen.
... kävin pitkästä aikaa kirjastossa. Olin viimeksi käynyt kirjastossa
joskus marraskuussa, ennen kuin aukiolorajoitukset tulivat voimaan. Joulu- ja tammikuussa kirjastoon pääsi ainoastaan palauttamaan ja hakemaan
varauksia, mutta hyllyistä ei voinut käydä etsimässä luettavaa.
Joululomalla oli aikaa tehtailla varauksia, joita sitten jouduin
hakemaan pitkin tammikuuta.
Kirjastomme oli muuttunut vain pistäytymisen sallivaksi kioskikirjastoksi |
Osa tammikuun kirjastolainoista |
... puhelinmyyjät aktivoituivat tarjoamaan luettavaa. Tytär olisi halunnut taas tauon jälkeen Prinsessa-lehden, mutten suostunut tilaamaan. Lopetin lehden aikoinaan, kun en kestänyt, että sen mukana tuli joka kerta huonolaatuista muovirojua.
... tyttären eskarissa luettiin tai kuunneltiin äänikirjana Katto-Kassinen, Kakkakikkare vs Satu-Maire Kokkisota, Kokkiklubi — Amorin apulaiset, Yökoulu ja hirveä hammaskeiju, Kurre Keikari ja popcornit, Supermarsu ja lööppilehmän tapaus, Vuokon ja Keken avaruusseikkailu, Eläinhoitola Pehmo ja pumpulirutto, Risto Räppääjä ja kauhea makkara, Lasse-Maijan etsivätoimisto — Rakkausarvoitus, Suruposki sekä monia muita tarinoita.
... tytär sai raivokohtauksen, kun HS Lasten uutiset ei ilmestynyt
loppiaisena. Onneksi muina keskiviikkoina lehti kolahti postilaatikkoomme.
... etsimme uutta asuntoa ja kävimme asuntonäytöissä. Pääsin tiirailemaan muiden ihmisten kirjahyllyjä (tai hämmästelemään niiden puutetta). Jokaisessa asunnossa kysyin ensimmäiseksi itseltäni, mihin kirjahyllyni mahtuisivat.
... pääsin kirjakauppani kanta-asiakasohjelmassa kultatasolle. Apua, olenko tosiaan tehnyt niin paljon kirjaostoksia viime vuonna (plus kaikista muista kirjoja myyvistä tahoista tehdyt ostokset vielä päälle!)? Kulta-asiakkaan etuihin kuuluu mm. ilmaiset postikulut verkkokaupasta (vaarallista, saa takuulla ostamaan enemmän) ja henkilökohtainen myyjä! Mitähän käyttöä keksisin hänelle?
... kirja-alennusmyyntejä tyrkytettiin minulle joka kanavasta, mutten langennut kiusaukseen. En ostanut yhtään alennuskirjaa. Harvinaista!
... olin vähällä lentää selälleni, kun sattumalta huomasin sijoitukseni Blogit.fi kulttuuriblogien listalla. Tällä viikolla blogini on TOP-20-listalla sijalla 14. Mieleeni ei ole koskaan tullut, että blogini voisi olla niin suosittu.
... Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot jaettiin. Nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnon sai Meri Luttinen teoksellaan Myrskynsilmä (WSOY 2020) ja lastenkirjallisuuden Arvid Lydecken -palkinto meni Sari Peltoniemelle teoksesta Täältä minä karkaan (RanRan 2020).
... surimme kirjailija Sinikka Nopolan kuolemaa. Tytär oli murtunut ajatellessaan, ettei uusia Risto Räppääjiä ehkä enää koskaan ilmesty.
Ihana lukea kirja(ja muitakin)kuulumisianne! <3
VastaaPoistaKiva jos tämä kiinnosti. :)
PoistaTässä oli ajatuksena tuottaa jonkinlainen päiväkirjamainen listaus asioita, jotka omasta mielestäni voisi olla hauska muistaa myöhemmin.
Mutta tosiaan hyvä, että tästä oli iloa muillekin kuin itselleni!
Ihanan paljon ja monipuolisesti on eskarissa luettu. ❤️ Nostan töissä (olen kirjastontäti) aina hattua sille, miten usein päiväkodista käydään kirjastossa ja kuinka paljon siis luetaan kirjoja. Nekin lapset, joiden kotona ei lueta pääsevät siis kirjallisuuden äärelle joka arkipäivä. Aivan mahtavaa!
VastaaPoistaNyt kyllä samaistuin tuohon, että jokaisessa asunnossa pitää miettiä, mihin kirjahylly sijoittuisi. En ole muuttamassa mihinkään, mutta se ei estä aina katsomasta asuntoja sillä silmällä. Nykyisessä asunnossani olin mukana jo rakentamisen alkuajoista asti, joten pääsin vaikuttamaan asunnon pohjapiirroksen suunnitteluun. Koska nykyään on muodissa avokeittiöt, olohuoneessa on vain kolme seinää, joista yhdessä on tietysti ikkunat. Keskelle toista seinää oli suunniteltu paikka takalle. Puutuin asiaan välittömästi ja siirrätin takan avokeittiön ja eteisen kaapistoista muodostuvan pätkän eteen, koska pitäähän nyt olla tilaa kirjahyllylle!!!
Olen ollut todella iloinen siitä, miten paljon kirjoihin ja lukemiseen tyttären eskarissa panostetaan. Siitä on paljon iloa ja hyötyä kaikille lapsille, erityisesti toki niille, joiden kotona lukeminen jää vähemmälle.
PoistaIhanaa, että pääsit vaikuttamaan asuntosi pohjapiirrokseen ja varmistamaan tilan kirjahyllylle. :) Mekin taidamme olla kallistumassa upouuteen asuntoon, vaikka pohjapiirrokseen tuskin voimme vaikuttaa. Tuo on ihan totta, että uusissa (ja uudenaikaisiksi remontoiduissa) asunnoissa avokeittiöt syövät olohuoneesta kirjahyllyn paikan. Nytkin minulla on erillinen työ/kirjastohuone, jossa suurin osa kirjoistamme on. Luulen, että uudessa asunnossa on jatkettava samalla linjalla, sillä suunnittelijoiden mielestä ihmiset eivät selvästikään enää tarvitse kirjahyllyä olohuoneessa.