Lastenkirjavalintoja itsenäisyyspäiväksi

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kysyin kuusivuotiaaltani, mikä kirja hänestä parhaiten sopisi itsenäisyyspäivään. Kun hän ei osannut vastata, tarkensin kysymystä muotoon: mikä kirja kertoisi parhaiten Suomesta tai kuvaisi suomalaisuutta. Tähän vastaus oli Tatun ja Patun Suomi.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjassa Tatun ja Patun Suomi (Otava 2007) Suomeen tutustutaankin monelta eri kantilta. Teos voitti Finlandia Junior -palkinnon ilmestymisvuonnaan ja oli vuoden 2007 myydyin lasten- ja nuortenkirja.

Minulle itsenäisyyspäivään liittyvä kirja oli tuonut mieleen varsin toisenlaisia kirjoja, sellaisia kuin Kalevala tai tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Seitsemän veljestä. Kalevalaan liittyvistä lastenkirjoista voi lukea kalevalanpäivän postauksestani. Seitsemään Veljekseen liittyviä postauksia löytyy täältä, täältä ja täältä.

Itsenäisyyspäivän aikaan mielet perinteisesti palaavat tai kääntyvät sotien aikaan. Tähän teemaan sopii vaikkapa Tuula Peren kirjoittama ja Georgia Styloun kuvittama erinomainen kuvakirja Vadelmanpunainen (Wickwick 2017) tai Seija Helanderin kirjoittama ja Anne Stoltin kuvittama kuvakirja Tauno ja Nelli evakkomatkalla (Avain 2017). 

Sodan syttymistä ja evakkomatkaa käsitellään myös Eeva Kilvestä kertovassa Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Eeva! (Teos 2020), joka on ilmestynyt Teos-kustantamon Suomen supernaisia -sarjassa.

Itsenäisyyspäivä onkin hyvä hetki muistella merkittäviä suomalaisia. Koska lastenkirjallisuudessa eletään parhaillaan elämäkertabuumia, aiheesta löytyy paljon hyviä teoksia. Suomen supernaisia -sarjassa on ilmestynyt myös Minna Canthista kertova Minna! (Teos 2018) ja Ellen Tesleffistä kertova Ellen! (Teos 2019).

"Supernaisia" käsittelee niin ikään Elina Lappalaisen kirjoittama ja Ilona Partasen kuvittama kuvakirja Ihmeellinen Minna ja suomalaisia supernaisia (Tammi 2019).

Vähän isommille lapsille ja/tai nuorille on inspiroivien naisten tarinoita kokoavia tietokirjoja, kuten Ida ja Riikka Salmisen  Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018), Elina Tuomen Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018), Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) — Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into 2018) ja Vilja-Tuulia Huotarisen ja Riikka Sormusen Heistä tuli taiteilijoita (WSOY 2019).

Naisten tarinat ovat päässeet viime aikoina hyvin esille, mutta löytyy kertomuksia miehistäkin. Itsenäisyyspäivänä sopii lukea kuvakirjoja vaikkapa suomen kirjakielen luojasta Mikael Agricolasta, kansallisrunoilija J. L. Runebergista, kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksesta tai Tuntemattoman sotilaan ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian luoneesta Väinö Linnasta. 

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenista on olemassa Margaretha Jämbäckin ja Filippa Hellan viehättävä kuvakirja Ville Vallgren ja possuystävä (Porvoon museo 2019).

Millaisia lastenkirjoja sinä suosittelisit itsenäisyyspäiväksi?

Jouluvalmistelut lastenkirjojen tapaan — 10 vinkkiä

"Reippahasti käypi askelet, äidin työt on niin kiireiset." Jouluun valmistautumiseen liittyy paljon puuhaa. Omaan muistilistaani ammensin innoitusta lastenkirjoista.

1. Suunnittele

 

 

"Äiti ja Minttu ja Ville suunnittelevat joulutöitä. Mitä joulutöitä Minttu osaa tehdä? Entä mitä joulutöitä sinä itse teet?"
"Mitä joulutöitä isä osaa tehdä?"

(Maikki Harjanne: Mintun joulu. Näköispainos ntamo 2013. Alkuperäisjulkaisu WSOY 1979.)
 

2. Kirjoita ja lähetä joulukortit

 

"Nalle heräsi varhain, sillä hänen piti vielä kirjoittaa joulukortteja ystäville.

'Hauskaa joulua Herra Punarinta!' hän kirjoitti korttiin. 'Minun pitää jakaa kortit heti paikalla, muuten ystäväni luulevat, että olen unohtanut heidät'."

(Pete Bowman — suom. Leena Järvenpää: Nallen joulu. Lasten Parhaat Kirjat. © 1994.) 

3. Ota joulukoristeet esiin

 

"[Postiluukusta] putoaa myös lehtinen täynnä kuvia värikkäistä joulukoristeista.
— Meillä ei ole tämmöistä eikä tämmöistä, Valtteri puhisee tyytymättömänä.
— Ei se haittaa, äiti toteaa. Tehdään me omat koristeet.
Keittiön pöydälle syntyy yhteistyönä lampaita, tonttuja, jouluenkeleitä ja tähtiä.
— Äiti, meidän joulukoristeet ovat kaikkein hienoimmat."

(Anna Tauriala: Valtterin tarinoita — Salaperäiset joulupaketit. Gummerus 1980. 2.p.)  

4. Hanki joulukasveja

 

"Orava kiipesi orjanlaakeripensaaseen ja keräsi sen punamarjaisia oksia. Myyrä tuli ulos ja näytti heille vanhassa tammessa kasvavan mistelin. Sitten hän auttoi heitä sitomaan oksat kelkkaan.
  He sanoivat näkemiin ja kiirehtivät kotiin.
  Jänis laittoi kelkan puuvajaan ja kantoi orjanlaakerit ja mistelinoksan sisään. Harmaakani leipoi pöydän ääressä joulutorttuja, kun Jänis ja Orava koristelivat huoneen. He kiinnittivät oksia kelloon, kulmakaappiin, kamiinan ympärille ja lipastoon.
  Pieni Harmaakani katsahti välillä ylös taikinasta, heilutti kaulintaan ja antoi ohjeita."

(Alison Uttley - kuv. Margaret Tempest - suom. Anne Ali-Raatikainen: Pienen Harmaakanin tarinat. Egmont Kustannus Oy Ab / Kirjalito 2013.)  

5. Käy lahjaostoksilla

 

"Killin mielestä aattoiltaan oli kamalan pitkä aika. Ja torilta oli kuitenkin ostettu lahjoja mummolle ja Kalle-enolle ja Ellalle ja pikku Minnille. Äidille isä oli ostanut pörröpeiton, mutta sitä ei saanut kertoa.
   — Miksi pitää ostaa lahjoja, vaikka pukki tuo lahjat? Killi kysyi.
   — Tuota... täytyyhän pukkia auttaa, isä sanoi. — Ja on kiva antaa lahja sille, josta pitää."

(Tuula Korolainen - kuv. Christel Rönns: Kissa Killi ja joulukummitus. Tammi 2011.)

6. Paketoi lahjat

 

"Äiti opettaa Villeä ja Minttua painamaan perunalla kuvioita paperiin. — Voitte tehdä itse joulupaperit paketteihin, äiti sanoo.
— Näin hienoa paperia ei saa kaupastakaan. Eihän Ville? — Ei saa, Ville vastaa hajamielisesti ja jatkaa tarkkaa työtään."

"Paketoiminen on Mintusta hauskaa, varsinkin kun on itse tehnyt paperin."

(Maikki Harjanne: Mintun joulukirja. Otava 1989.)
 

7. Tee joulusiivous

 

"— Äiti, äiti!
Me rupeamme tekemään joulupiparkakkuja ja joulunamuja! Salla ja Samuli huutavat.
— Vai niin, mutta ensin meidän on siivottava koko talo joulukuntoon, äiti huomauttaa.
On siis pantava tuulemaan ja yhdessä siivottava koko talo putipuhtaaksi.
Niin kaikki pesevät ja pyyhkivät ja imuroivat ja pölyttävät joulupuhdasta oikein olan takaa.
Lopulta isä sanoo,
— Eikös nyt ole jo siivottu ihan tarpeeksi?
— Ehei, kaapit ja laatikot on vielä järjestettävä, äiti muistuttaa.
Äiti löytää joka paikasta vain lisää likaa ja roskia ja vanhoja rojuja, jotka on heitettävä pois.
— Nyt kyllä lopetat, Salla sanoo.
— Meidän on päästävä leipomaan piparkakkuja."

(Gunilla Hansson - suom. Minna Vuorinen: Sallan ja Samulin joulutouhut. Lasten Parhaat Kirjat 1989.)

8. Leivo piparkakkuja

 

"— Hei Tilta! tervehtii Teppana. — Mitä sinä teet?
— Kas Teppana! huudahtaa Tilta iloisena. — Minä paistan pipareita.
Siinä talossa, missä minä muinoin asustelin, leivottiin aina jouluksi piparkakkuja, kaikenmuotoisia. Mutta kaikkein kauneimpia olivat pyöreälehtiset ruusut. Minusta tuntui kuin kesän tuoksut olisivat tulvahtaneet tupaan!
Minulle piparit tuovat joulun."

(Maija Barić - kuv. Matti Westerlund: Ihana joulu. Nukketeatteri Sampo 2008.) 

9. Hanki joulukuusi

 

"Hiiru ja äiti lähtivät torille hakemaan joulukuusta.
— Otetaanko tämä? Hiiru kysyi.
— Se on liian lyhyt, tuumi äiti.
— No, otetaanko tämä?
— Hmm, se on liian harva.
— Entäs tämä?
— Se on hyvä. Otetaan se!
— Onpa kallista, äiti napisi, mutta pulitti rahat."

(Riikka Jäntti: Pikku hiiren joulu. Tammi 2017.)  

10. Muista välillä levähtää

 

"— Äiti, miksi sinä vain laiskottelet, vaikka kohta on joulu? — Te olette tehneet isän kanssa niin paljon joulutöitä, että minäkin ehdin vähän loikoilla. Se on minulle paras joululahja."
  
(Maikki Harjanne: Mintun joulukirja. Otava 1989.)

Kuvat: osa omia, osa Pixabaysta

Lukuhirmu Hertta sekä Lukusankarit-sivusto — Youtube-sisältöä lapsille kirjoista

 

Tyttäreni on löytänyt uuden idolin. Luimme tällä viikolla HS Lasten uutisista Lukuhirmu Hertasta, ja vaikutuimme. Lukuhirmu Hertta, oikealta nimeltään Hertta Mäkinen, on 12-vuotias kirjatubettaja Helsingistä, joka vinkkaa lukemistaan kirjoista muille lapsille.

Sanomalehteen Hertta oli päässyt siksi, että hänet palkittiin marraskuussa Lasteninstituutin myöntämällä Onnimanni-palkinnolla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 alkaen, ja sen voi saada henkilö tai taho, joka on edistänyt lasten- ja nuortenkirjallisuutta tai sen asemaa ja merkitystä. Hertta on ensimmäinen lapsi, jolle Onnimanni-palkinto on myönnetty.

Tyttäreni ihastui sanomalehdessä olleeseen kuvaan Hertan olohuoneesta. Siellä oli kirjahyllyjä lattiasta kattoon ja lattialla vielä pinoittain kirjoja. Perhe kutsuukin olohuonettaan kirjastoksi. Totesimme kuusivuotiaani kanssa, että tuollaista meilläkin olisi, jos myös isistä olisi hauska asua kirjastossa.

Artikkelin luettuamme suuntasimme tietysti tutkimaan Lukuhirmu Hertan Youtube-kanavaa, jossa on jo yli 50 videota. Kuusivuotiaan ja 12-vuotiaan kirjavalinnat eivät tietenkään osu ihan yksi yhteen, mutta löysimme silti paljon kiinnostavaa sisältöä. Löytyi sellaisiakin kirjoja, joita olemme lukeneet, kuten Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset, Iltasatuja kapinallisille tytöille sekä Elinan ja Sofian Kaikki on mahdollista.

Kirjaesittelyiden lisäksi kuulimme Hertan ajatuksia Onnimanni-palkinnon saamisesta ja siitä, kuinka tubettaminen käytännössä toimii. Hertta valitsee jonkin äskettäin lukemansa kirjan, josta haluaa sanoa jotain. Äiti kuvaa videon ja editoi tarvittaessa. Sitten Hertta itse postaa videon Youtube-kanavalleen.

Kuuntelimme mielenkiinnolla, mitä Hertta oli lainannut Kallion kirjastosta (12 kirjaa, vaikka olisi tehnyt mieli lainata enemmänkin), ja kuinka Hertan mielestä jokaisella tulisi olla oma kirjahylly (samaa mieltä!).

Kuuntelimme Hertan vinkin jouluisesta lukemisesta, ja aloimme pohtia, minkähän ikäisille Matt Haigin joulukirjat on tarkoitettu.

Innostuimme taas kerran Elina Hirvosen kirjasta Julia ja pehmoeläinten maailmanneuvosto. Olimme nimittäin äskettäin katsoneet siihen liittyvän videon Lukusankarit-sivustolla. 

Oletko muuten jo tutustunut WSOY:n ja Tammen uuteen Lukusankarit-sivustoon? Sieltä löytyy lastenkirjailijahaastatteluja, kirjatrailereita, puuhaa sekä lukuvinkkejä ja listoja. Sivusto on kaiketi suunnattu lähinnä alakouluikäisille lapsille, mutta eskarilaisenikin kiinnostui varsinkin kirjailijahaastatteluista.

Kiehtovin video taisi olla juttutuokio Karo Hämäläisen kanssa. Hämäläinen on kirjoittanut lasten tietokirjan 100 vuotta täyttävästä Väinö Linnasta (Tampereen Linna). Juhlan kunniaksi oli studioon laitettu pystyyn syntymäpäiväjuhlat ilmapalloineen ja kermakakkuineen.

Suosittelemme tutustumaan niin Hertan Youtube-kanavaa kuin Lukusankarit-sivustoonkin!