Tänä vuonna Aleksis Kiven päivä tuntuu astetta merkityksellisemmältä, koska kansalliskirjailijan tunnetuin teos Seitsemän veljestä täyttää 150 vuotta.
Aikojen kuluessa teoksesta on tehty erilaisia lyhennelmiä ja mukaelmia lapsia varten. Teos oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen romaani. Siksi jokaisen suomalaisen tulisi tuntea se nähtävästi jo lapsesta alkaen, vaikka kirja muun muassa humala- ja tappelukohtauksineen ei omasta mielestäni välttämättä ihan parhaiten istu lasten luettavaksi.
Minulla on ala-asteelta paljon muistoja siitä, kuinka luimme Seitsemää veljestä ääneen luokassa. Arvostukseni kirjaa kohtaan syttyi kuitenkin paljon myöhemmin, vasta aikuisiällä. Me luimme koulussa aitoa lyhentämätöntä Seitsemää veljestä, vaikka aikojen kuluessa kirjasta on tehty useita lapsille ja nuorille suunnattuja mukaelmia.
Vuonna 1891 Kustannusosakeyhtiö Otava julkaisi Seitsemästä veljeksestä ensimmäisen nuorille sovitetun version Seitsemän veljestä — kertomus. Suomen nuorisolle sovitti Samuli S. (Otava 1891). Mukaelman laati lehtori Samuli Suomalainen, joka muokkasi teoksesta nuorille ja lapsille sopivamman version poistamalla mm. ryyppy- ja tappelukuvauksia ja romanttisia kohtauksia sekä silottelemalla ja sievistämällä ilmauksia, sananparsia ja manauksia.
Vuonna 1932 ilmestyi Alli Korhosen toimittama Palasia Seitsemästä veljeksestä (WSOY 1932). Se oli tarkoitettu kansakouluun ja oppikouluun 10–12-vuotiaiden lukemistoksi. Korhonen muokkasi ja nykyaikaisti kieltä jonkin verran.
Muutamaa vuotta myöhemmin Valistus julkaisi opettaja Eero Salolan muokkaaman teoksen Seitsemän veljestä lapsille (Valistus 1938). Salolan tarkoituksena oli tarjota klassikkoteoksesta lapsentasoinen versio, joka sisältäisi vain kertomuksen oleelliset kohdat. Lyhennystyön lisäksi Salola varusti teoksen viitteillä.
Ensimmäinen kuvakirjaversio Seitsemästä veljeksestä nähtiin vuonna 1980, kun Weilin + Göös julkaisi Riitta Nelimarkan suuren, värikkäästi kuvitetun teoksen Seitsemän veljestä — Ilosteleva elämänkertomus seitsemän jukuripäisen nuoren miehen vaiheista 1800-luvun puolivälin eteläisessä Hämeessä. Teos perustui Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin vuonna 1979 velmistuneeseen Seitsemän veljestä -animaatioelokuvaan, joka muuten oli ensimmäinen suomalainen kokoillan animaatioelokuva.
Kuvakirjoina on ilmestynyt myös lyhyitä katkelmia Seitsemästä veljeksestä. Tuija Kuparisen kuvittama Jukolan pojat karkuteillä (WSOY 1984) kertoo tapahtuman veljesten lapsuudenpäiviltä. Männistön muorin kananpesän ryöstäneet pojat pakenevat selkäsaunan pelossa metsään. Kirjan teksti on suoraan ja muokkaamatta Seitsemästä veljeksestä.
Samana vuonna, joka muuten oli Aleksis Kiven syntymän 150-vuotisjuhlavuosi, ilmestyi myös Hannu Lukkarisen mustavalkoisin kuvin kuvittama Seitsemän veljestä karkumatkalla — Kolmas luku romaanista Seitsemän veljestä (Kustannus-Mäkelä 1984). Tarina on suoraan Aleksis Kiven omaa tekstiä ja kertoo veljeksistä, joille ei maistu koulunkäynti.
Suurin osa 2000-luvun lapsista on todennäköisesti saanut ensi kosketuksensa Seitsemään veljekseen Mauri Kunnaksen mukaelman kautta. Seitsemän koiraveljestä — Koiramainen versio Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 2002, ja siitä on otettu jo ainakin 23 painosta.
Tutustuimme tyttäreni kanssa heinäkuussa Mauri Kunnaksen kirjan pohjalta rakennettuun Seitsemän koiraveljestä -näyttelyyn Päivälehden museossa Helsingissä, kuten olen kertonut. Näyttely on oiva tapa tutustuttaa lapset Seitsemän veljeksen maailmaan.
Nykyisin Seitsemästä veljeksestä on saatavilla jo taaperoillekin tarkoitettu mukaelma. Anne Vaskon kuvittama ja Katariina Heilalan toimittama Jukolan seitsemän poikaa — Luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan (Tammi 2016) on pahvisivuinen katselukirja perheen pienimmille. Kirjoitin kirjasta viime vuonna.
On hienoa, että Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kestänyt aikaa jo 150 vuotta, ja että siitä ammennetaan yhä innoitusta ja tehdään uusia tulkintoja.
Koska sinä viimeksi luit Seitsemää veljestä? Olisiko näin Aleksis Kiven päivänä hyvä aika kaivaa kirja esiin hyllystä? Ai, että ei löydy hyllystäsi?! No, sitten on paras kääntyä Kansalliskirjaston Doria-palvelun puoleen. Tästä linkistä pääset alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti