Näin Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä esiteltäväksi sopii hyvin Sanna Pelliccionin uusin Onni-poika-kirja Onni-poika osoittaa mieltä (Etana Editions 2020). Kirjan sanomana on, että pienikin lapsi voi yrittää vaikuttaa kotikaupunkinsa asioihin.
Onni-pojan kodin lähellä on ihana puisto. Siellä voi bongata lintuja, pupuja, oravia, siilejä, hyönteisiä tai vaikkapa äidin puistojumpassa. Onnin perhe osaa nauttia kaupunkiluonnosta ja niin monet muutkin, sillä puistossa on aina ihmisiä kävelyllä.
Kaupunki on kuitenkin päättänyt jyrätä puiston ja rakentaa sen tilalle autotien ja ratikkalinjan, jotta työmatkaliikenne nopeutuisi minuutilla!
"— Meidän pitää pelastaa se puisto! Olavi päättää."
"— No, ei kai tässä auta sitten muu kuin nousta barrikadeille, isi naurahtaa.
— Barrikadeille, mitä se tarkoittaa? Onni kysyy.
— No sitä että sanoo mielipiteensä. Ihan vain rauhassa mutta niin että kuuluu, äiti vastaa."
Siis tuumasta toimeen. Naapurien avustuksella Onnin perhe alkaa puuhata mielenilmausta Laaksopuiston säilyttämisen puolesta. Lapset askartelevat pahvilaatikoista mielenosoituskylttejä.
Mielenosoitukseen saapuu paljon ihmisiä, ja paikallislehden toimittaja levittää heidän sanomaansa laajemmallekin yleisölle.
Puistonpelastuspullan voimin jaksaa huudella iskulauseita:
"Puisto luonnolle.
Puisto lapsille.
Puisto meille kaikille."
Joukossa on voimaa, jota päättäjätkään eivät voi täysin jättää huomiotta, vaikka loppu jätetäänkin fiksusti vähän avoimeksi.
Väistämättä tulee mieleen, että tarinassa taitaa olla totta toinen puoli. Tapaus muistuttaa suuresti Vallilanlaakson raitiotiesuunnitelmaa, jota on täällä Helsingissä vastustettu kovasti. Tosielämässä loppu ei taida olla onnellinen, sillä kaupunginvaltuusto on päättänyt, että uusi raitiolinja saa halkoa Vallilanlaakson puistoaluetta.
Kuusivuotiaani on valtava Onni-poika-fani, joten tämä kirja piti ostaa omaan hyllyyn heti kun se ilmestyi. Olen alkanut yhä useammin kertoa tyttärelleni etukäteen tulossa olevista kirjoista, joista tiedän hänen pitävän. Näin kirjan odotuksesta tulee osa kirjan viehätystä. Ah, miten ihanaa onkaan saada kirja, jota on kovasti odottanut.
Onni-poika osoittaa mieltä lunasti kaikki tyttären odotukset. Kirjan yksi suuri plussa on, että se on kirjoitettu tikkukirjaimin, joten kuusivuotiaani pystyy lukemaan sitä jonkin verran itsekin.
Puistonpelastusteemaa käsitellään myös Inari ja Leena Krohnin 50 vuotta täyttävässä klassikkokuvakirjassa Vihreä vallankumous, josta Tammi on juuri julkaissut uusintapainoksen.
Riioraan kaupungin lapset taistelevat säilyttääkseen puiston, jonka tilalle kaupunginvaltuutetut ovat päättäneet rakentaa pysäköintitalon ja autotehtaan.
Krohnien kirjassakin sanomana on, että oma mielipide kannattaa sanoa niin, että se kuullaan. Siten voi päästä haluttuun lopputulokseen.
Sanna Pelliccioni (teksti ja kuvat): Onni-poika osoittaa mieltä
Kustantaja: Etana Editions 2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti