Aarteitani Suomesta näyttää kotimaamme pieniä ja suuria iloja

Metsä ja ikiaikainen kallio, ensilumi ja kirskuva pakkanen, valoisat kesäillat ja pimenemättömät yöt, sauna ja salmiakki, mökkielämä ja eväsretket laavulle... Suomi on täynnä aikamoisen ihania asioita, kun vaan malttaa joskus pysähtyä ajattelemaan.

Kirjailija-kuvittaja Satu Kettunen on malttanut. Hänen uusimmassa kuvakirjassaan Aarteitani Suomesta — My Favourite Finnish Things (Otava 2021) tarkastellaan Suomen parhaita puolia lapsen silmin.

Kertoja nauttii naku-uinneista ja loiskuvista leikeistä lätäköissä kumpparit ja kurahousut jalassa. Hän tulee onnelliseksi kiipeilypuista ja pyöräretkistä. Hän uuvuttaa itsensä laskiaismäessä ja haaveilee avantouinnista. Hän etsii simpukan sisältä helmeä ja löytää sellaisiakin aarteita, joita aikuinen ei äkkää (keppejä, pullonkorkkeja, lehtiä, sulkia, kiviä, käpyjä...).

Kaksikielisessä kirjassa tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Englanninkielelle tekstin on kääntänyt Mia Spangenberg. Kettusen kieli on runollisen kaunista:

"Täällä on paljon metsää ja sinne saa mennä kuka vaan. Minä lähden tutkimusretkelle, laskeudun kadulta alas metsään ja hengitän sen viileyttä.
   Metsän juhlasalissa puut nyökkäilevät, viisaat kuuset nostavat havusormiaan. Tutkailen puunrunkoja, jos vaikka näkisin haapsasen antennit ojollaan aistimassa vihreitä ja mullanmustia tuulia."

"Kun loputon talvi alkaa viimein sulaa, tekee vedet kaikkialle reittejään.
Talvi poistuu puroja pitkin.
Minä teen tikuista laivueen, joka kuljettaa leskenlehtien ilosanomaa!"

Aarteitani Suomesta on lastenkirja, mutta se puhuttelee myös aikuisia.

Suomalaisen lapsen tai aikuisen kirja laittaa katsomaan omaa maataan arvostaen ja oivaltaen. Ulkosuomalaisille se sopii koti-ikävää helpottamaan tai ulkosuomalaisten lapsille johdatukseksi vanhempien kotimaahan.

Maahanmuuttajille kirja on ikkuna uuteen asuinmaahan ja suomalaisten mielenmaisemaan. Kirjan voi viedä tuliaisiksi ulkolaisille ystäville tai myydä turisteille matkamuistoliikkeessä. Kenellepä tämä kirja ei sopisi!

Teoksen nähtyäni sanoin heti seitsenvuotiaalleni: "Tässä on kirja juuri sinun makuusi". Tytär nimittäin pitää kaikkein eniten kuvituksista, jotka näyttävät käsintehdyiltä. Satu Kettusen kuvituksessa käsityön jälki näkyykin selvästi. 

Kettunen on Rudolf Koivu -palkittu kuvittaja, jonka kuvituksia olemme tyttäreni kanssa aiemminkin ihailleet (esimerkiksi Mörköjuhlat-kirjassa).

Kuvituksen lisäksi tytär ihastui kanteen. Nimikkeen männynneulasista muotoillut kirjaimet ovat saaneet kultaisen silauksen ja ne loistavat ihanasti metsänvihreällä taustalla.

Kirjan luettuani aloin pohtia, mitkä asiat olisin itse nostanut Suomen parhaiksi puoliksi. Uudet perunat ja mansikat, juhannus kokkoineen ja kukkaseppeleineen, hehkuvan värikäs ruska, meri ja kiireettömät hetket laineilla, kirjastot ja kirjastoautot... Tässä joitain ajatuksia.

Seitsenvuotiaani mainitsi etanat ja kastemadot. Hänellä on meneillään ötökkäkausi, eikä mieleen mahdu juurikaan muuta.

Kuten kirjan kertojahahmo tarkkanäköisesti huomaa, Suomen parhaat puolet eivät ehkä ole kaikille samoja. Tärkeintä on, että jokaisella on jossakin hyvä olla.

Satu Kettunen (teksti ja kuvat): Aarteitani Suomesta — My Favourite Finnish Things
Englanninkielinen käännös: Mia Spangenberg
Kustantaja: Otava 2021

Kustantajalle kiitos ihanasta kirjasta!

  

Lastenkirjavalintoja itsenäisyyspäiväksi

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kysyin kuusivuotiaaltani, mikä kirja hänestä parhaiten sopisi itsenäisyyspäivään. Kun hän ei osannut vastata, tarkensin kysymystä muotoon: mikä kirja kertoisi parhaiten Suomesta tai kuvaisi suomalaisuutta. Tähän vastaus oli Tatun ja Patun Suomi.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kirjassa Tatun ja Patun Suomi (Otava 2007) Suomeen tutustutaankin monelta eri kantilta. Teos voitti Finlandia Junior -palkinnon ilmestymisvuonnaan ja oli vuoden 2007 myydyin lasten- ja nuortenkirja.

Minulle itsenäisyyspäivään liittyvä kirja oli tuonut mieleen varsin toisenlaisia kirjoja, sellaisia kuin Kalevala tai tänä vuonna 150 vuotta täyttävä Seitsemän veljestä. Kalevalaan liittyvistä lastenkirjoista voi lukea kalevalanpäivän postauksestani. Seitsemään Veljekseen liittyviä postauksia löytyy täältä, täältä ja täältä.

Itsenäisyyspäivän aikaan mielet perinteisesti palaavat tai kääntyvät sotien aikaan. Tähän teemaan sopii vaikkapa Tuula Peren kirjoittama ja Georgia Styloun kuvittama erinomainen kuvakirja Vadelmanpunainen (Wickwick 2017) tai Seija Helanderin kirjoittama ja Anne Stoltin kuvittama kuvakirja Tauno ja Nelli evakkomatkalla (Avain 2017). 

Sodan syttymistä ja evakkomatkaa käsitellään myös Eeva Kilvestä kertovassa Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin kuvakirjassa Eeva! (Teos 2020), joka on ilmestynyt Teos-kustantamon Suomen supernaisia -sarjassa.

Itsenäisyyspäivä onkin hyvä hetki muistella merkittäviä suomalaisia. Koska lastenkirjallisuudessa eletään parhaillaan elämäkertabuumia, aiheesta löytyy paljon hyviä teoksia. Suomen supernaisia -sarjassa on ilmestynyt myös Minna Canthista kertova Minna! (Teos 2018) ja Ellen Tesleffistä kertova Ellen! (Teos 2019).

"Supernaisia" käsittelee niin ikään Elina Lappalaisen kirjoittama ja Ilona Partasen kuvittama kuvakirja Ihmeellinen Minna ja suomalaisia supernaisia (Tammi 2019).

Vähän isommille lapsille ja/tai nuorille on inspiroivien naisten tarinoita kokoavia tietokirjoja, kuten Ida ja Riikka Salmisen  Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (S&S 2018), Elina Tuomen Itsenäisiä naisia — 70 suomalaista esikuvaa (S&S 2018), Taru Anttosen ja Milla Karppisen toimittama Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) — Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (Into 2018) ja Vilja-Tuulia Huotarisen ja Riikka Sormusen Heistä tuli taiteilijoita (WSOY 2019).

Naisten tarinat ovat päässeet viime aikoina hyvin esille, mutta löytyy kertomuksia miehistäkin. Itsenäisyyspäivänä sopii lukea kuvakirjoja vaikkapa suomen kirjakielen luojasta Mikael Agricolasta, kansallisrunoilija J. L. Runebergista, kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksesta tai Tuntemattoman sotilaan ja Täällä Pohjantähden alla -trilogian luoneesta Väinö Linnasta. 

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenista on olemassa Margaretha Jämbäckin ja Filippa Hellan viehättävä kuvakirja Ville Vallgren ja possuystävä (Porvoon museo 2019).

Millaisia lastenkirjoja sinä suosittelisit itsenäisyyspäiväksi?