Tarina sijoittuu vuoteen 1556 ja kertojana toimii Mikael Agricolan kuusivuotias poika Kristian. Hän on juuri saanut isältään lahjaksi Abckirjan.
"- Mitä aapiskirjaa isä luki pienenä? minä kysyn.
- Kun olin pieni, ei ollut Abckirjaa. Tämä on aivan ensimmäinen kirja, joka on kirjoitettu suomen kielellä, isä vastaa.
- Miten isä sitten oppi lukemaan? minä kummastelen.
- Minäpä kerron, isä sanoo."
Mikael Agricola kertoo pojalleen omasta elämästään: lapsuudestaan Pernajassa ja koulunkäynnistään Viipurissa, jossa hän oppi latinaa, lukemista ja kirjoittamista. Opettajaltaan hän kuuli saksalaisesta Martin Lutherista, jonka mielestä jokaisen tulisi voida lukea Raamattua omalla äidinkielellään. Se oli ennenkuulumaton ajatus.
Kun Mikaelin koulumestari muutti Turkuun piispan kanslian hoitajaksi, hän otti Mikaelin mukaansa. Ei kulunut kauaakaan, kun piispan kanslian hoito oli jo Mikaelin vastuulla. Jonkin ajan kuluttua piispa lähetti Mikaelin jatko-opintoihin ulkomaille. Hän opiskeli maineikkaassa Wittenbergin yliopistossa Saksassa, jossa Martin Luther opetti.
Maisteriksi valmistuttuaan hän palasi Suomeen ja ryhtyi luomaan suomenkielistä kirjallisuutta.
"- Kirjoitustyö oli vaikeaa. Minun piti ratkaista monta kysymystä. Millaista suomen kieltä pitäisi käyttää? Pitääkö käyttää sitä kieltä, jota karjalaiset puhuvat, vaiko hämäläisten kieltä? Vai onko oikea se kieli, jota puhutaan Pohjanmaalla tai Turussa?
- Kenen kieltä isä sitten kirjoitti? minä utelen.
- Se, mitä täällä Turun seudulla puhutaan, on suomen kielen äiti, isä vastaa. - Yhdistin siihen sanoja ja ilmaisuja Pohjanmaalta, Hämeestä ja Karjalasta. Kielen tuli olla sellaista, että sitä ymmärrettäisiin joka puolella Suomenmaata."
Mikael Agricola joutui ratkaisemaan, miten käyttää kirjaimia ja keksimään sanoja sellaisille ilmaisuille, joita ei tunnettu suomen kielessä.
Kuvakirjassa kullekin aukeamalle on kerätty sanoja, joita Mikael Agricola käytti kirjoituksissaan. Suurin osa niistä on käytössä yhä tänä päivänä.
Suomen kirjakielen parissa ahertaessaan Mikael toimi samalla Turussa koulumestarina ja sittemmin Turun ordinariuksena eli piispan tehtävien hoitajana.
Kuvakirja päättyy siihen, kun Mikael kertoo pojalleen, että hänen on pian lähdettävä Moskovaan neuvottelemaan rauhasta. Armollisesti pienille lukijoille ei kerrota, ettei hän koskaan palannut tuolta matkalta, sillä hän kuoli paluumatkalla Kuolemanjärvellä.
Kuvakirjaosuuden jälkeen kirjassa on kuitenkin vielä laajempi katsaus Mikael Agricolan elämään, jossa elämäntarina viedään loppuun asti. Myös Kristian Agricolan elämäkerta käydään läpi. Suomen kirjakielen synnystä on siitäkin laaja katsaus. Lopussa on lähdeluettelo, josta voi etsiä lisää lukemista aiheesta.
Tytti Issakainen, Kaisa Häkkinen ja Maisa Tonteri: A sanoi Agricola
Kuvitus: Pekka Rahkonen
Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti