Hirvivaari löytää sulavan lumen alta ihmeellisen möhkäleen. Sillä ei ole aavistustakaan mikä möykky oikein on, joten se päättää lähteä tiedustelemaan muilta metsäneläimiltä, tietävätkö ne möykyn todellisen laidan.
Se kyselee maalaistalon puutarhatontuilta, leikkiviltä karhunpoikasilta, Wanhan tawaran kauppaa pitävältä harakalta, rokkarikärpäseltä ja eteenpäin alati kiirehtivältä tuulelta.
Useimmat lähtevät pohtimaan asiaa hyödyn näkökulmasta. Koska osoittautuu, ettei möykystä ole niille mitään hyötyä, ne eivät jaksa sen syvällisemmin miettiä, mikä möykky oikeastaan on. Jostain syystä Hirvivaari pitää möykkyä arvokkaana ja tärkeänä juuri sellaisena kuin se on.
"Siitä tuntui siltä kuin se olisi kantanut sarvissaan jotakin hyvin arvokasta kuin taivaalla valuva hunajainen aurinko."
"Oliko sillä mitään väliä, kuka möykky oli? Hirvivaari pohti.
Oikeastaan Hirvelle riitti se, että möhkäle oli juuri se mikä se oli, möhkäle."
Rauhoituttuaan möykyn äärelle ja keskittyessään siihen kunnolla Hirvivaari huomaa hämmästyksekseen, että möhkäle on elävä. Se hengittää ja sen sydän luo. Hirvivaari lausuu sille lempeitä ja rakastavia sanoja. Ihme tapahtuu. Möykky avautuu ja Hirvivaari näkee, kuka möhkäle on.
Näinhän se on tosielämässäkin. Voidaksemme avautua tarvitsemme lempeää hyväksyntää ja sitä, että meidät nähdään arvokkaina juuri sellaisina kuin olemme. Hyvillä sanoilla on suuri voima.
Mila Teräs on kertonut blogikirjoituksessaan kirjoittaneensa tarinan alun perin kouluissa luettavaksi saduksi osana Hyvien sanojen viikko -tempausta. Kertomus sopiikin erinomaisesti kyseiseen tarkoitukseen.
Terese Bastin humoristissävytteisessä kuvituksessa hehkuvat raikkaat värit. Kirkas keltainen ja vihreä tuovat mieleen kevään, mutta viileämmän sävyiset kuvat välissä muistuttavat, ettei kevät ole vielä kovin pitkällä.
Luimme tyttäreni kanssa kirjan viime vuonna jo heti tuoreeltaan. Nyt luimme sen uudestaan osana Pientä Helmet -lukuhaastetta. Haasteessa kehotetaan lukemaan "tunnetun henkilön suosittelema kirja" (kohta 20).
Lähdin etsimään sellaista Tartu tarinaan -hankkeen nettisivuilta. Sivuilta löytyy lukulähetyksiä, joissa tunnetut henkilöt lukevat lastenkirjoja. Valittavana olisi ollut monta kiinnostavaa kirja, mutta keväisen aiheensa vuoksi valitsin jääkiekkoilija Joonas Nättisen lukeman Hirvivaarin ihmeellinen löytö. Lähetys ilmestyi alun perin osana isien iltasatuviikkoa, josta kirjoitin marraskuussa.
Kirjan luettuaan Nättinen ehdottaa kirjaan liittyvää puuhaa: "Voit keksiä tarinaan jatkoa tai vaikka piirtää siitä kuvan." Lisää toiminnallisia vinkkejä on listattu Tartu tarinaan -hankkeen nettisivuilla.
Tartu tarinaan -hankkeen lukulähetykset ovat muuten nyt loistavaa ajanvietettä lapsille, jotka joutuvat viettämään päivät kotona.
Täysin neljän seinän sisään ei mielestäni kannata eristäytyä. Kevät etenee. Tekee hyvää päästä välillä ulos kävelemään — varsinkin ihanina aurinkoisina päivinä. Turvavälit kannattaa tietysti huomioida.
Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun meillä sentään on oma piha ja metsä ihan vieressä. Tytär viettää päivästä suuren osan ulkona. Hänen on pakko päästä purkamaan energiaa tai mikään ei suju. Luulen, että olisimme tyttären kanssa melkoisissa vaikeuksissa, jos tulisi täydellinen ulkonaliikkumiskielto. Omalla pihalla sentään kai saisi sittenkin oleskella.
Nautitaan keväästä poikkeusoloista huolimatta!
Mila Teräs: Hirvivaarin ihmeellinen löytö
Kuvitus: Terese Bast
Kustantaja: Karisto 2019
Pieni Helmet-lukuhaaste 2020
Merkitsen kirjan listallemme kohtaan 20 "tunnetun henkilön suosittelema kirja".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti