Iloa kulttuurisesta monimuotoisuudesta

Tänään vietetään kansainvälistä kulttuurisen monimuotoisuuden päivää. Sen kunniaksi valikoin tämän päivän kirjaksi Catherine ja Laurence Anholtin Ystävät ympäri maailman. 

Kirjan kertojahahmo on poika, joka haluaa ystävän. Hän ulottaa etsintänsä varsin laajalle alueelle, sillä kirjan joka aukeamalla hän on eri maassa: Brasiliassa, Marokossa, Keniassa, Hollannissa, Ruotsissa, Venäjällä, Intiassa, Kiinassa ja Japanissa.

Joka maassa hän tapaa lapsen, jonka elämään ja sivumennen kotimaahankin tutustuu. Kustakin lapsesta kerrotaan pelkistetysti vain muutama fakta, mutta ne ovat kuvaavia. Näin kerrotaan esimerkiksi kenialaisesta Lukaksesta:

”Lukas ja hänen kaverinsa kävelevät kouluun.
'Keniassa on upeita eläimiä', hän kertoo.
'Vettä ei saa tuhlata', Lukas sanoo.
Lukas nukkuu moskiittoverkon alla. Hyvää yötä, Lukas." 

Jokaisesta lapsesta kertoja toteaa, että kyseinen lapsi olisi mainio ystävä. Kenet hän sitten lopuksi valitsi ystäväkseen? Kaikki! ”Meistä kaikista tuli kavereita."

 Kirjassa on melko vähän tekstiä, joten se sopii jo aika pienillekin lapsille.

Kirjan lopussa on suureksi aukeava kuva maapallosta, jota kiertää eri näköiset lapset. ”Yhdessä olemme maailma!” julistetaan kuvatekstissä.

Kuvitusta Catherine ja Laurence Anholtin kirjassa Ystävät ympäri maailman, Kustannus-Mäkelä 2014

Lapset ovat ihanan ennakkoluulottomia ja ystävystyvät helposti erinäköisten ja erikielisten lasten kanssa.

Muistan lapsuudestani, kuinka ulkomaan matkoilla leikittiin paikallisten lasten kanssa. Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, elekielellä pärjäsi pitkälle. Pieni tummatukkainen Claudia opetti minulle Italiassa, että amica tarkoittaa ystävää. On oikeastaan liikuttavaa näin jälkeenpäin ajateltuna, että lapsi, jota en ollut koskaan ennen tavannut, halusi heti olla ystäväni. Kunpa me aikuiset osaisimme olla yhtä välittömiä.

Catherine ja Laurence Anholt: Ystävät ympäri maailman
Englanninkielinen alkuteos: One World Together
Suomennos: Raija Rintamäki
Kustantaja: Kustannus-Mäkelä Oy 2014