Miten saada lapset innostumaan lukemisesta?

Tänään on YK:n kansainvälinen lukutaitopäivä. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä. Vaikka Suomi kuuluu edelleen lukutaidon kärkimaihin, täälläkin ollaan huolissaan nuorten lukutaidon heikentymisestä. Varsinkin nuorten lukuinto tuntuu vähentyneen ja lukemista harrastetaan entistä vähemmän. 

Ilman hyvää lukutaitoa on vaikea pärjätä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa. Oma työnikin on lähes pelkästään lukemista ja kirjoittamista, vaikka en tosiaankaan ole töissä millään kirjallisella alalla.

Olen koonnut alle ideoita siitä, kuinka vanhemmat voivat auttaa lisäämään lastensa lukuintoa.
 

1. Ole esimerkki

Lapsi saa lukemisen mallin kotoa. Tutkimusten mukaan ei riitä, että lapselle luetaan, vaan lapsen täytyy myös nähdä vanhemmat lukemassa itsekseen. 
   Nykymaailmassa tämä voi olla hiukan haastavaa, kun itsekin huomaan lukevani yhä enemmän kännykältä: mm. verkkolehtiä ja e-kirjoja. Lapsi ei välttämättä hahmota, mitä olen tekemässä. Kannattaa kertoa, mitä sieltä kännykästä lukee. 
   Olen säilyttänyt sunnuntai-Hesarin tilauksen paperisena vain siitä syystä, että edes kerran viikossa tyttäreni näkee minun lukevan sanomalehteä.

2. Innostu itse ja näytä se

Sanottakoon se suoraan: vanhempien asenteet vaikuttavat aivan ratkaisevasti siihen, millaisiksi muokkaantuvat lapsen asenteet lukemista kohtaan.
   Minulla on tapana hehkuttaa kirjalöytöjäni, olivatpa ne lainattuja tai ostettuja. Lastenkirjat saavat minut yleensä innostumaan, joten minun ei tarvitse näytellä innostusta. 
   Yritä valita lapselle luettavaksi tekstejä, joista itse pidät, jotta voit näyttää olevasi aidosti kiinnostunut.

3. Tee lukemisesta tapa

Varsinkin jos lukeminen ei kauheasti innosta itseä, auttaa, että teet siitä tavan. Lukemisen pitäisi olla osa lapsen arkirutiineja siinä missä esimerkiksi hampaidenpesunkin.

4. Pidä kirjoja saatavilla

Tutkimuksissa on havaittu, että kotona olevien kirjojen määrä on ratkaiseva lapsen lukutaidon kannalta. Tuntuu loogiselta, että mitä enemmän kodissa on kirjoja tarjolla, sen helpompi kirjaan on tarttua. 
   Siksi minua huolestuttaa, että nykykodeista kirjahyllyt tuntuvat olevan katoamassa. Vieraillessani uusien ihmisten kodeissa olen nykyisin ihan hukassa. Ennen saatoin kirjahyllyä vilkaisemalla tehdä pitkälle meneviä päätelmiä kodin asukkaista, mutta jos kirjahyllyä ei ole, on se aika vaikeaa.
   Lastenkirjat tulee sijoittaa kodissa niin, että lapsi pääsee niihin helposti käsiksi. Lapsella tulisi olla mieluiten oma kirjahylly tai muu paikka kirjoilleen. Olisi myös hyvä, jos hänellä olisi jonkinlainen lukunurkka, jonne voi käpertyä kirjan kanssa. 
   Lastenkirjahyllyn täyttämiseen ei tarvita suurta varallisuutta. Monissa kirjastoissa on kierrätyskirjahyllyjä, joista kirjoja voi löytää täysin ilmaiseksi. Kirppareilta, kierrätyskeskuksesta ja hyväntekeväisyyskaupoista kirjoja löytää usein todella edullisesti. Myös kauppojen poistokoreista voi tehdä huokeita löytöjä. Jos sukulaiset ja tuttavat kysyvät joulun tai lapsen syntymäpäivän lähestyessä lahjavinkkejä, voit toivoa kirjoja.

5. Käykää usein kirjastossa

Ihanan ilmaisen kirjastojärjestelmämme ansiosta jokaisella suomalaisella on pääsy kirjojen ääreen. 
   Olen aina ollut ahkera kirjastossa kävijä. Tyttäreni vauva-aikana kirjastokäynnit onnistuivat vielä hienosti. Hän nukkui rauhassa vaunuissa, kun minä vaeltelin kirjahyllyjen välissä. Taaperoiässä hänestä tuli ihan mahdoton kirjojen tuhoaja. Myönnän, etten uskaltanut silloin viedä häntä kirjastoon. Minua kammotti ajatuskin siitä, mitä hän olisi saanut siellä aikaiseksi. Heti kun hän alkoi kohdella kirjoja vähemmän tuhoisasti, aloimme käydä kirjastossa säännöllisesti.
   Joskus tytärtäni ei huvittaisi lähteä kirjastoon. Ymmärrän sen kyllä. Kirjastoreissuun saa helposti uppoamaan suunnilleen koko illan, ja tarhapäivän jälkeen se voi tuntua raskaalta. Siksi alan yleensä puhua kirjastoon menosta jo pari päivää aikaisemmin todella innostuneesti. Kirjastoon päästyämme tytärtäni ei meinaa saada lähtemään sieltä pois.
   Kun vierailemme muissa kaupungeissa, käymme yleensä myös kirjastossa. Se on mahtavaa (ilmaista) ajanvietettä. On kiinnostavaa nähdä, millaisista kirjastoista muut saavat nauttia.

  

6. Anna myönteistä palautetta

Kehu lasta, jos hän on tarttunut oma-aloitteisesti kirjaan. Sano jotain positiivista kirjasta, jota hän lukee ja ilmaise olevasi tyytyväinen, kun näet hänen lukevan (tai katselevan kirjaa, jos hän ei vielä osaa lukea). Myönteisen palautteen antaminen on yksi parhaimpia keinoja vahvistaa toivotun kaltaista käytöstä.

7. Palkitse

Palkitseminen voi olla ihan toimiva keino saada lapsi tekemään jotain, mitä hän ei haluaisi tehdä tai mistä ei ole vielä tullut rutiinia. Kun tyttäreni opetteli käymään potalla, meillä oli käytössä tarrataulu. Jokaisesta onnistuneesta käynnistä sai kiinnittää tarran tauluun. Sama keino voisi toimia lukemisessa. Jokaisesta luetusta kirjasta tai vaikkapa jokaisesta lukemiseen käytetystä vartista palkittaisiin tarralla.
   Ala-asteella luokkamme seinään oli kiinnitetty suuri paperinen lukupuu. Puuhun sai käydä kiinnittämässä lehden aina kun oli saanut luettua jonkin kirjan. Lehteen kirjoitettiin kirjan nimi ja tekijä ja lyhyt mielipide kirjasta. Muistan, miten palkitsevalta lehtien kiinnittäminen tuntui.
   Voitte kehittää oman tavan kerätä lukemiseen käytetystä ajasta pisteitä. Kun pisteitä on kertynyt tietty määrä, niillä voi lunastaa jonkin ennalta sovitun palkinnon.

8. Pitäkää lukupäiväkirjaa

Teini-iässä ja nuorena aikuisena pidin lukupäiväkirjaa lukemistani kirjoista. Tapa taisi jäädä siinä vaiheessa opintojani, kun kaikki lukemani kirjat tuntuivat olevan tenttikirjoja.
   Olisi kiva elvyttää lukupäiväkirjaperinne tyttäreni kanssa. Lukupäiväkirjasta voisimme aika ajoin palauttaa mieleemme, mitä kirjoja olemme lukeneet. Olisi kiinnostavaa pohtia yhdessä, miksi toiset kirjat ovat jääneet paremmin mieleen kuin toiset.

9. Keskustelkaa lukemistanne kirjoista

Lukemisen jälkeen kannattaa keskustella lapsen kanssa luetusta kirjasta. Tiivistäkää kirjan sisältö. Miettikää, mikä oli tarinan sanoma. Oliko siinä jokin opetus? Oletteko kaikessa samaa mieltä kirjoittajan kanssa?  Mitä piditte kuvituksesta?
   Voin sanoa, että kirjoista keskusteleminen ei aina ole helppoa viisivuotiaan kanssa, mutta olen varma, että yrittämällä pitkäjänteisesti se alkaa pikkuhiljaa sujua paremmin.
   Kun kohtaamme arjessa tilanteita, jotka muistuttavat kirjoista lukemiamme tilanteita, muistutan lasta asiasta. Muistelemme yhdessä, miten tilanne kirjassa ratkesi.

10. Osallistukaa lukuhaasteisiin

Varsinkin kilpailuhenkiset lapset innostuvat lukuhaasteista. Voit haastaa sisarukset kilpailemaan lukemisesta keskenään.
   Helmet-lukuhaaste on saanut meidät tarttumaan kirjoihin, joita emme olisi muuten lukeneet. Haasteen kautta voi löytää mielenkiintoisia yllätyksiä.

11. Käykää kirja-aiheisissa tapahtumissa

Kirjastojen satutunnit ja kirjailijavierailut ovat loistavia tapoja lisätä intoa kirjoja kohtaan. Viime keväänä olin tyttäreni kanssa kirjastossa kuuntelemassa kirjailija Pipsa Pentin satutuokiota, jossa hän luki kirjansa Lyyli ja hurja paperihukka, ja kertoi sen jälkeen kirjan teosta. Se oli kiehtovaa kuultavaa (myös aikuisesta).

    Lähikirjastossamme järjestettiin viime vuonna pehmolelujen yö. Siinä lapsi sai viedä oman pehmolelunsa yöpymään kirjastoon. Pehmolelut olivat juhlineet illalla kirjaston sulkemisajan jälkeen. Saimme nähdä valokuvia pehmolelujen puuhista kirjastossa.
   Kirjamessut ja erilaiset kirjallisuuspäivät ovat omanlaisensa kokemus. Yleensä niissä on jollain tapaa pyritty huomioimaan myös lapset.

12. Yhdistä kirjoihin leikkiä

Kirjat muuttuvat hauskoiksi, kun niihin yhdistää leikkiä.
   Voitte järjestää vaikka kirjojen kauneuskilpailun. Jokainen valitsee yhden tai kaksi kirjaa, joissa on omasta mielestä kaunis kansi. Sitten äänestetään. Voittanut kirja luetaan yhdessä.
   Kirjan piilotusta voi leikkiä esimerkiksi niin, että laittaa kirjan pieneen kangaskassiin ja piilottaa sen jonnekin asuntoon tai kesällä vaikkapa pihalle. Lapsi saa etsiä sen. Kirjan löydyttyä se luetaan yhdessä. Jännitystä lisää, jos lapsi ei tiedä, minkä kirjan olet kassiin laittanut.
   Oman kirjahyllyn ääressä voi leikkiä toisenlaista etsimisleikkiä. Anna lapsen tehtäväksi etsiä esimerkiksi kirja:

• jossa on punainen kansi
• jossa on autoja
• jossa sairastetaan
• joka on vieraskielinen
• joka sijoittuu vieraaseen maahan jne.

  Ota esiin lattialle muutamia kirjoja. Sano lapselle, että hänen tulee yrittää arvata, mitä kirjaa ajattelet. Anna vinkkejä, esimerkiksi: tämän kirjan päähenkilö on poika... Kaikkien kirjojen tulee olla lapselle ennalta tuttuja, jotta hän voi onnistua.
  Kirpparilla voidaan kisata siitä, kuka löytää pöydän, jossa on eniten lastenkirjoja. Kuka löytää kiinnostavimman kirjan?

13. Tarjoa lapselle yksilöityjä kertomuksia

Kun kysyin silloin nelivuotiaalta tyttäreltäni, miten lapsia voisi innostaa lukemaan, hän vastasi: "Voihan itse tehdä kirjan." Saattaa kuulostaa työläältä, mutta olen itse asiassa käyttänyt tätä keinoa.
   Lapsesta on ihanaa kuulla kerrottavan itsestään tai vanhempiensa tai isovanhempiensa lapsuudesta. Tarinallinen valokuvakirja, johon on koottu tällaisia muisteluja, olisi loistava lahjaidea, johon lapsi halunnee usein palata.
   Itse pidän kirjoittamisesta ja se on minulle helppoa, joten olen kirjoittanut myös kuvitteellisia kertomuksia. En osaa piirtää, joten olen kuvittanut kirjat valokuvin. Tyttäreni on saanut esimerkiksi valokuvakirjan, jossa seurataan kotitonttumme elämää ja puuhia kodissamme silloin, kun olemme itse poissa.
   Kun olimme menossa ensimmäistä kertaa balettinäytökseen, kirjoitin tarinan tytöstä, joka oli myös menossa Oopperaan balettiesitykseen. Tarinassa kuvailtiin, kuinka Oopperassa toimitaan ja avattiin baletin juonta.
   Jos tarinoiden keksiminen ei ole vahvuutesi, voit ottaa valmiin kirjan ja vaihtaa päähenkilön nimen tilalle lapsesi nimen. Tarinasta tulee lapsen mielestä heti paljon kiinnostavampi.
   Lapsen kanssa voi tehdä yhdessä kirjan. Mikä on lapsesi vahvuus? Onko hän hyvä keksimään kertomuksia? Anna hänen kertoa ja toimi kirjurina. Pystyykö lapsesi kuvittamaan kirjan? Onko hän hyvä piirtämään, maalaamaan tai askartelemaan? Ottaisiko hän mieluummin valokuvia kirjan kuvitukseksi?

14. Hyödynnä äänikirjoja

Joskus on ihan ok antaa omille äänihuulilleen lepohetki ja laittaa äänikirja soimaan. Äänikirjoja löytyy kaikenikäisille lapsille. Äänikirjoja on helppo lainata kirjastosta tai ostaa verkosta. Youtubesta löytää ilmaiseksi ääneen luettuja satuja myös suomeksi.
   Netissä on palveluita, joissa voi kuukausimaksua vastaan kuunnella rajattomasti äänikirjoja. Pidin kovasti nyt jo lopetetusta Lasten oma satukirjasto -palvelusta, jossa lapsi pystyi katselemaan selaimelta kirjan sivuja samalla, kun ääniraita pyöri.
   Äänikirja on loistavaa ajanvietettä pitkällä matkalla - ja mikseipä vähän lyhyemmälläkin. Jos kuskaat lasta säännöllisesti autolla treeneihin, ehtisikö matkan aikana kuunnella luvun äänikirjasta?

15. Jaa lukemisen iloa

Aineellisista lahjoista kirja on lapselle mielestäni ylivoimaisesti paras vaihtoehto. Kaverisynttäreille tyttäreni vie lahjaksi aina kirjan. En halua kuormittaa perheitä millään muoviroinalla. Jos näen edullisia kirjoja alennusmyynnissä, saatan ostaa niitä valmiiksi odottamaan sopivaa tilaisuutta. Jos rahat ovat tiukoilla, ei mielestäni ole mikään virhe lahjoittaa hyväkuntoista käytettyä kirjaa. Kierrätys ja ekologisuus ovat nykyisin monessa perheessä tärkeitä arvoja, joten kierrätettyä lahjaa tuskin karsastetaan.
   Itse ostan niin paljon kirjoja, että niitä on välillä pakko laittaa kiertoon. Olen lahjoittanut kirjoja päiväkotiin, kerhoihin ja neuvolaan. Ne on otettu ilahtuneina vastaan.
   Omien lasten lisäksi voi lukea muidenkin lapsille. Kun meillä on lapsivieraita, on minusta mukava lukea heille, jos he haluavat kuunnella.
   Tyttäreni leikkii mielellään kirjojen hahmoja. Joskus tulee ilmi, etteivät hahmot ole tuttuja hänen leikkikaverilleen. Silloin tarjoudun yleensä lukemaan kyseessä olevan kirjan.

Onko teillä hyväksi havaittuja keinoja, joilla lasten lukuintoa voisi kasvattaa?