Nauttivatkohan muut yhtä paljon kartastojen selailusta kuin minä? Voisin syventyä tuntikausiksi tutkimaan erilaisia karttoja. Ne kertovat niin paljon. Ilahduinkin, kun sain arvioitavakseni Tim Marshallin upouuden lasten tietokirjan Maapallo hallussa — Karttoja, jotka kertovat kaiken meistä ja maailmasta (Atena 2020).
Kyseessä on lyhennetty, kuvitettu, lapsille ja nuorille suunnattu versio brittitoimittaja Tim Marshallin kansainvälisestä bestselleristä Maantieteen vangit — Kymmenen karttaa, jotka kertovat kaiken maailmanpolitiikasta (Atena 2018).
Miljoonia kappaleita ympäri maailmaa myyneen Maantieteen vankien ainoana heikkoutena olivat mustavalkoiset, tylsähköt kartat. Maapallo hallussa puolestaan on runsaasti kuvitettu, ja visuaalisuuteen on panostettu. Iloisenvärisestä kuvituksesta vastaavat Grace Easton ja Jessica Smith.
Maantieteen vangit perustui Marshallin 30 vuoden politiikan toimittajanuraan. Maapallo hallussa -kirjan esipuheessa hän kertoo: "Tuona aikana välitin uutisia eri puolilta maailmaa ja tajusin yhä selvemmin, että kokonaiskuvan luomiseksi on ymmärrettävä myös paikkaa, jossa tarina tapahtuu."
Marshall on oivaltanut, että maantiede vaikuttaa alueiden kehitykseen ja eroihin oleellisesti. Maantiede on muovannut historiaa. Maantiede selittää sotien syitä, miksi toiset maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä ja miksi jotkin maat nousevat supervalloiksi.
Tässä lasten versiossa on tarkastelussa kaksitoista maapallon aluetta: Venäjä, Kiina, USA, Kanada, Eurooppa, Afrikka, Lähi-itä, Intia ja Pakistan, Korea ja Japani, Latinalainen Amerikka, Australia sekä Arktinen alue.
Tyttäreni huomautti, että Antarktis puuttuu. Marshall tarkastelee maantieteellisiä alueita siitä näkökulmasta, kuinka ne ovat vaikuttaneet kansojen kehittymiseen ja kansainvälisiin suhteisiin. Antarktiksella ei ole tällaista merkitystä. Siellä ei ole pysyvää asutusta, eikä se ole joutunut poliittisen väännön kohteeksi.
Jokaisesta tarkasteltavasta alueesta esitetään ensin aukeman kokoinen kartta, joka on ladattu täyteen kiinnostavaa tietoa alueesta. Sen jälkeen tarkastellaan usein alueen historiaan maantieteellisestä näkökulmasta. Muutaman noston kautta selvitellään, kuinka on tultu tämänhetkiseen tilanteeseen, ja miten maantiede vaikuttaa tällä hetkellä alueen poliittiseen ilmapiiriin.
Silmiäavaava teos auttaa ymmärtämään, että maantiede vaikuttaa ihan kaikkeen. Eri valtioiden ja kansojen menestyminen on riippuvaista esimerkiksi seuraavista asioista:
- onko maaperä tarpeeksi hedelmällinen tehokkaaseen ruoantuotantoon tai onko korvaavia ruoanhankinta tapoja
- onko käytettävissä tarpeeksi makeaa vettä
- kuinka suojassa maa on hyökkääjiltä
- millaisia luonnonrikkauksia valtion alueelta löytyy
- kuinka helppo kauppatavaroita on kuljettaa
- kuinka helposti innovaatiot pääsevät leviämään (kulkureittien risteyskohdissa paremmin kuin maantieteen eristämillä alueilla)
Kansainvälisten konfliktien taustalla on usein seuraavia syitä:
- kilpailu resursseista
- valtion halu turvata rajansa luonnonesteillä (vuoristoilla, vesistöillä, aavikoilla tai viidakolla)
- keinotekoisesti vedettyjen rajojen aiheuttamat ongelmat
Kolonialismin aikana ulkovallat vetivät varsin mielivaltaisesti keinotekoisia rajoja ja pakottivat samaan valtioon kansoja, joilla ei ollut juuri mitään yhteistä. Tämä aiheuttaa yhä ongelmia Afrikassa ja Lähi-idässä. Oli kiinnostava oppia, että Britit yhdistivät samaan valtioon kolme hyvin erilaista aluetta: kurdien asuttaman vuoristoalueen, sunnimuslien asuttaman Bagdadin länsipuolisen alueen ja šiiamuslimien asuttaman eteläisen suomaan. Syntyi Irak, jossa eri ryhmien yhteiselo ei ole ollut helppoa.
Suomikin mainitaan kirjassa parissa kohdassa. Suomen kerrotaan olevan sataprosenttisen riippuvainen kaasuntuonnista Venäjältä. Tästä Marshall vetää johtopäätöksen, että Suomen on varottava loukkaamasta Venäjää, jotta energiantuontia ei katkaista. Koska Suomi tulee hyvin toimeen Venäjän kanssa, sen kaasusopimus on kuulemma parempi kuin esimerkiksi Balttian maiden sopimus.
Suomen kerrotaan olevan yksi niistä kahdeksasta maasta, joilla on aluevaatimuksia Arktiksella! Arktiksen alueen merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä, kun jääpeite kutistuu ja Artinen alue ja sen luonnonvarat ovat helpommin saavutettavissa. Suomi kuuluu kyllä Arktiseen neuvostoon, mutten tiennyt meillä olevan aluevaatimuksia.
Karttateoksen iloisenväriset, selkeät kartat, muu kuvitus ja informatiiviset tekstit tarjoavat tutkittavaa päiväkausiksi. Koko kirjan sisältöä ei mitenkään voi käydä läpi, saati omaksua yhdessä päivässä.
Onneksi minulla oli aikaa tutustua kartastoon, ennen kuin tyttäreni tuli kotiin, sillä hän omi kirjan itselleen heti sen nähtyään. Tutkittuaan teosta hetken itsekseen hän aloitti loppumattoman kyselytulvan: Mikä tuo on? Entä tämä? Mikä maa tuossa on? Montako maata maailmassa on? Kerrotaanko niistä kaikista tässä kirjassa? Selvästi kirja houkuttelee oppimaan!
Kävimme kiintoisia keskusteluja lukemistamme asioista. Viisivuotiaskin pystyi nauttimaan kirjasta. Parhaimman hyödyn kartastosta saanevat irti kuitenkin kouluikäiset. Teos sopii erinomaisesti niin maantiedon kuin historian ja yhteiskuntaopinkin oheislukemistoksi.
Kartasto olisi loistava lahjateos koululaiselle. Erinomaisesta kirjasta on iloa pitkäksi aikaa, ja siihen tulee varmasti palattua yhä uudestaan.
Tim Marshall: Maapallo hallussa — Karttoja, jotka kertovat kaiken meistä ja maailmasta
Kuvakirjaksi toimittaneet Emily Hawkins & Pippa Crane
Kuvitus: Grace Easton & Jessica Smith
Englanninkielinen alkuteos: Prisoners of Geography
Suomennos: Jaana Iso-Markku
Kustantaja: Atena Kustannus Oy 2020
* Arvostelukappale kustantajalta *
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti