Minulla ja tyttärelläni oli eilen tilaisuus nähdä Pekka Töpöhäntä kesäteatterin lavalla. Laajasalon Huvilateatterin ohjelmistossa on tänä kesänä Gösta Knutssonin kirjaan perustuva näytelmä Pekka Töpöhäntä Amerikassa.
Pekka on lähdössä isäntäperheensä kanssa Amerikan matkalle, mikä tietysti kiukuttaa kateellista Monnia. Kuinka ollakaan, erinäisten vaiheiden kautta Amerikkaan päätyvät Pekan lisäksi myös Monni ja Maija Maitoparta.
Kissat seikkailevat suuressa ja vaarallisessa New York Cityssä, jossa he kohtaavat mm. hirmuisia katurottia ja gangsterikissoja. Matka jatkuu Villiin länteen ja Niagaran putouksille, jossa Pekalle on vähällä käydä hullusti.
 |
| Manhattan Jim, Pekka Töpöhäntä ja Monni New Yorkissa |
Näytelmä oli kokopitkä esitys, joka väliaikoineen kesti kaksi tuntia. Viisivuotiaani ei yleensä ole erityisen hyvä istumaan pitkiä aikoja paikoillaan, mutta jännittävä juoni tempaisi mukaansa niin, ettei mitään vaikeuksia ollut. Yleisössä oli paljon pienempiäkin lapsia ja hämmästelin, miten hienosti kaikki jaksoivat katsella näytelmää.
Väliajalla oli mahdollisuus nauttia Cat Cafén antimia. Myynnissä oli mm. kissakeksejä, korvapuustia ja makkaroita.
 |
| Kahvila-aluetta koristi tienviitta kissamaisiin paikkoihin |
Tämä oli jo viides kesä, kun Laajasalon vaaleanpunaisen huvilan pihalla on esitetty koko perheen näytelmiä. Pekka Töpöhäntä Amerikassa -näytelmän on ohjannut ja dramatisoinut Markku Arokanto. Pekka Töpöhäntänä nähtiin Henrik Andersson. Mukana oli suuri kaarti näyttelijöitä ja muuta henkilökuntaa. Esitysten onnistuminen vaatii myös paljon talkootyötä. Iso kiitos kaikille osallistuneille, kun loitte meille hienon teatteri-illan!
 |
| Koko näyttelijäkaarti loppukumarruksissa |
Näyttämöä ja katsomoa ei ole katettu, joten sää aiheuttaa aina jännitysmomentin. Eilen Helsingissä oli paikoin sadekuuroja, mutta kuin ihmeen kaupalla huvila-alue säästyi niiltä. Saimme nauttia lämpimästä ja auringonpaisteisesta säästä. Illan edetessä jo vähän viileni, mutta yleisön lämmikkeeksi oli runsaasti vilttejä ja huopia, joihin oli mukava kääriytyä.
Muutamia näytöksiä on vielä jäljellä, joten vielä ehtii itse kokemaan Huvilateatterin tunnelman. Suosittelen lämpimästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti