Anna hyvän kiertää - Kirjahyllyt auki tarvitseville

Tänään alkaa viides etätyöviikko ja viides viikko, kun tytär on poissa päiväkodista.

Mikä on ollut vaikeinta? Työn ja lapsenhoidon yhdistäminen? Työni raskaiden aiheiden tuominen omaan kotiin ja puurtaminen yksin ilman, että voin kääntyä työtoverin puoleen keventämään välillä mieltäni? Ero läheisistä? Harrastusten peruuntuminen ja se ettei pääse mihinkään? Se että kauppaan menokin pelottaa?

Olosuhteisiin nähden kaikki on sujunut hyvin. Onneksi yleensäkin viihdyn parhaiten kotona ja perheeni seurassa. Onneksi olen osittaisella hoitovapaalla tehden lyhennettyjä työpäiviä ja voin järjestellä työaikani hyvin joustavasti. Onneksi läheisiin ja työtovereihin voi pitää yhteyttä muutenkin kuin kasvotusten. Onneksi ostokset voi tilata kotiovelle.

Mutta se, että ei pääse mihinkään, ottaa välillä koville. On yksi paikka, jonne menisin heti, jos voisin: kirjasto. Kaipaan kirjastoon niin, että sydäntä särkee.

Tunsin itseni vähän tyhmäksi tajutessani vasta muutama päivä sitten, että on muitakin, jotka kaipaavat kirjastoa yhtä palavasti. Tyttäreni bestiksen huoltaja sanoi jotain kirjastoista, mikä pisti minut ajattelemaan. Elektroniset viihdykkeet ja oman hyllyn kirjat eivät riitä kaikille korvaamaan kirjaston ja oikeiden, fyysisten lainakirjojen puuttumista.

Meillä on hyllyt täynnä lastenkirjoja. Ymmärsin, että nyt jos koskaan, on aika avata hyllymme muidenkin iloksi. Tyttären bestis sai ensi hätään lainaan kahdeksan kirjaa, ja lisää on luvassa heti kun ne on luettu.

Kapea kaistale toisesta lastenkirjahyllystämme

Haastan jokaisen miettimään, onko omassa hyllyssä kirjoja, joita voisi antaa lainaan muille, ja asuuko lähellä sellaisia, joita ne voisivat ilahduttaa. Annetaan hyvän kiertää!