lauantai 18. huhtikuuta 2020

Hassut ilmeet tuottavat iloa ja saavat hymyilemään

Koronakriisi on tuonut huolestuttavasti esille sen, ettei koti ole kaikille lapsille hyvä tai onnellinen paikka olla.

Tällaisiin lapsiin taitaa lukeutua päiväkoti-ikäinen Jaakko, joka seikkailee Kirsti Kurosen kirjoittamissa ja Karoliina Pertamon kuvittamissa kirjoissa Kerro minulle kaunis sana (Karisto 2019) ja Näytä minulle hassu ilme (Karisto 2020).

Kirjoista löytyy Youtubesta viehättävät trailerit, joiden videototeutuksesta vastaa Carlos da Cruz:
Kerro minulle kaunis sana -traileri
Näytä minulle hassu ilme -traileri

Ensimmäisessä kirjassa elettiin talvea, ja ilmapiiri Jaakon kotona oli hyinen. Isä ja äiti rääkyivät toisilleen niin inhottavia sanoja, että Jaakko päätti lähteä yksin pakkaseen keräämään kauniimpia sanoja mummon antamaan lippaaseen. (Voit lukea kirjasta lisää täältä.)




Toisessa, äskettäin ilmestyneessä kirjassa Näytä minulle hassu ilme on kesä, mikä tekee tunnelmasta vähän valoisamman. Jaakon kotona kuitenkin mökötetään. Vanhemmilla on meneillään mykkäkoulu.

Jaakko lähtee ulos omille teilleen. Isän pikakamera apunaan hän ryhtyy etsimään hauskempia ilmeitä.

Ensiksi vastaan tuleva tuttu Eppu-vaari suostuu mielellään poseeraamaan kameralle. Tuntemattomia ihmisiä on vaikeampi — vaikkakaan ei mahdoton — pyytää kuvaan.

Onneksi Jaakko kekseliäänä poikana näkee hassuja ilmeitä muuallakin kuin ihmisten kasvoilla. Malliksi kelpaavat hyvin puiston sorsa ja naapurin karkuteille lähtenyt koira. Löytyisikö luonnostakin iloisia ilmeitä?

"Hieraisen silmiäni, katson uudelleen vielä tarkemmin ja toivon:
'Näytä minulle hassu ilme.'

Pilvet kuin silmät.
Aurinko kuin nenä.
Järven kimallus kuin pisamat.
Poukama kuin hymyilevä suu.
Ihmiset kuin parransänki.

Maisema kuin kasvot!

SKRUU-UKS.

Kaikkein kaunein kesäilme on tässä."

Lopulta Jaakolla on kasassa hyvä kokoelma mukavia ilmeitä. Naapurin tädin mielestä yksi ilme kuitenkin puuttuu joukosta. Mikähän se mahtaa olla?

Kotona isä ja äiti ovat jo rauhoittuneet. Jaakon kuvaamat iloiset ilmeet saavat heidät innostumaan, ja mykkäkoulukin murtuu. Ehkä Jaakon kotiolot eivät olekaan ihan niin onnettomat kuin alkuun pelkäsin.

Kirsti Kurosen tarina saa hyvälle mielelle. Karoliina Pertamon ihastuttavat kuvat hehkuvat upeissa väreissä.

Pertamon kuvitustyyli on hyvin tunnistettavaa. Tyttäreni oli bongaavinaan yhdeltä aukeamalta Olga Oravan, josta kerrotaan Mila Teräksen ja Pertamon kirjassa Olga Orava ja metsän salaisuus (Lasten Keskus 2014). Tehtyään vertailuja hän totesi, ettei tämä orava olekaan Olga itse vaan kuulemma Olgan poikanen.

Sen jälkeen kun yli 70-vuotiaat määrättiin karanteenioloihin, meiltä on lähtenyt sunnuntaisin isovanhempien iloksi joukko valokuvia tyttärestä viikon varrelta. Kuvissa pyrimme näyttämään, mitä on puuhailtu, ja millaista on ollut tyttären arki ilman päiväkotia.

Tuntuu, että kuvamme alkavat jo toistaa itseään. On vaikea keksiä enää mitään puuhaa, mitä ei olisi jo kokeiltu. Ehkäpä ensi viikolla pitäisi tehdä jotain aivan erilaista. Kuvata vaikka hassuja ilmeitä Jaakon tapaan.

Millaisen ilmeen sinä loihtisit kasvoillesi, jos Jaakko kameroineen tulisi sinun luoksesi?


Näytä minulle hassu ilme
Teksti: Kirsti Kuronen
Kuvitus: Karoliina Pertamo
Kustantaja: Karisto 2020 


* Arvostelukappale kustantajalta *


Pieni Helmet-lukuhaaste 2020
Merkitsen kirjan listallemme kohtaan 3 "kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi".


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti