Suomalainen tonttukirja (Otava 1979). Sen ilmestymisestä on tänä vuonna jo 40 vuotta. Oma kappaleenikin on 40 vuoden takaa vuodelta 1979, ei kuitenkaan ihan ensi painos, vaan toinen painos. Kertoo kirjan suosiosta, että siitä on otettu toinen painos heti ilmestymisvuonnaan.
Tänä vuonna Otava on julkaissut Suomalaisen tonttukirjan 40-vuotisjuhlan kunniaksi juhlalaitoksen, jota on täydennetty aiemmin näkemättömillä kuvilla. Siinä on myös Mauri Kunnaksen kirjoittama esipuhe, jossa hän kertoo kirjan syntyvaiheista.
Suomalainen tonttukirja, juhlalaitos (Otava 2019) |
Muistan Suomalaisen tonttukirjan hyvin omasta lapsuudestani. Kirjassa Mauri Kunnas kertoilee viihdyttävästi, vuosien tutkimustyön antamalla varmuudella entisaikojen tontuista. Hänen tonttunsa ovat niitä pieniä, tuiki tärkeitä olentoja, joita muinoin asusti vanhoissa maalaistaloissa. Joulupukin apureiksi tonttuja ei vielä ollut valjastettu. Tonttujahan on ollut jo ammoisina aikoina, ennen kuin joulupukki oli syntynytkään.
Kunnaksen tarinoissa tavataan kotitonttuja, saunatonttuja, riihitonttuja, navettatonttuja, tallitonttuja, myllytonttuja ja jopa pelimannitonttu.
"Tonttu pysytteli piilossa ihmisiltä. Se rakasti pimeitä paikkoja ja liikuskeli mieluiten öiseen aikaan tai illan hämärissä. Niinpä olikin melko harvinaista, että tonttu nähtiin. Sen sijaan usein kyllä kuultiin kuinka se kolisteli jossakin hämärässä nurkassa tai ullakolla. 'Tonttukos se siellä kolaa?' silloin sanottiin."
Tontut olivat melkoisia persoonia. Ne kimpaantuivat herkästi ja saattoivat suutuspäissään tehdä mitä tahansa. Paras oli pitää tonttu tyytyväisenä. Ruokalahjat varsinkin olivat sen mieleen. Tyytyväinen tonttu takasi talon menestyksen.
Suomalainen tonttukirja (Otava 1979) |
Suomalainen tonttukirja saavutti nopeasti suuren suosion ja loi pohjan sille valtavalle menestykselle, joka Mauri Kunnaksella ja hänen teoksillaan on sittemmin ollut. Kunnaksen kirjoja on käännetty jo 36 kielelle. Tänä vuonna ylittyi 10 miljoonan myydyn teoksen raja. [1]
Mauri Kunnas on palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla ja vuonna 2002 hän sai Pro Finlandia -mitalin. Kun hänen Koiramäen Suomen historia -teoksensa valittiin Finlandia Junior -palkintoehdokkaaksi vuonna 2017, pidin selvänä, että se voittaisi. Yleisö äänestikin sen suosikikseen, mutta raati ei halunnut palkita elämäntyöstä.
Olen aina ollut Mauri Kunnas -fani. Lapsena rakastin erityisesti hänen Koiramäki-sarjaansa. Pääasiassa kai noiden kirjojen ansiosta menin myöhemmin opiskelemaan kansatiedettä. Pidin myös hänen joulukirjoistaan Joulupukki ja 12 lahjaa joulupukille. Omassa lapsuudessani suurin osa Mauri Kunnaksen kirjoista oli kuitenkin vielä ilmestymättä.
Mauri Kunnas on siitä poikkeuksellinen lastenkirjailija, että hänen tuotantoaan olen seurannut koko elämäni ajan. Ostin hänen kuvakirjojaan silloinkin, kun olin nuori sinkku, jolla ei ollut lapsia eikä aavistustakaan tulisiko niitä koskaan edes olemaan.
Nyt tyttärelläni on hyvä kirjasto eri-ikäisiä Mauri Kunnaksen teoksia. Hänen suosikkiteoksensa on Koiramäen Martta ja Ruuneperi (Otava 2005). Itse pidän kaikkein eniten Koiramäen joulukirkosta (Otava 1997). Lisää luettavaa ilmestyy yhä. Mauri Kunnaksen uusin kuvakirja Hurjan hauska unikirja (Otava 2019) ilmestyi syyskuussa.
Juhlavuottaan viettävän Mauri Kunnaksen pääsee näkemään vaikkapa Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10., jolloin hän kertoo Hurjan hauskasta unikirjasta. Kannattaa varautua siihen, että moni muukin halunnee nähdä hänet. Turun kirjamessuilla signeerausjonot kiemurtelivat kuulemma oville asti [2].
VIITTEET
[1], [2] Mauri Kunnaksen kirjoja myyty yli kymmenen miljoonaa. Kustannusosakeyhtiö Otavan lehdistötiedote 11.10.2019.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti