lauantai 5. tammikuuta 2019

Luistellaan näin, oi ystäväin

Ihanaa, että pakkaset jatkuvat. Se tarkoittaa, että pääsimme tänään luistelemaan. Oli mitä sopivin sää: pikku pakkanen ja aurinkokin paistoi pitkästä aikaa.

Tyttäreni on aina ollut kiinnostunut luistelemisesta. Mummun ja vaarin ikkunasta näkee luistinradan, ja siitä on ollut hyvä katsella, kuinka ihmiset liitelevät ja liukuvat jäällä.

Tyttäreni oli kaksivuotias, kun veimme hänet ensimmäisen kerran luistelemaan. Se oli liian varhain. Hän ei pysynyt ollenkaan pystyssä, eikä tuntunut tajuavan erityisen hyvin koko luistelun ideaa. No, saipahan ensi kosketuksensa jäähän.



Valmistauduimme silloin luistelemaan menoon lukemalla taaperoille tarkoitettua kirjaa Luistellaan! Sympaattinen kuvitus on Yu-hsuan Huangin käsialaa. Kirjassa on tukevat pahvisivut ja joka aukeamalla jokin toiminnallinen elementti, joka auttaa taaperoa viihtymään pidempään kirjan ääressä. On vetoluukkuja, pyöriteltäviä kuvia ja muita liikkuvia osia.

Lyhyt teksti on kirjoitettu riimimuotoon.
"Luistinrata on jäässä, lämmintä päällä.
Innolla päivää odotetaan.
Ihanaa on taas liukua jäällä.
Hurraa, nyt taas luistellaan!"
Tyttäreni ollessa kolmivuotias valmistauduimme luisteluun lukemalla Ian Whybrow'n kirjoittamaa ja Rosie Reeven kuvittamaa kirjaa Salla oppii luistelemaan.


Salla on pieni puputyttö, joka suhtautuu uusiin asioihin varovaisesti. Kun isä ehdottaa luistelemaan lähtöä, Sallan sisarukset hihkuvat innosta, mutta Sallaa ajatus kauhistuttaa. Entä jos hän ei pysy pystyssä? Entä jos kaikki nauravat hänelle?

Kun Salla näkee, kuinka suuri järvi on ja kuinka paljon siellä on väkeä, hänen olonsa ei ainakaan helpotu. Hän istuu ensin jään laidalla katselemassa luistelijoita, mutta löytää lopulta itsestään tarpeeksi rohkeutta astua jäälle. Pelkonsa voitettuaan Salla huomaa, että luisteleminen onkin hauskaa.

Kirja sopii parhaiten rohkaisuksi aralle lapselle. Tyttäreni on kaikkea muuta kuin arka. Hänen asenteensa luistelua kohtaan oli tuolloin aivan erilainen kuin pelokkaalla Sallalla. Hän paloi innosta ja oli etukäteen sitä mieltä, että osaahan hän luistella. Todisteeksi hän liu'utti jalkojaan sukkasillaan lattialla.

Jäälle päästyä karu todellisuus paljastui. Ei luisteleminen ollutkaan niin helppoa. Pystyssä ei pysynyt, ja tyttäreni oli liian pettynyt ja turhautunut malttaakseen opetella rauhassa. Kun kentälle vielä pelmahti hänen tarhakaverinsa, joka osasi luistella täydellisesti, oltiin raivokohtauksen partaalla.

Kotona ei auttanut muu kuin kaivaa esiin omasta lapsuudestani säilynyt Kristiina Louhen kirja Aino ja tuhmat luistimet.



Aino on juuri saanut ensimmäiset luistimensa. Sielunsa silmin hän jo näkee itsensä liihottelemassa jääprinsessana. Mutta jäällä Aino toteaa, etteivät luistimet tottelekaan häntä. Aino on aikamoisen turhautunut.

"— POIS nämä inhottavat luistimet, Aino huutaa pettyneenä. — En tahdo enää ikinä tämmöisiä jalkaani. — ÄITI — tule heti auttamaan!"

Äiti yrittää selittää, että luisteleminen vaatii paljon harjoittelua. Aino oivaltaa asian vasta katsellessaan pikkuveljensä palapelin kokoamista. Nyytti onnistuu lopulta, mutta hän onkin harjoitellut kerta toisensa jälkeen. Ehkä Ainokin voisi kokeilla uudestaan luistelemista.

Naapurin Sanna lähtee mukaan. Jäällä Ainoon iskee kateus, kun Sanna on häntä niin paljon parempi luistelija. Sanna onkin jo koulutyttö ja harjoitellut paljon kauemmin. Sannan avustuksella Aino pysyy paremmin pystyssä, eikä pyllähtäminenkään tunnu kahdestaan niin pahalta.

Tänä talvena kun tyttäreni on nelivuotias, luisteleminen onnistuu jo huomattavasti paremmin. Hän selviää jäällä itse luistelukelkan avulla ja hetkittäin jopa ilman sitä.






Olemme lukeneet Kerttu Ruuskan kirjoittamaa ja Nadja Sarellin kuvittamaa kirjaa Elsa luistelemassa



Elsan tarharyhmä lähtee retkelle luistinradalle. Luistimet vaihdetaan jalkaan pukuhuoneessa ja sitten päästään jäälle. Tömpsis, tömpsis, Elsa kaatuilee. Ihmeen nopeasti hän kuitenkin alkaa pysyä pystyssä ja pystyy harjoittelemaan opettajan ohjauksessa pingviinikävelyä, luistelupotkuja, liukua ja jopa piruettia.

Elsa luistelemassa kuuluu Oppi & ilo -sarjaan, jonka ideana on auttaa lapsia oppimaan uusia taitoja. Kirjailija Kerttu Ruuska on lastentarhanopettaja, joten hänellä on kyky esittää uudet asiat lapsille sopivassa muodossa. 

Elsa luistelemassa on paitsi kuvakirja myös tietokirja. Kirjan lopussa on infoaukeamia, joissa opetetaan luistelutekniikkaa ja neuvotaan, mitä luistinradalle tarvitsee ottaa mukaan.

Mitä luisteluaiheisia kirjoja teillä luetaan?


Luistellaan!
Kuvitus: Yu-hsuan Huang
Tekstit: Ⓒ Macmillan Children's Books
Englanninkielinen alkuteos: Let's Play Ice Skating
Suomennos: Marja-Riikka Parviainen
Julkaisija Suomessa: Egmont Kustannus Oy Ab / Kirjalito 2014

Ian Whybrow: Salla oppii luistelemaan
Kuvitus: Rosie Reeve
Englanninkielinen alkuteos: Bella Gets Her Skates On
Suomennos: Terhi Leskinen
Kustantaja: Kustannus-Mäkelä Oy 2007

Kristiina Louhi (teksti ja kuvat): Aino ja tuhmat luistimet
Kustantaja: Oy Satusiivet - Sagovingar Ab / Lasten Parhaat Kirjat 1990

Kerttu Ruuska: Elsa luistelemassa
Kuvitus: Nadja Sarell
Kustantaja: Sanoma Pro Oy 2015


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti