Englantilainen lastenkirjailija Lauren Child esitteli Samun ja Sallan (engl. Charlie and Lola) ensimmäisen kerran vuonna 2000 teoksessaan I Will Not Ever Never Eat a Tomato. Pieni Karhu julkaisi suomennoksen En kyllä ikinä syö tomaattia vuonna 2005.
Samusta ja Sallasta on tehty myös animaatiosarja, jota on Suomessa esitetty Pikku Kakkosessa. Siitä taitaa kuitenkin olla jo aikaa, sillä en muista itse nähneeni kyseistä ohjelmaa.
WSOY on julkaissut Samu ja Salla -kirjoja, jotka pohjautuvat televisiosarjaan, eivätkä siis varsinaisesti ole Childin omaa tuotantoa. Niiden teksti perustuu Bridget Hurstin ja Carol Noblen käsikirjoitukseen ja kuvat ovat televisioanimaatiosta. Näitä "TV:stä tuttuja" Samu ja Salla -kirjoja on meillä jatkuvasti lainassa kirjastosta.
Vanhempi ja rauhallisempi Samu on kirjojen kertojahahmo. Pienempi ja tempperamenttisempi Salla taitaa aika usein käydä isoveljen hermoille, mutta veli hoitaa tilanteet hienosti.
Suosikkikirjassamme Se on totta vieköön minun kirjani Samu ja Salla ovat lähdössä kirjastoon. Salla on ihastunut koppiaisista ja kuoriaisista kertovaan kirjaan, joka on ollut hänellä lainassa jo monta kertaa. Sen hän aikoo tälläkin kertaa lainata. Koko matkan kirjastoon Salla puhua pälpättää kirjasta, joten shokki on melkoinen, kun kirjaa ei löydykään hyllystä.
"'Ole nyt hiljaa', minä sanon.
'Mutta kun minun kirjani on kadonnut! Se ei kerta kaikkiaan ole täällä', Salla sanoo.
'Salla, muista että tämä on kirjasto. Joku on varmaan lainannut sen kirjan.'
'Mutta koppiaisia ja kuoriaisia on minun kirjani!'
'Mutta tämä ei ole sinun kirjastosi. Joku muu haluaa juuri nyt lukea samaa kirjaa kuin sinä.'
'Eikä', Salla vaikertaa. 'Se on minun kirjani.'"
Samu yrittää näyttää Sallalle, että kirjastosta voi löytää vaikka mitä kiinnostavaa luettavaa, mutta Salla haikailee vain kuoriaiskirjan perään. Lopulta sentään löytyy jotain, joka taitaa voittaa jopa koppiaiset ja kuoriaiset.
Samu ja Salla -kirjat ovat virkistävää luettavaa, sillä kollaasitekniikalla toteutettu kuvitus poikkeaa tavanomaisesta ja tarjoaa kiinnostavaa tutkittavaa. Teksti on ladottu erilaisilla ja eri kokoisilla fonteilla, minkä ansiosta voi arvailla esimerkiksi puhujan äänenvoimakkuutta ja painotuksia. Ehkä juuri siksi näitä on niin kiva lukea ääneen.
Se on totta vieköön minun kirjani
Hahmot: Lauren Child
Teksti: Bridget Hurstin ja Carol Noblen käsikirjoitukseen perustuen
Kuvat: Tiger Aspectin tuottamasta televisioanimaatiosta
Englanninkielinen alkuteos: Charlie and Lola: But excuse me that is my book
Suomennos: Riitta Oittinen
Kustantaja: WSOY 2010
 |
| Osallistun postauksella Tuijatan naistenviikkohaasteeseen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti